Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Filip Scheperjans (oik.) ja Petri Auvinen kuvattiin Helsingin yliopiston tiloissa Viikissä.

Filip Scheperjans (oik.) ja Petri Auvinen kuvattiin Helsingin yliopiston tiloissa Viikissä.

Fabian Björk

Anu Piip­po

21.4.2020

Kahdeksan kysymystä Parkinsonin taudista

Parkinsonin tauti on yleinen hermoston rappeumasairaus, johon ei toistaiseksi tunneta parannuskeinoa. Neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans ja geneetikko Petri Auvinen ryhmineen lähtivät ensimmäisenä maailmassa tutkimaan Parkinsonin taudin ja mikrobiston välistä yhteyttä. Filip Scheperjans kertoo lisää.

Voi­ko Par­kin­so­nin tau­ti saa­da al­kun­sa suo­lis­tos­ta?

Par­kin­so­nin tau­din puh­ke­a­mi­seen tar­vi­taan val­ta osas­sa ta­pauk­sis­ta ge­neet­ti­sen alt­tiu­den li­säk­si ym­pä­ris­tön al­tis­tus. Lau­kai­se­va te­ki­jä tai lau­kai­se­vat te­ki­jät voi­vat ol­la pe­räi­sin eri läh­teis­tä ja nii­den syn­ty­me­ka­nis­mit voi­vat ol­la eri­lai­set. On kui­ten­kin hy­vin to­den­nä­köis­tä, et­tä osal­la po­ti­lais­ta Par­kin­so­nin tau­ti on saa­nut al­kun­sa suo­lis­tos­ta mah­dol­li­ses­ti mik­ro­bis­to­muu­tok­siin liit­ty­en jo vuo­sia en­nen kuin tau­din mo­to­ri­set oi­reet il­me­ne­vät. Sii­tä, mi­ten mik­ro­bis­to vai­kut­taa asi­aan, tie­de­tään tois­tai­sek­si vä­hän. Syn­ty­me­ka­nis­min osoit­ta­mi­nen on vai­ke­aa ja vaa­tii ko­keel­li­sia tut­ki­muk­sia.

Mi­ten suo­lis­to­mik­ro­bien ja ai­vo­jen vä­li­nen yh­teys toi­mii?

Täs­tä asi­as­ta on pal­jon­kin tie­toa, jos­kin myös avoi­mia ky­sy­myk­siä on. On tie­det­ty jo pit­kään, et­tä ai­vot vai­kut­ta­vat suo­lis­ton toi­min­taan au­to­no­mi­sen her­mos­ton kaut­ta sekä hor­mo­nien vä­li­tyk­sel­lä. Sel­väs­ti ly­hy­em­män ai­kaa on tut­kit­tu suo­lis­ton vai­ku­tus­ta ai­voi­hin. Suo­lis­to­bak­tee­rit pys­ty­vät vai­kut­ta­maan ai­voi­hin suo­raan suo­lis­ton sei­nä­män pin­ta- ja her­mo­so­lu­jen sekä ve­ren­kier­ron kaut­ta eli erit­tä­mäl­lä ai­voi­hin kul­keu­tu­via eri­lai­sia vä­lit­tä­jä­ai­nei­ta ja ai­neen­vaih­dun­ta­tuot­tei­ta. Nämä puo­les­taan pys­ty­vät sää­te­le­mään ai­vo­jen im­muu­ni­jär­jes­tel­mää ja jopa ai­vo­jen gee­ni­toi­min­to­ja. Li­säk­si pal­jon in­for­maa­ti­o­ta kul­keu­tuu ai­vo­run­gon ja suu­rim­man osan suo­lis­tos­ta yh­dis­tä­vän va­gus­her­mon kaut­ta. Suu­rin osa va­gus­her­mon vies­tin­näs­tä, 80 pro­sent­tia, kul­keu­tuu suo­lis­tos­ta ai­voi­hin päin. Täs­tä tie­de­tään vie­lä mel­ko vä­hän, mut­ta bak­tee­rit pys­ty­vät osin vai­kut­ta­maan suo­raan suo­lis­ton her­mo­so­lui­hin, jot­ka ovat yh­tey­des­sä va­gus­her­moon. Suo­lis­ton her­mo­so­luis­sa voi syn­tyä ja kul­keu­tua ai­vo­run­koon pa­to­lo­gi­sia pro­tei­i­ni­ker­ty­miä, joi­ta pi­de­tään Par­kin­so­nin tau­din yh­te­nä syy­nä. Li­säk­si suo­lis­tos­sa toi­mii mer­kit­tä­vä osa ih­mi­sen puo­lus­tus­jär­jes­tel­mäs­tä, joka on suo­ras­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa mik­ro­bis­ton kans­sa. Jos puo­lus­tus­jär­jes­tel­män sää­te­ly häi­riin­tyy, voi syn­tyä pai­kal­li­nen tu­leh­dus, joka voi ol­la yk­si lau­kai­se­vis­ta te­ki­jöis­tä. On myös mah­dol­lis­ta, et­tä suo­lis­ton im­muu­ni­so­lu­ja voi siir­tyä ai­voi­hin ai­heut­ta­en mah­dol­li­ses­ti siel­lä tu­leh­dus­re­ak­ti­oi­ta.

Mi­ten an­ti­bi­oo­tit liit­ty­vät asi­aan?

Tämä on Par­kin­son-tut­ki­muk­sem­me yk­si osa-alue, jota ku­kaan ei ol­lut ai­em­min tut­ki­nut. En­tuu­des­taan on tie­det­ty, et­tä osal­la run­saas­ti an­ti­bi­oot­te­ja syö­neis­tä ih­mi­sis­tä suo­lis­to­mik­ro­bis­ton koos­tu­mus voi muut­tua py­sy­väs­ti, mikä voi li­sä­tä usei­den sai­rauk­sien ris­kiä. Jos aja­tel­laan, et­tä mik­ro­bis­to­muu­tok­set mah­dol­li­ses­ti edel­tä­vät Par­kin­so­nin tau­tia, ha­lu­sim­me tut­kia, voi­si­vat­ko an­ti­bi­oo­tit ol­la syy, joka al­tis­taa täl­le­kin sai­rau­del­le. Se tun­tui jär­ke­väl­tä myös sik­si, et­tä ai­neis­tos­sam­me ei löy­ty­nyt vah­vo­ja yh­teyk­siä ruo­ka­va­li­o­muu­tos­ten ja mik­ro­bi­muu­tos­ten vä­lil­lä.

Mitä tu­lok­sia sait­te?

Tiet­ty­jen ta­val­li­ses­ti käy­tet­ty­jen an­ti­bi­oot­tien run­saa­seen käyt­töön liit­tyi jopa 40 pro­sent­tia ko­hon­nut Par­kin­so­nin tau­din ris­ki 10–15 vuo­den vii­veel­lä. Sel­kein yh­teys löy­tyi laa­ja­kir­joi­sil­la an­ti­bi­oo­teil­la ja an­ti­bi­oo­teil­la, jot­ka te­ho­a­vat ana­e­ro­bei­hin bak­tee­rei­hin eli siis bak­tee­rei­hin, jot­ka ei­vät sie­dä hap­pea. Nii­tä on 99 pro­sent­tia suo­lis­to­bak­tee­reis­ta. Sel­keä yh­teys löy­tyi myös sie­ni­lääk­keil­lä, mut­ta täs­sä vii­ve oli vain 1–10 vuot­ta. Pe­ri­aat­tees­sa voi toki aja­tel­la, et­tä eh­kä an­ti­bi­oo­tit vai­kut­ta­vat suo­raan suo­len tai her­mos­ton so­lui­hin, mut­ta aja­tus ei saa­nut tu­kea, kun an­ti­bi­oo­tit ja­o­tel­tiin nii­den vai­ku­tus­me­ka­nis­min mu­kaan. Sel­väs­ti vah­vin te­ki­jä oli vai­ku­tuk­sen kir­jo.

Voi­ko tut­ki­muk­ses­ta ve­tää joh­to­pää­tök­siä an­ti­bi­oot­tien käyt­töön liit­ty­en?

Suo­mes­sa on pää­o­sin asi­an­mu­kai­nen an­ti­bi­oot­ti­mää­räys­käy­tän­tö. Muu­al­la maa­il­mas­sa käy­tän­nöt voi­vat kui­ten­kin ol­la ai­ka vil­le­jä, ja siel­lä on jo koh­dat­tu ta­val­li­sia bak­tee­ri-in­fek­ti­oi­ta, joi­ta ei enää voi hoi­taa, kos­ka mi­kään an­ti­bi­oot­ti ei enää te­hoa nii­hin. An­ti­bi­oot­ti­re­sis­tens­si ei kui­ten­kaan ole ai­noa on­gel­ma, joka an­ti­bi­oot­tien run­saas­ta käy­tös­tä voi syn­tyä, se voi li­sä­tä myös mui­den sai­rauk­sien ris­kiä. Ai­na tu­li­si­kin va­li­ta in­fek­ti­on ja bak­tee­ri­tyy­pin mu­kaan mah­dol­li­sim­man osu­va, ka­pe­a­kir­joi­nen an­ti­bi­oot­ti, ja jois­sa­kin ti­lan­teis­sa on edel­leen tar­peen käyt­tää myös laa­ja­kir­joi­sia an­ti­bi­oot­te­ja. Kuu­rit kan­nat­tai­si pi­tää myös mah­dol­li­sim­man ly­hyi­nä.

Voi­ko tut­ki­mus aut­taa Par­kin­so­nin tau­din hoi­dos­sa tai jopa sen eh­käi­sys­sä?

On mel­ko epä­to­den­nä­köis­tä, et­tä run­sas­kaan an­ti­bi­oot­tien käyt­tö yk­si­nään ai­heut­tai­si yk­sit­täi­sel­lä po­ti­laal­la Par­kin­so­nin tau­din – sen puh­ke­a­mi­nen on lä­hes ai­na yh­dis­tel­mä hen­ki­lön pe­rin­tö­te­ki­jöi­tä ja ym­pä­ris­tön al­tis­tus­ta, ja myös ikä on tär­keä te­ki­jä. Tut­ki­mus­tu­lok­sem­me viit­taa­vat kui­ten­kin sii­hen, et­tä ih­mi­sil­lä, joil­la on mui­ta­kin Par­kin­so­nin ris­kiä li­sää­viä te­ki­jöi­tä, tois­tu­va an­ti­bi­oot­ti­al­tis­tus ja sen tuo­ma mik­ro­bis­ton muu­tos voi­si ol­la niin sa­not­tu vii­mei­nen niit­ti, joka saa Par­kin­so­nin pa­to­lo­gi­an käyn­nis­ty­mään. Toi­saal­ta on tut­kit­tu myös an­ti­bi­oot­tien käyt­töä Par­kin­so­nin tau­din hoi­dos­sa. Suo­raan an­ti­bi­oo­tit ei­vät kui­ten­kaan luul­ta­vas­ti ole hoi­to­kei­no Par­kin­so­nin tau­tiin. Suo­lis­to­mik­ro­bit sen si­jaan voi­si­vat ol­la työ­ka­lu, jol­la voim­me vai­kut­taa tau­din me­ka­nis­mei­hin ta­val­la, jo­hon lääk­keet ei­vät vie­lä ole pys­ty­neet.

Mil­lai­nen ryh­mä on ol­lut te­ke­mäs­sä tut­ki­mus­ta?

Alus­ta al­ka­en mu­ka­na on ol­lut Pet­ri Au­vi­nen, joka on Hel­sin­gin yli­o­pis­ton ge­no­miik­ka- ja sek­ven­soin­ti­la­bo­ra­to­ri­on joh­ta­ja. Mu­ka­na on ol­lut myös HYK­Sin neu­ro­lo­gi­an kli­ni­kan asi­an­tun­ti­joi­ta ja koko kli­nik­ka­kin aut­ta­mas­sa po­ti­lai­den saa­mi­ses­sa tut­ki­muk­seen. Minä tut­kin po­ti­lai­ta Mei­lah­des­sa ja Pet­ri teki ana­lyy­sit Vii­kis­sä, jos­sa apu­na oli myös bi­oin­for­maa­tik­ko­ja, ku­ten Vel­ma Aho ja Ped­ro Pe­rei­ra, jot­ka kä­sit­te­li­vät tie­dot tie­to­ko­neel­la. Sen jäl­keen yh­teis­työ­ver­kos­to on kas­va­nut. Meil­lä on ny­kyi­sin yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta Sak­sas­sa, Yh­dys­val­lois­sa, Eng­lan­nis­sa, Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa sekä TYK­Sis­sä Tu­rus­sa. Avain tut­ki­muk­sen on­nis­tu­mi­seen on­kin mie­les­tä­ni ol­lut se, et­tä on tuo­tu yh­teen eri alo­jen asi­an­tun­ti­joi­ta.

Mik­si ryh­dyit alun pe­rin tut­ki­maan suo­lis­to­bak­tee­rien ja neu­ro­lo­gi­sen sai­rau­den vä­lis­tä yh­teyt­tä?

Olin kiin­nos­tu­nut sekä mik­ro­beis­ta et­tä her­mos­ton toi­min­nas­ta, ja eri­koi­sa­lak­se­ni va­lit­sin neu­ro­lo­gi­an. Osoit­tau­tui, et­tä hy­vin mo­net Par­kin­son-po­ti­laat kär­si­vät eri­lai­sis­ta suo­lis­to-oi­reis­ta, jot­ka saat­ta­vat hei­ken­tää hei­dän elä­män­laa­tu­aan jopa enem­män kuin liik­ku­mi­seen liit­ty­vät on­gel­mat. Sit­ten al­koi ol­la tul­la näyt­töä sii­tä, et­tä suo­lis­to-oi­reet usein edel­tä­vät Par­kin­so­nin tau­din di­ag­noo­sia. Ja kun tek­no­lo­gia al­koi ke­hit­tyä niin, et­tä ny­kyi­sil­lä sek­ven­soin­ti­me­ne­tel­mil­lä voi­daan tut­kia näyt­teen koko mik­ro­bis­to, oli oi­kea ai­ka ryh­tyä tut­ki­maan näi­den asi­oi­den vä­lis­tä yh­teyt­tä tar­kem­min.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2020.

Lue myös:

Pa­ran­taa­ko so­ke­ri mie­li­a­laa?

Ih­mi­nen syn­tyi te­hoi­met­tä­jäk­si

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2