Normaalisti mursut lepäävät jäälautoilla. Kun jäätiköt ovat arktisen alueen lämpenemisen takia alkaneet sulaa, ne joutuvat hakeutumaan rannoille keräämään voimia.
Jean-François Lagrot
GEO
Mursut ovat arktisten alueiden tunnuseläimiä, mutta ne pääsevät harvoin maailman huomion kohteeksi. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on kuitenkin kirjannut mursun vaarantuneiden lajien listalle. Syynä tähän on ilmastonmuutos, joka on johtanut jäätiköiden sulamiseen.
Kesän lopussa tyynenmerenmursut lähtevät Jäämereltä kohti etelää. Ne ajelehtivat jäälautoilla kohti Venäjän puolen Anadyrinlahtea tai Alaskan Saint Lawrencen saarta ja Kuskokwimlahtea. Ne asettuvat talvisijoilleen hiukan napapiirin eteläpuolelle alueille, jotka eivät jäädy talvisin umpeen. Keväällä ne palaavat samaa reittiä takaisin.
Kun jäätiköt nyt ovat huvenneet, mursut joutuvat nousemaan maalle normaalia useammin. Niitä voi sen vuoksi ahtautua joihinkin paikkoihin tuhansittain.
Joukkokokoontumiset eivät ole mursujen elämässä luonnollisia tapahtumia. Harvoin synnyttävät naaraat joutuvat etsimään ravintoa yhä kauempaa ja jättämään jälkeläisensä aggressiivisten urosten tai tuoretta lihaa etsivien jääkarhujen armoille. Ne myös lisäävät sairauksien leviämisen todennäköisyyttä ja voivat johtaa eläinten loukkaantumisiin. Jo pelkästään liian pitkään kivikossa liikkuminen naarmuttaa niiden ihoa syvältä.
Kuvausmatka kesti viikkoja
Ranskalainen valokuvaaja Jean-François Lagrot valokuvasi mursujen muuttoa ja niiden rantautumista Siperian itäreunalla Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa. Hänen oppaanaan Serdtse-Kamenin niemellä toimi biologi Maksim Tšakilev, joka on laskenut mursujen lukumäärää alueella jo useana syksynä. Tšakilevin työnantaja on Tyynenmeren kalatalouden tutkimuskeskus Vladivostokissa.
Matka Tšakilevin luokse vei Lagrot’lta kaksi viikkoa, ja sitä tehtiin lentokoneella, helikopterilla, laivalla ja jalan.
Mursujen lisäksi Lagrot kuvasi Serdtse-Kamenin niemellä tšuktšien elämää ja mursujen metsästystä. Mursu ja valas ovat tämän alueen alkuperäiskansan perinteistä ravintoa, ja niitä metsästetään merellä harppuunalla. Jokaisella kylällä on viranomaisen määräämä metsästyskiintiö.
Mursuista kertova juttu on julkaistu kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 8/2018.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2