Val­ta­me­ren pin­ta­ve­si voi suo­lai­suu­ten­sa an­si­os­ta kyl­me­tä jää­ty­mät­tä –1,9-as­tei­sek­si. Näin ta­pah­tuu Ete­lä­man­te­reen reu­noil­la. Noi­den ve­sien val­ta­ka­loi­na uis­ken­te­le­vat ää­rim­mäi­seen kyl­myy­teen so­peu­tu­neet jää­ka­lat. Nyt kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä sel­vit­ti, mi­ten eli­no­lot nä­ky­vät jää­ka­lan (Cha­e­no­cep­ha­lus ace­ra­tus) pe­ri­mäs­sä. Tu­lok­set jul­kai­si Na­tu­re Eco­lo­gy & Evo­lu­ti­on -leh­ti.

Kyl­mään ve­teen liu­ke­nee run­saas­ti hap­pea. Sik­si esi­mer­kik­si tämä jää­ka­la­la­ji pär­jää ko­ko­naan il­man pu­na­so­lu­ja ja ve­ren kaa­sun­kul­jet­ta­jap­ro­tei­i­nia he­mog­lo­bii­nia. Sitä tuot­ta­vat gee­nit ovat hä­vin­neet ka­las­ta ko­ko­naan. Sen si­jaan jää­ka­lal­la on mo­nia gee­ne­jä, jot­ka suo­jaa­vat sen eli­mis­töä hai­tal­li­sel­ta ha­pet­tu­mi­sel­ta. Eräät gee­nit tuot­ta­vat erään­lais­ta pak­kas­nes­tet­tä: jää­ty­mis­tä eh­käi­se­viä gly­kop­ro­tei­i­ne­ja.

Li­säk­si jää­ka­lal­ta puut­tuu tiet­ty­jä gee­ne­jä, jot­ka muil­la eläi­mil­lä sää­te­le­vät vuo­ro­kau­si­ryt­miä. Se ei ole yl­lä­tys, sil­lä jää­ka­lo­jen ko­ti­ve­sil­lä ete­läi­sen na­pa­pii­rin ete­lä­puo­lel­la au­rin­ko py­syy vuo­sit­tain kuu­si kuu­kaut­ta ho­ri­son­tin ylä­puo­lel­la ja kuu­si kuu­kaut­ta sen ala­puo­lel­la.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2019.

Lue myös:

Osaa­vat­ko ka­lat tuot­taa ää­niä?

Ete­lä­man­te­reel­la on kyl­mem­pää kuin luul­tiin