Mur­sut ovat ark­tis­ten alu­ei­den tun­nu­se­läi­miä, mut­ta ne pää­se­vät har­voin maa­il­man huo­mi­on koh­teek­si. Kan­sain­vä­li­nen luon­non­suo­je­lu­liit­to IUCN on kui­ten­kin kir­jan­nut mur­sun vaa­ran­tu­nei­den la­jien lis­tal­le. Syy­nä tä­hän on il­mas­ton­muu­tos, joka on joh­ta­nut jää­ti­köi­den su­la­mi­seen.

Ke­sän lo­pus­sa tyy­nen­me­ren­mur­sut läh­te­vät Jää­me­rel­tä koh­ti ete­lää. Ne aje­leh­ti­vat jää­lau­toil­la koh­ti Ve­nä­jän puo­len Ana­dy­rin­lah­tea tai Alas­kan Saint Law­ren­cen saar­ta ja Kus­kok­wim­lah­tea. Ne aset­tu­vat tal­vi­si­joil­leen hiu­kan na­pa­pii­rin ete­lä­puo­lel­le alu­eil­le, jot­ka ei­vät jää­dy tal­vi­sin um­peen. Ke­vääl­lä ne pa­laa­vat sa­maa reit­tiä ta­kai­sin.

Kun jää­ti­köt nyt ovat hu­ven­neet, mur­sut jou­tu­vat nou­se­maan maal­le nor­maa­lia use­am­min. Nii­tä voi sen vuok­si ah­tau­tua joi­hin­kin paik­koi­hin tu­han­sit­tain.

Jouk­ko­ko­koon­tu­mi­set ei­vät ole mur­su­jen elä­mäs­sä luon­nol­li­sia ta­pah­tu­mia. Har­voin syn­nyt­tä­vät naa­raat jou­tu­vat et­si­mään ra­vin­toa yhä kau­em­paa ja jät­tä­mään jäl­ke­läi­sen­sä ag­g­res­sii­vis­ten uros­ten tai tuo­ret­ta li­haa et­si­vien jää­kar­hu­jen ar­moil­le. Ne myös li­sää­vät sai­rauk­sien le­vi­ä­mi­sen to­den­nä­köi­syyt­tä ja voi­vat joh­taa eläin­ten louk­kaan­tu­mi­siin. Jo pel­käs­tään lii­an pit­kään ki­vi­kos­sa liik­ku­mi­nen naar­mut­taa nii­den ihoa sy­väl­tä.

Ku­vaus­mat­ka kes­ti viik­ko­ja

Rans­ka­lai­nen va­lo­ku­vaa­ja Jean-Fran­çois Lag­rot va­lo­ku­va­si mur­su­jen muut­toa ja nii­den ran­tau­tu­mis­ta Si­pe­ri­an itä­reu­nal­la Tšu­kot­kan au­to­no­mi­ses­sa pii­ri­kun­nas­sa. Hä­nen op­paa­naan Serdt­se-Ka­me­nin nie­mel­lä toi­mi bi­o­lo­gi Mak­sim Tša­ki­lev, joka on las­ke­nut mur­su­jen lu­ku­mää­rää alu­eel­la jo use­a­na syk­sy­nä. Tša­ki­le­vin työ­nan­ta­ja on Tyy­nen­me­ren ka­la­ta­lou­den tut­ki­mus­kes­kus Vla­di­vos­to­kis­sa.

Mat­ka Tša­ki­le­vin luok­se vei Lag­rot’lta kak­si viik­koa, ja sitä teh­tiin len­to­ko­neel­la, he­li­kop­te­ril­la, lai­val­la ja ja­lan.

Mur­su­jen li­säk­si Lag­rot ku­va­si Serdt­se-Ka­me­nin nie­mel­lä tšukt­šien elä­mää ja mur­su­jen met­säs­tys­tä. Mur­su ja va­las ovat tä­män alu­een al­ku­pe­räis­kan­san pe­rin­teis­tä ra­vin­toa, ja nii­tä met­säs­te­tään me­rel­lä harp­puu­nal­la. Jo­kai­sel­la ky­läl­lä on vi­ra­no­mai­sen mää­rää­mä met­säs­tys­kiin­tiö.

Mur­suis­ta ker­to­va jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 8/2018.

Lue myös:

Mi­ten kei­sa­ri­ping­vii­nin käy?

Omo­jo­en laak­son ka­don­nut maa­il­ma