Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Kuvat Aralilla ruostuvista laivoista levisivät takavuosikymmeninä ympäri maailman. Vanhoista laivoista on jäljellä enää kourallinen, pian ei enää sitäkään.

Kuvat Aralilla ruostuvista laivoista levisivät takavuosikymmeninä ympäri maailman. Vanhoista laivoista on jäljellä enää kourallinen, pian ei enää sitäkään.

Didier Bizet

Di­dier Bi­zet ja GEO

27.11.2018

Kuiva Araljärvi herää eloon

Paikoilleen ruostuvien laivojen kuvista tunnettu Araljärvi lainehtii taas vettä, ainakin pohjoisosissaan. Valokuvaaja Didier Bizet vieraili seudulla.

Aral­jär­vi oli en­nen maa­il­man nel­jän­nek­si suu­rin jär­vi. Se, mitä Ka­zaks­ta­nin ja Uz­be­kis­ta­nin alu­eil­la si­jait­se­val­le Ara­lil­le ta­pah­tui, voi ol­la yk­si 20. vuo­si­sa­dan suu­rim­mis­ta ym­pä­ris­tö­ka­tast­ro­feis­ta.

Neu­vos­to­liit­to päät­ti muut­taa Ka­zaks­ta­nin ja Uz­be­kis­ta­nin arot puu­vil­la­pel­loik­si. Kun jo­kien vet­tä oh­jat­tiin pel­to­jen kas­te­luun, Aral­jär­ven pin­ta-ala su­pis­tui kym­me­nes­sä vuo­des­sa kym­me­ne­so­saan sen al­ku­pe­räi­ses­tä koos­ta.

Puu­vil­lan­vil­je­ly jat­kuu näil­lä seu­duil­la yhä – Uz­be­kis­tan on edel­leen mer­kit­tä­vä puu­vil­lan tuot­ta­ja ja vie­jä. Mut­ta vaik­ka jär­ven ete­lä­o­sa Uz­be­kis­ta­nin puo­lel­la on joi­den­kin tut­ki­joi­den mu­kaan lo­pul­li­ses­ti me­ne­tet­ty, Ka­zaks­ta­nin alu­eel­la ole­va poh­joi­nen Pik­ku-Aral ym­pä­röi­vi­ne jär­vi­neen ei sitä ole. Maa­il­man­pan­kin ja Ka­zaks­ta­nin ra­hoil­la poh­joi­sen ja ete­län jär­vien vä­lil­le ra­ken­net­tu, vuon­na 2005 val­mis­tu­nut Ko­ka­ra­lin pato es­tää nyt ve­sien va­lu­mi­sen pa­hoin kui­vu­nee­seen ete­lään. Pik­ku-Ara­lin pin­ta-ala on kas­va­nut, ja mo­net ka­la­la­jit ja lin­nut ovat pa­lan­neet sin­ne.

Pa­don toi­sen vai­heen ra­ken­ta­mi­nen on suun­nit­teil­la. Val­mis­tut­tu­aan sen toi­vo­taan nos­ta­van Pik­ku-Ara­lin pin­nan al­ku­pe­räi­sel­le ta­sol­le. Sil­loin Arals­kin kau­pun­ki, joka oli ai­em­min Aral­jär­ven tär­kein sa­ta­ma, oli­si jäl­leen sa­ta­ma­kau­pun­ki.

Lä­hi­his­to­ri­an ope­tuk­set ovat jär­ven poh­joi­so­san ky­lis­sä ku­ten Tas­tu­be­kis­sä hy­väs­sä muis­tis­sa, ja osa vä­es­tä on tu­le­vai­suu­den suh­teen pes­si­mis­ti­siä. Mo­net ovat myös toi­veik­kai­ta, ja lap­sia ope­te­taan taas ka­las­ta­maan.

Jut­tu on il­mes­ty­nyt ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 10/2018.

Lue myös:

Omo­jo­en laak­son ka­don­nut maa­il­ma

Tais­te­lu oran­kien puo­les­ta

Suosittelemme

Lukuvinkit

Lepakko kuulee itikkaparven

Madridin vihreä vallankumous

Suuri syntyvyys on lapsille uhka

Lukijan kuva: Vapauden huumaa

Eläinmaailman oudot ateriat

Jääkausi kasvatti valaat

Yhdysvallat Trumpin jälkeen

Kuinka hyvin tunnet Charles Darwinin?

Miksi valaat hyppäävät?

Entä jos piilolasit kostuttaisivat itsensä?

Lukuvinkit

Lepakko kuulee itikkaparven

Madridin vihreä vallankumous

Suuri syntyvyys on lapsille uhka

Lukijan kuva: Vapauden huumaa

Eläinmaailman oudot ateriat

Jääkausi kasvatti valaat

Yhdysvallat Trumpin jälkeen

Kuinka hyvin tunnet Charles Darwinin?

Miksi valaat hyppäävät?

Entä jos piilolasit kostuttaisivat itsensä?

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2