Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Nuoren simpanssin on tärkeää oppia emoltaan syötävät kasvit ja simpanssien monimutkaisen sosiaalisen elämän kiemurat.

Nuoren simpanssin on tärkeää oppia emoltaan syötävät kasvit ja simpanssien monimutkaisen sosiaalisen elämän kiemurat.

Thomas Marent / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

2.3.2020

Eläinten yhteinen ruokahetki

Koko suvun jouluateria, perhepäivällinen, treffit ravintolassa. Syöminen ei ole pelkkää kehon ravitsemista, vaan myös sosiaalinen hetki. Luonnossakin aterioita jaetaan perheen, puolison tai ventovieraiden kanssa.

Jos luon­to on ar­mo­ton paik­ka, jos­sa sel­viy­ty­mi­ses­tä tais­tel­laan kyn­sin ja ham­pain, yh­tei­sen ate­ri­an luu­li­si ole­van saa­vut­ta­ma­ton­ta luk­sus­ta. Kun ruo­kaa ei voi ha­kea su­per­mar­ke­tis­ta tar­peek­si koko per­heel­le, kan­nat­taa syö­dä yk­sin kaik­ki mitä löy­tää.

Vai on­ko­han näin? Jot­kin eläi­met kul­ke­vat ja syö­vät yk­sin, mut­ta myös yh­des­sä­o­los­ta on mo­nen­lais­ta etua. Evo­luu­tio on­kin muo­van­nut lu­ke­mat­to­mis­ta eläi­mis­tä seu­ral­li­sia.

Seep­rat ja gnu­an­ti­loo­pit lai­dun­ta­vat Itä-Af­ri­kan avoi­mil­la sa­van­neil­la, mis­sä ei ole suo­jaa saa­lis­ta­jien näl­käi­sil­tä kat­seil­ta. Ala­ti on vaa­ra, et­tä lei­jo­nat tai muut saa­lis­ta­jat hii­pi­vät se­län taak­se. An­ti­loop­pi voi joko tark­kail­la ym­pä­ris­tö­ään pää pys­tys­sä tai ku­mar­tua syö­mään, mut­ta ei mo­lem­pia yh­tä ai­kaa Eläi­met ovat rat­kais­seet on­gel­man yk­sin­ker­tai­ses­ti ruo­kai­le­mal­la po­ru­kas­sa. Ne lai­dun­ta­vat niin suu­ri­na lau­moi­na, et­tä joka het­ki ai­na­kin joku tark­kai­lee ho­ri­sont­tia. Mitä enem­män sil­mä­pa­re­ja, sen pa­rem­pi. An­ti­loo­pit ovat kuin ruuh­kai­sen pi­ka­ruo­ka­lan asi­ak­kai­ta huo­no­mai­nei­ses­sa kau­pun­gi­no­sas­sa. Ne ovat toi­sil­leen tun­te­mat­to­mia ja ku­kin valp­paa­na, mut­ta pa­rem­mas­sa tur­vas­sa yh­des­sä kuin yk­sin.

Yh­teis­työ voi ol­la ate­ri­an edel­ly­tys

Tois­ten eläin­ten ra­vin­to on pal­jon vai­ke­am­min ta­voi­tet­ta­vis­sa kuin sa­van­nin hei­nä. Lei­jo­nat, su­det ja muut lau­mois­sa elä­vät suur­pe­dot pys­ty­vät yh­des­sä kaa­ta­maan suu­ria ja vaa­ral­li­sia saa­li­se­läi­miä, ku­ten seep­ro­ja, puh­ve­lei­ta tai hir­viä.

Näi­den eläin­ten täy­tyy teh­dä sau­ma­ton­ta yh­teis­työ­tä, jot­ta ate­ri­al­le pääs­tään. Lau­man jä­se­net tun­te­vat­kin toi­sen­sa hy­vin. Su­si­lau­ma koos­tuu ta­val­li­ses­ti puo­li­sois­ta ja nii­den ai­kui­sis­ta pen­nuis­ta. Lei­jo­nien met­säs­tä­vä yk­sik­kö puo­les­taan on jouk­ko tyt­tä­riä, sis­ko­ja, tä­te­jä, äi­te­jä ja mum­mo­ja. Lei­jo­nien ate­ri­oin­ti me­nes­tyk­sek­kään met­säs­tys­ret­ken jäl­keen tuo­kin mie­leen suur­per­heen ko­koon­tu­mi­sen päi­väl­li­sel­le, per­he­rii­toi­neen kaik­ki­neen.

Pa­pu­kai­jo­jen par­vet koos­tu­vat pa­ris­kun­nis­ta ja nuo­ris­ta sin­kuis­ta. Niil­le­kin moni sil­mä­pa­ri tuot­taa tur­vaa saa­lis­ta­jia vas­taan, ja par­vi toi­mii li­säk­si hyö­dyl­li­se­nä tie­to­pank­ki­na. Joku muis­taa ai­na, mis­tä löy­tää juu­ri näi­hin ai­koi­hin kyp­sy­viä he­del­miä tai sa­toi­san päh­ki­nä­puun.

Pa­pu­kai­ja­par­ven ate­ri­oin­nil­le on tyy­pil­lis­tä lak­kaa­ma­ton ru­pat­te­lu ja vä­ri­käs so­si­aa­li­nen elä­mä, jo­hon kuu­luu flirt­tai­lua, pa­rin­vaih­toa, syr­jä­hyp­py­jä, rii­to­ja ja so­pi­mis­ta. Meno on kuin tv-sar­jas­sa Kau­niit ja roh­ke­at.

Jos­kus seu­ra on tär­ke­äm­pää kuin ruo­ka

Sit­ten on eläi­miä, joil­le syö­mi­nen on so­si­aa­li­suu­den rin­nal­la mel­kein si­vu­seik­ka. Sim­pans­se­ja nä­kee ani har­voin yk­sin. Ne elä­vät lau­moi­na, jot­ka vuo­roin ha­jo­a­vat pie­nem­mik­si ryh­mik­si ja vuo­roin ko­koon­tu­vat taas. Hyvä ruo­ka – vaik­ka­pa he­del­miä not­ku­va puu tai on­nis­tu­neen met­säs­tys­ret­ken jäl­kei­nen saa­liin­ja­ko – tuo sim­pans­sit yh­teen.

Sil­loin meno on kuin po­lii­tik­ko­jen cock­tail­kut­suil­la. Oleel­lis­ta on, kuka näyt­täy­tyy ke­nen kans­sa ja pi­tää­kö pok­ka. Ruo­kai­lun lo­mas­sa han­ki­taan liit­to­lai­sia, osoi­te­taan tu­kea ja ve­de­tään sitä pois, jopa os­te­taan pal­ve­luk­sia. Lä­him­mät serk­kum­me ovat to­del­la­kin po­liit­ti­sia eläi­miä.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2019.

Lue myös:

Pink­ki väri hur­maa myös luon­nos­sa

Ren­gas­hän­tä­ma­kien sa­lai­suus on yh­teis­työ

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2