Kuvat Aralilla ruostuvista laivoista levisivät takavuosikymmeninä ympäri maailman. Vanhoista laivoista on jäljellä enää kourallinen, pian ei enää sitäkään.
Didier Bizet
Didier Bizet ja GEO
Araljärvi oli ennen maailman neljänneksi suurin järvi. Se, mitä Kazakstanin ja Uzbekistanin alueilla sijaitsevalle Aralille tapahtui, voi olla yksi 20. vuosisadan suurimmista ympäristökatastrofeista.
Neuvostoliitto päätti muuttaa Kazakstanin ja Uzbekistanin arot puuvillapelloiksi. Kun jokien vettä ohjattiin peltojen kasteluun, Araljärven pinta-ala supistui kymmenessä vuodessa kymmenesosaan sen alkuperäisestä koosta.
Puuvillanviljely jatkuu näillä seuduilla yhä – Uzbekistan on edelleen merkittävä puuvillan tuottaja ja viejä. Mutta vaikka järven eteläosa Uzbekistanin puolella on joidenkin tutkijoiden mukaan lopullisesti menetetty, Kazakstanin alueella oleva pohjoinen Pikku-Aral ympäröivine järvineen ei sitä ole. Maailmanpankin ja Kazakstanin rahoilla pohjoisen ja etelän järvien välille rakennettu, vuonna 2005 valmistunut Kokaralin pato estää nyt vesien valumisen pahoin kuivuneeseen etelään. Pikku-Aralin pinta-ala on kasvanut, ja monet kalalajit ja linnut ovat palanneet sinne.
Padon toisen vaiheen rakentaminen on suunnitteilla. Valmistuttuaan sen toivotaan nostavan Pikku-Aralin pinnan alkuperäiselle tasolle. Silloin Aralskin kaupunki, joka oli aiemmin Araljärven tärkein satama, olisi jälleen satamakaupunki.
Lähihistorian opetukset ovat järven pohjoisosan kylissä kuten Tastubekissä hyvässä muistissa, ja osa väestä on tulevaisuuden suhteen pessimistisiä. Monet ovat myös toiveikkaita, ja lapsia opetetaan taas kalastamaan.
Juttu on ilmestynyt kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 10/2018.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2