Tutkijoiden kaavailemassa linssissä sähkö liikuttaisi kyynelnestettä.
Tohoku University
Petri Riikonen
Entä jos piilolasit kostuttaisivat itsensä?
Silmien kuivuminen kiusaa monia piilolasien käyttäjiä. Japanilaistutkijat saattoivat ratkaista ongelman.
Piilolasit voivat kuivattaa silmiä. Entä jos linssit aktiivisesti pumppaisivat kyynelnestettä itsensä ja silmänpinnan väliin? Sellaisessa voi hyödyntää elektro-osmoosia eli sähköjännitteen kykyä tuottaa nestevirtausta, osoittavat japanilaiset tutkijat Advanced Materials Technologies -lehdessä. Sähkön tuottoon linssissä he kokeilivat biologista polttokennoa, joka toimii vaarattomalla entsyymireaktiolla. Linssiä pitää vielä kehittää kestävämmäksi, ennen kuin se kelpaa silmään.
Lue tutkimuksesta lisää englanniksi täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 4/2020.
Lue myös:
Retkiluistelijat etenevät kuvassa Porvoon Pienellä Pernajalahdella.
Pia Hytönen
Lukijan kuva: Vapauden huumaa
Retkiluistelu on suositumpaa kuin koskaan. Pia Hytönen kertoo, miksi hänen Lukijan kuvansa on otettu juuri luonnonjäillä luistellessa.
Valkoiset poikaset elävät harvoin pitkään. Tämä haarapääskyn poikanen on kuitenkin selvinnyt jo lähes täysikasvuiseksi.
Marcel von Kammen / NiS / Minden Pictures
Yksi ei kuulu joukkoon
Lumivalkoinen väri on luonnossa harvoin etu. Albinismista kärsivät eläimet kohtaavat elämässään monia vaaroja ja elävät harvoin vanhoiksi.
Kasvaako perheen esikoisista automaattisesti tunnollisempia kuin seuraavana syntyneistä sisaruksista?
Unsplash
Onko esikoinen erilainen kuin kuopus?
Vaikuttaako syntymäjärjestys siihen, kasvaako lapsesta luottopelaaja vai huithapeli? Asiaa selvitettiin laajassa tutkimuksessa muun muassa testaamalla koehenkilöiden riskinottohalua.
Lasten taipumusta kostoon ja kiitollisuuteen tutkittiin kokeessa tietokonepelin avulla.
Unsplash
Kumpi tulee ensin – kiitollisuus vai kosto?
Kiitollisuus ja kostonhimo ovat inhimillisiä tunteita. Kumpi syntyy ensin? Asiasta on nyt tutkimustietoa.
Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä eläinten salakaupasta
Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa on siirtynyt toreilta digitaaliseen maailmaan. Enrico Di Minin työryhmineen kehittää nyt uusia keinoja, joiden avulla salakauppaa päästään tutkimaan.
Retkiluistelijat etenevät kuvassa Porvoon Pienellä Pernajalahdella.
Pia Hytönen
Lukijan kuva: Vapauden huumaa
Retkiluistelu on suositumpaa kuin koskaan. Pia Hytönen kertoo, miksi hänen Lukijan kuvansa on otettu juuri luonnonjäillä luistellessa.
Valkoiset poikaset elävät harvoin pitkään. Tämä haarapääskyn poikanen on kuitenkin selvinnyt jo lähes täysikasvuiseksi.
Marcel von Kammen / NiS / Minden Pictures
Yksi ei kuulu joukkoon
Lumivalkoinen väri on luonnossa harvoin etu. Albinismista kärsivät eläimet kohtaavat elämässään monia vaaroja ja elävät harvoin vanhoiksi.
Kasvaako perheen esikoisista automaattisesti tunnollisempia kuin seuraavana syntyneistä sisaruksista?
Unsplash
Onko esikoinen erilainen kuin kuopus?
Vaikuttaako syntymäjärjestys siihen, kasvaako lapsesta luottopelaaja vai huithapeli? Asiaa selvitettiin laajassa tutkimuksessa muun muassa testaamalla koehenkilöiden riskinottohalua.
Lasten taipumusta kostoon ja kiitollisuuteen tutkittiin kokeessa tietokonepelin avulla.
Unsplash
Kumpi tulee ensin – kiitollisuus vai kosto?
Kiitollisuus ja kostonhimo ovat inhimillisiä tunteita. Kumpi syntyy ensin? Asiasta on nyt tutkimustietoa.
Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä eläinten salakaupasta
Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa on siirtynyt toreilta digitaaliseen maailmaan. Enrico Di Minin työryhmineen kehittää nyt uusia keinoja, joiden avulla salakauppaa päästään tutkimaan.
Mirkka Lappalainen kuvattiin Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä historiasta
Mirkka Lappalainen on saanut lukuisia tunnustuksia Suomen historiaa käsittelevistä kirjoistaan. Nyt hän kertoo, miksi historiaa kannattaa tuntea.
Luolaretkikunnan koostumus pystyttiin päättelemään luolastossa säilyneiden jalanjälkien eroista.
Isabella Salvador
Ihminen konttasi jo jääkaudella
Muinaisihmisen konttaamisesta on saatu ensimmäisen kerran tietoa. Tähän jääkautiseen luolastoseikkailuun otettiin jälkien perusteella mukaan myös pieniä lapsia.
Tutkijat kokeilivat leikkelyä itsekin.
Prof. Ran Barkai / Tel Aviv University
Pystyihminen leikkasi tarkasti kuin kirurgi
Muinaisserkkumme paloitteli lihaa kuin kivikautinen kirurgi. Hänen työkaluinaan olivat parisenttiset teräväreunaiset kivensäleet.
Käsikirjoituksen kuvitus kertoo tulivuorenpurkauksesta.
Voynichin käsikirjoitus
Ikivanhan käsikirjoituksen salaisuus paljastui
Voynichin käsikirjoitus uhmasi satojen vuosien ajan kaikkia käännösyrityksiä. Nyt tiedetään, ettei se ole salakieltä eikä pilaa.
Lukuvinkit
Lukuvinkit