Farouk Kadded ja Tommaso Santagata vastasivat P40-laserskannerin käytöstä luolastossa.
Robbie Shone
GEO
Neljä nuorta seikkailijaa kiipesi elokuussa vuonna 1994 Italian Dolomiiteilla Piz dles Conturinesin rinteelle. He olivat vuorikiipeillessään nähneet vuoristojärven, jonka nimi oli kartoilla Lago delle due Forcelle eli ”kahden haarukan järvi”. Perillä heitä odotti kuitenkin yllätys. Kallioon rapautuneessa kuopassa eli doliinissa ei ollut enää mitään. Järvi oli kadonnut.
Mitä järvelle oli tapahtunut? Sukeltajat päättivät kääntyä italialaisen La Venta -nimisen luolatutkijoiden yhdistyksen puoleen.
La Ventan tutkijat ovat tehneet yhteydenoton jälkeen Piz dles Conturinesille useita retkiä. Vasta aivan äskettäin, parikymmentä vuotta järven katoamisen jälkeen, he onnistuivat tekemään vuoren uumenissa tarkkoja mittauksia. Tässä heitä on auttanut käsimatkatavaralaukun kokoinen harmaa laatikko, joka tunnetaan nimellä P40. Se on laserskanneri, joka tekee ympäröivästä maisemasta muutamassa minuutissa miljoonia yksittäisiä mittauksia ja tuottaa niistä digitaalisen kopion. Kun laitetta siirretään, saadaan tallennettua runsaasti yksityiskohtia sisältäviä maastonmuotoja ja tiloja, kuten luolia.
Laserskanneri on Dolomiiteilla ensimmäisen kerran käytössä näin mutkikkaassa vuoristokuilustossa. Tommaso Santagata ja Farouk Kadded laskeutuvat P40:n kanssa Abisso del Cenoten sisäänkäynnistä vuoren syvyyksiin. He ohittavat köyden varassa jääkielekkeitä, joiden jälkeen luola kapenee jyrkästi kaartuvaksi luiskaksi. Kuilu kiertyy käytäviksi, joissa sulavesi noruu verhoina syvyyksiin ja pimeyden halki puhaltaa kylmänkostea viima. Santagata asemoi jokaisessa käytävässä skannerin siten, että mittauksiin tulee sopivasti päällekkäisyyttä. Näin kuvat pystytään myöhemmin yhdistämään.
P40:n keräämän aineiston avulla tutkijat toivovat saavansa paitsi tarkan kolmiulotteisen mallin luolastosta myös tietoa sen synnystä ja pitkän aikavälin ilmastohistoriasta Alpeilla. Viimeisten sadan vuoden aikana vuoden keskilämpötila on kohonnut Alpeilla kaksi kertaa niin paljon kuin maapallolla keskimäärin. Voiko Abisso del Cenoten luolasto auttaa ymmärtämään ilmastonmuutosta ylävuoristossa?
Kysymys on houkutellut vuoren uumeniin myös ilmastotutkijoita. He ovat kairanneet jäästä näytteitä ja hakeneet samalla pois pienet mittalaitteet, jotka he edellisenä vuonna olivat jättäneet eri puolille luolaa. Ne ovat tallentaneet tunneittain ilman lämpötilan, paineen ja kosteuden. Luolajäästä toivotaan löytyvän uutta todistusaineistoa siitä, millainen Alppien ilmasto ennen oli ja millainen siitä voi tulla.
Dolomiiteilla kadonneesta järvestä kertova juttu on julkaistu kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 1/2018. Siellä on myös nähtävissä kolmiulotteinen kartta, jonka P40 tuotti Abisso del Cenoten luolastosta.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2