Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Jemeninkameleontin kieli on hirmuinen ase. Kameleontit pystyvät ampumaan kielen ulos suustaan jopa viiden metrin sekuntinopeudella.

Jemeninkameleontin kieli on hirmuinen ase. Kameleontit pystyvät ampumaan kielen ulos suustaan jopa viiden metrin sekuntinopeudella.

Stephen Dalton / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

11.5.2020

Ihmeellinen lihaskimppu

Suun lihaksikas lonkero ällistyttää monimuotoisuudellaan. Kielellä voi maistella, saalistaa, läähättää tai vaikkapa puhdistaa silmät ja korvat.

Sel­kä­ran­kais­ten suus­sa si­jait­se­va li­has­kimp­pu, kie­li, on mo­ni­käyt­töi­nen kuin sveit­si­läi­nen link­ku­veit­si. Evo­luu­tio on ai­ko­jen saa­tos­sa muo­van­nut sil­le mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sia muo­to­ja ja eri­koi­sia teh­tä­viä.

Suul­la syö­dään, ja sii­hen liit­ty­vät mo­net kie­len­kin teh­tä­vät. Meil­lä ni­säk­käil­lä kie­li oh­jaa ruo­kaa ham­pai­den jau­het­ta­vak­si ja nuo­lee täh­teet pois jäl­keen­päin. Sen pin­nal­la si­jait­se­vat ma­ku­nys­tyt, joi­den tar­koi­tus on aut­taa tun­nis­ta­maan syö­mä­kel­poi­set suu­pa­lat. Ma­ku­nau­tin­not ovat nii­den on­ne­kas si­vu­tuo­te.

Ki­rah­vi poi­mii pit­käl­lä, not­ke­al­la kie­lel­lään akaa­si­a­puun leh­tiä tar­kas­ti kuin pin­se­teil­lä. Ki­rah­vil­le lä­heis­tä su­kua ole­van oka­pin kie­li puo­les­taan on tar­peek­si pit­kä puh­dis­ta­maan niin eläi­men omat sie­rai­met kuin kor­vat­kin. Eläin­kun­nas­sa esiin­tyy kui­ten­kin pal­jon ou­dom­paa­kin, mitä kie­leen tu­lee.

Myös lin­nuil­la on kie­li. Pik­ku­lin­tu­jen kie­li on ly­hyt ja nuo­len­pään muo­toi­nen. Tik­ka sen si­jaan poi­mii hyön­tei­siä puun on­ka­lois­ta kie­lel­lä, joka on pi­dem­pi kuin sen pää. Tark­kai­li­ja voi ih­me­tel­lä, mi­ten kie­li oi­kein mah­tuu lin­nun suu­hun. Ei se mah­du­kaan: ti­kan kie­li kiin­nit­tyy sen ot­saan ja kier­tää täy­den ke­hän kal­lon ym­pä­ri suu­hun!

Sa­to­ja mil­joo­nia vuo­sia van­ha elin

Li­hak­si­kas kie­li ke­hit­tyi sam­mak­ko­e­läin­tä muis­tut­ta­vil­le kan­ta­muo­doil­lem­me sa­to­ja mil­joo­nia vuo­sia sit­ten, pian maal­le nou­se­mi­sen jäl­keen. Se on tyy­pil­li­nen meil­lä ne­li­raa­jai­sil­la, mut­ta evo­luu­tio käyt­tää hy­vää rat­kai­sua ai­no­as­taan ker­ran vain har­voin. Niin­pä myös muil­la eläi­mil­lä esiin­tyy eli­miä, joi­ta voi­si ni­mit­tää kie­lek­si.

Per­hos­ten ja eräi­den mui­den hyön­teis­ten imu­kär­sä muis­tut­taa pääl­li­sin puo­lin kiel­tä, mut­ta ky­sees­sä on it­se asi­as­sa pit­käl­le eri­kois­tu­nut raa­ja­pa­ri. Mik­ros­koo­pil­la kat­sot­tu­na tä­män eli­men ra­ken­ne on­kin pa­ril­li­nen: sii­nä on ikään kuin kak­si pit­kää, kier­teis­tä me­hu­pil­liä rin­nak­kain. Per­ho­nen syö imu­kär­säl­lään, mut­ta ei mais­ta sil­lä. Sen ma­ku­nys­tyt si­jait­se­vat ni­mit­täin jal­ka­poh­jis­sa.

Eta­nan suus­sa on ai­van toi­sen­lai­nen aseis­tus: raas­tin­kie­li eli ra­du­la. Se muis­tut­taa mel­ko lail­la kis­san kiel­tä, joka se­kin on pien­ten piik­kien pei­tos­sa. Eta­na ruo­kai­lee nuo­le­mal­la ruo­an suu­hun­sa täl­lä hiek­ka­pa­pe­ri­mai­sel­la eli­mel­lä.

Kie­li kel­paa muu­hun­kin kuin syö­mi­seen

Kiel­tä voi käyt­tää muu­hun­kin kuin ruo­kai­luun. Koi­ril­le ja mo­nil­le muil­le eläi­mil­le se on tär­keä läm­mön­sää­te­ly­e­lin: ne haih­dut­ta­vat läm­pöä kie­les­tään lää­hät­tä­mäl­lä. Ih­mi­set sen si­jaan hi­koi­le­vat, mut­ta tä­hän vet­tä tuh­laa­vaan kons­tiin tur­vau­tuu vain har­va eläin.

Lis­koil­la ja käär­meil­lä on erään­lai­nen kak­sin­ker­tai­nen ha­ju­ais­ti. Ne­nän li­säk­si niil­lä on ki­ta­la­es­saan Ja­cob­so­nin eli­mek­si ni­met­ty kuop­pa­pa­ri, jo­hon ne vä­lil­lä su­jaut­ta­vat kak­si­haa­rai­sen kie­len­sä kär­jet. Kie­leen ym­pä­ris­tös­tä tart­tu­neet ha­ju­mo­le­kyy­lit aut­ta­vat ma­te­li­joi­ta py­sy­mään saa­liin­sa jäl­jil­lä ja löy­tä­mään pa­rit­te­lu­kump­pa­nin.

Jos­kus myös kie­len ul­ko­nä­öl­lä on mer­ki­tys­tä. Aust­ra­li­as­sa elä­vä si­ni­kie­lis­kink­ki on hi­das­liik­kei­nen, ly­hyt­jal­kai­nen lis­ko, joka voi vai­kut­taa hel­pol­ta saa­liil­ta. Uhat­tu­na se avaa ki­tan­sa ja työn­tää ulos kie­len, joka on ih­mi­sen sil­mis­sä kirk­kaan­si­ni­nen. Mo­net eläi­met nä­ke­vät sa­man kie­len heh­ku­van ult­ra­vi­o­let­ti­na. Tämä yl­lät­tä­vä näy­tös on va­roi­tus saa­lis­ta­jal­le: si­nut on huo­mat­tu, ja pu­ren jos et häi­vy!

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 9/2019.

Lue myös:

Pink­ki väri hur­maa myös luon­nos­sa

Mat­ki­joi­den mah­ta­va maa­il­ma

Suosittelemme

Lukuvinkit

Lepakko kuulee itikkaparven

Madridin vihreä vallankumous

Suuri syntyvyys on lapsille uhka

Lukijan kuva: Vapauden huumaa

Eläinmaailman oudot ateriat

Jääkausi kasvatti valaat

Yhdysvallat Trumpin jälkeen

Kuinka hyvin tunnet Charles Darwinin?

Miksi valaat hyppäävät?

Entä jos piilolasit kostuttaisivat itsensä?

Lukuvinkit

Lepakko kuulee itikkaparven

Madridin vihreä vallankumous

Suuri syntyvyys on lapsille uhka

Lukijan kuva: Vapauden huumaa

Eläinmaailman oudot ateriat

Jääkausi kasvatti valaat

Yhdysvallat Trumpin jälkeen

Kuinka hyvin tunnet Charles Darwinin?

Miksi valaat hyppäävät?

Entä jos piilolasit kostuttaisivat itsensä?

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2