Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Normaalisti mursut lepäävät jäälautoilla. Kun jäätiköt ovat arktisen alueen lämpenemisen takia alkaneet sulaa, ne joutuvat hakeutumaan rannoille keräämään voimia.

Normaalisti mursut lepäävät jäälautoilla. Kun jäätiköt ovat arktisen alueen lämpenemisen takia alkaneet sulaa, ne joutuvat hakeutumaan rannoille keräämään voimia.

Jean-François Lagrot

GEO

24.2.2020

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Kymmenet tuhannet mursut kerääntyvät joka vuosi Beringinsalmen Siperian-puoleiselle rannalle. Valokuvaaja Jean-François Lagrot pääsi seuraamaan tätä mursujen suurta vaellusta.

Mur­sut ovat ark­tis­ten alu­ei­den tun­nu­se­läi­miä, mut­ta ne pää­se­vät har­voin maa­il­man huo­mi­on koh­teek­si. Kan­sain­vä­li­nen luon­non­suo­je­lu­liit­to IUCN on kui­ten­kin kir­jan­nut mur­sun vaa­ran­tu­nei­den la­jien lis­tal­le. Syy­nä tä­hän on il­mas­ton­muu­tos, joka on joh­ta­nut jää­ti­köi­den su­la­mi­seen.

Ke­sän lo­pus­sa tyy­nen­me­ren­mur­sut läh­te­vät Jää­me­rel­tä koh­ti ete­lää. Ne aje­leh­ti­vat jää­lau­toil­la koh­ti Ve­nä­jän puo­len Ana­dy­rin­lah­tea tai Alas­kan Saint Law­ren­cen saar­ta ja Kus­kok­wim­lah­tea. Ne aset­tu­vat tal­vi­si­joil­leen hiu­kan na­pa­pii­rin ete­lä­puo­lel­le alu­eil­le, jot­ka ei­vät jää­dy tal­vi­sin um­peen. Ke­vääl­lä ne pa­laa­vat sa­maa reit­tiä ta­kai­sin.

Kun jää­ti­köt nyt ovat hu­ven­neet, mur­sut jou­tu­vat nou­se­maan maal­le nor­maa­lia use­am­min. Nii­tä voi sen vuok­si ah­tau­tua joi­hin­kin paik­koi­hin tu­han­sit­tain.

Jouk­ko­ko­koon­tu­mi­set ei­vät ole mur­su­jen elä­mäs­sä luon­nol­li­sia ta­pah­tu­mia. Har­voin syn­nyt­tä­vät naa­raat jou­tu­vat et­si­mään ra­vin­toa yhä kau­em­paa ja jät­tä­mään jäl­ke­läi­sen­sä ag­g­res­sii­vis­ten uros­ten tai tuo­ret­ta li­haa et­si­vien jää­kar­hu­jen ar­moil­le. Ne myös li­sää­vät sai­rauk­sien le­vi­ä­mi­sen to­den­nä­köi­syyt­tä ja voi­vat joh­taa eläin­ten louk­kaan­tu­mi­siin. Jo pel­käs­tään lii­an pit­kään ki­vi­kos­sa liik­ku­mi­nen naar­mut­taa nii­den ihoa sy­väl­tä.

Ku­vaus­mat­ka kes­ti viik­ko­ja

Rans­ka­lai­nen va­lo­ku­vaa­ja Jean-Fran­çois Lag­rot va­lo­ku­va­si mur­su­jen muut­toa ja nii­den ran­tau­tu­mis­ta Si­pe­ri­an itä­reu­nal­la Tšu­kot­kan au­to­no­mi­ses­sa pii­ri­kun­nas­sa. Hä­nen op­paa­naan Serdt­se-Ka­me­nin nie­mel­lä toi­mi bi­o­lo­gi Mak­sim Tša­ki­lev, joka on las­ke­nut mur­su­jen lu­ku­mää­rää alu­eel­la jo use­a­na syk­sy­nä. Tša­ki­le­vin työ­nan­ta­ja on Tyy­nen­me­ren ka­la­ta­lou­den tut­ki­mus­kes­kus Vla­di­vos­to­kis­sa.

Mat­ka Tša­ki­le­vin luok­se vei Lag­rot’lta kak­si viik­koa, ja sitä teh­tiin len­to­ko­neel­la, he­li­kop­te­ril­la, lai­val­la ja ja­lan.

Mur­su­jen li­säk­si Lag­rot ku­va­si Serdt­se-Ka­me­nin nie­mel­lä tšukt­šien elä­mää ja mur­su­jen met­säs­tys­tä. Mur­su ja va­las ovat tä­män alu­een al­ku­pe­räis­kan­san pe­rin­teis­tä ra­vin­toa, ja nii­tä met­säs­te­tään me­rel­lä harp­puu­nal­la. Jo­kai­sel­la ky­läl­lä on vi­ra­no­mai­sen mää­rää­mä met­säs­tys­kiin­tiö.

Mur­suis­ta ker­to­va jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 8/2018.

Lue myös:

Mi­ten kei­sa­ri­ping­vii­nin käy?

Omo­jo­en laak­son ka­don­nut maa­il­ma

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2