Karhu yrittää suojata silmiään hiekkamyrskyssä Alaskassa. Tuulen mukana lentävä hiekka ja pöly on vaaraksi sekä silmille että keuhkoille.
Ingo Arndt / Minden Pictures
Maija Karala
Tuhannet nuoret kuningaspingviinit seisovat kylki kyljessä. Tuuli pörröttää niiden ruskeaa poikasuntuvaa. Falklandinsaarilla ei ole talvella paukkupakkasia, mutta armottoman tuulen vuoksi linnut ovat silti paleltumisvaarassa.
Lämpimästä höyhenpeitteestä ja ihonalaisesta rasvakerroksesta huolimatta kuningaspingviinit joutuvat suojautumaan tuulelta pakkautumalla toisiaan vasten. Ne vaihtavat aika-ajoin paikkaa, jotta kukaan ei joudu seisomaan joukon ulkoreunalla vaarallisen pitkään.
Tuuli voi olla lempeä tai hirmuinen
Tuuli syntyy, kun ilma virtaa alueelta toiselle maapallon pinnalla. Lämpötilan ja ilmanpaineen erot määräävät, virtaako ilmamassa leppeästi vai hirmumyrskyn voimalla.
Joillekin eläimille tuuli on elintärkeä. Siivekkäiden tai hyvin pienten eläinten on helppo taittaa pitkiä matkoja tuulen mukana. Esimerkiksi hämähäkit eivät mitenkään voisi ylittää meriä omin jaloin. Kuitenkin tuulten tuomat hämähäkit ovat ensimmäisiä tulokkaita uusilla vulkaanisilla saarilla.
Lentomatkustus on mahdollista, koska monet nuoret hämähäkit tekevät itselleen seittipurjeen. Ne eivät voi ohjata menoaan, ja suurin osa matkustajista saakin surmansa. Ne päätyvät lintujen suuhun tai putoavat veteen. Muutama onnekas tipahtaa aikanaan sopivalle elinpaikalle, joskus upouudelle saarelle, jolle yksikään hämähäkki ei ole vielä koipeaan laskenut.
Myös siivekkäät hyönteiset pääsevät tuulen mukana paljon kauemmas kuin ikinä omin voimin. Keväisin Suomeen saapuu etelästä miljardeja muuttavia hyönteisiä, joiden massat erottuvat tutkakuvissa kilometrinkin korkeudella. Ne eivät oikeastaan lennä, vaan ajelehtivat voimakkaiden etelätuulten mukana. Jotenkin hyönteiset osaavat arvioida, milloin aika on oikea yläilmojen virtauksista maan tasalle laskeutumiseen.
Tuuli voi viedä hengen
Tuuli voi tappaa, jos se vie lämmön mennessään. Tasalämpöisten eläinten on pidettävä ruumiinlämpönsä samana, olipa ympärillä sitten helle tai paukkupakkanen. Kova tuuli jäähdyttää kehoa paljon nopeammin kuin pelkkä kylmä ilma.
Esimerkiksi kymmenen asteen pakkanen tuntuu –23 asteelta, jos tuulta on samaan aikaan kaksikymmentä metriä sekunnissa. Sama tuulennopeus 20 asteen pakkasessa vastaakin jo –37 asteen paukkupakkasta ja voi aiheuttaa ulkoilevalle ihmiselle paleltumia jo kymmenessä minuutissa.
Villieläimet eivät pääse pahimmallakaan säällä sisälle lämpöpatterin ääreen. Kaikilla ei ole saatavillaan edes suojaisaa pesäkoloa, vaan ne ovat täysin sään armoilla. Siksi kylmien seutujen eläimillä on yllään luonnon oma tuulitakki. Pingviineillä on ilmavan untuvan päällä kerros sileitä sulkia, jotka pysyvät ahkeran sukimisen ansiosta sileänä, lähes ilmatiiviinä kuorena.
Poroa muistuttavan huippuvuortenpeuran turkki on niin lämmin, ettei sitä palelisi edes 50 asteen pakkasessa. Huippuvuorilla ei ole mittaushistorian aikana ollut koskaan aivan niin kylmä, mutta puuttomilla saarilla puhaltavan kovan tuulen vuoksi sää voi hyvinkin vastata tällaisia lukemia. Tukevarakenteinen pikku peura ei kuitenkaan edes hytise pakkastuulessa, joka on talvitamineisiin pukeutuneelle ihmiselle vaarallinen minuuteissa.
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 4/2019.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2