Nel­jä nuor­ta seik­kai­li­jaa kii­pe­si elo­kuus­sa vuon­na 1994 Ita­li­an Do­lo­mii­teil­la Piz dles Con­tu­ri­ne­sin rin­teel­le. He oli­vat vuo­ri­kii­peil­les­sään näh­neet vuo­ris­to­jär­ven, jon­ka nimi oli kar­toil­la Lago del­le due For­cel­le eli ”kah­den haa­ru­kan jär­vi”. Pe­ril­lä hei­tä odot­ti kui­ten­kin yl­lä­tys. Kal­li­oon ra­pau­tu­nees­sa kuo­pas­sa eli do­lii­nis­sa ei ol­lut enää mi­tään. Jär­vi oli ka­don­nut.

Mitä jär­vel­le oli ta­pah­tu­nut? Su­kel­ta­jat päät­ti­vät kään­tyä ita­li­a­lai­sen La Ven­ta -ni­mi­sen luo­la­tut­ki­joi­den yh­dis­tyk­sen puo­leen.

La Ven­tan tut­ki­jat ovat teh­neet yh­tey­de­no­ton jäl­keen Piz dles Con­tu­ri­ne­sil­le usei­ta ret­kiä. Vas­ta ai­van äs­ket­täin, pa­ri­kym­men­tä vuot­ta jär­ven ka­to­a­mi­sen jäl­keen, he on­nis­tui­vat te­ke­mään vuo­ren uu­me­nis­sa tark­ko­ja mit­tauk­sia. Täs­sä hei­tä on aut­ta­nut kä­si­mat­ka­ta­va­ra­lau­kun ko­koi­nen har­maa laa­tik­ko, joka tun­ne­taan ni­mel­lä P40. Se on la­sers­kan­ne­ri, joka te­kee ym­pä­röi­väs­tä mai­se­mas­ta muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa mil­joo­nia yk­sit­täi­siä mit­tauk­sia ja tuot­taa niis­tä di­gi­taa­li­sen ko­pi­on. Kun lai­tet­ta siir­re­tään, saa­daan tal­len­net­tua run­saas­ti yk­si­tyis­koh­tia si­säl­tä­viä maas­ton­muo­to­ja ja ti­lo­ja, ku­ten luo­lia.

La­sers­kan­ne­ri on Do­lo­mii­teil­la en­sim­mäi­sen ker­ran käy­tös­sä näin mut­kik­kaas­sa vuo­ris­to­kui­lus­tos­sa. Tom­ma­so San­ta­ga­ta ja Fa­rouk Kad­ded las­keu­tu­vat P40:n kans­sa Abis­so del Ce­no­ten si­sään­käyn­nis­tä vuo­ren sy­vyyk­siin. He ohit­ta­vat köy­den va­ras­sa jää­kie­lek­kei­tä, joi­den jäl­keen luo­la ka­pe­nee jyr­käs­ti kaar­tu­vak­si luis­kak­si. Kui­lu kier­tyy käy­tä­vik­si, jois­sa su­la­ve­si no­ruu ver­hoi­na sy­vyyk­siin ja pi­mey­den hal­ki pu­hal­taa kyl­män­kos­tea vii­ma. San­ta­ga­ta ase­moi jo­kai­ses­sa käy­tä­väs­sä skan­ne­rin si­ten, et­tä mit­tauk­siin tu­lee so­pi­vas­ti pääl­lek­käi­syyt­tä. Näin ku­vat pys­ty­tään myö­hem­min yh­dis­tä­mään.

P40:n ke­rää­män ai­neis­ton avul­la tut­ki­jat toi­vo­vat saa­van­sa pait­si tar­kan kol­miu­lot­tei­sen mal­lin luo­las­tos­ta myös tie­toa sen syn­nys­tä ja pit­kän ai­ka­vä­lin il­mas­to­his­to­ri­as­ta Al­peil­la. Vii­meis­ten sa­dan vuo­den ai­ka­na vuo­den kes­ki­läm­pö­ti­la on ko­hon­nut Al­peil­la kak­si ker­taa niin pal­jon kuin maa­pal­lol­la kes­ki­mää­rin. Voi­ko Abis­so del Ce­no­ten luo­las­to aut­taa ym­mär­tä­mään il­mas­ton­muu­tos­ta ylä­vuo­ris­tos­sa?

Ky­sy­mys on hou­ku­tel­lut vuo­ren uu­me­niin myös il­mas­to­tut­ki­joi­ta. He ovat kai­ran­neet jääs­tä näyt­tei­tä ja ha­ke­neet sa­mal­la pois pie­net mit­ta­lait­teet, jot­ka he edel­li­se­nä vuon­na oli­vat jät­tä­neet eri puo­lil­le luo­laa. Ne ovat tal­len­ta­neet tun­neit­tain il­man läm­pö­ti­lan, pai­neen ja kos­teu­den. Luo­la­jääs­tä toi­vo­taan löy­ty­vän uut­ta to­dis­tu­sai­neis­toa sii­tä, mil­lai­nen Alp­pien il­mas­to en­nen oli ja mil­lai­nen sii­tä voi tul­la.

Do­lo­mii­teil­la ka­don­nees­ta jär­ves­tä ker­to­va jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 1/2018. Siel­lä on myös näh­tä­vis­sä kol­miu­lot­tei­nen kart­ta, jon­ka P40 tuot­ti Abis­so del Ce­no­ten luo­las­tos­ta.

Lue myös:

Näin di­gi­ku­vaus muut­ti elä­mäm­me