Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tilaa lehti
Tilaa lehti
Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Seppo Peltonen

Jo­han­na Paa­si­kan­gas-Tel­la

26.11.2019

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Janakkalan Lanakoskella ensipakkaset saavat puut huurtumaan ja veden peittymään jääriitteeseen. Vaikuttavimmillaan näkymä on silloin, kun lunta ei vielä ole.

Ja­nak­ka­las­ta löy­tyy ve­sis­tö­aar­re, jota ei he­vil­lä löy­dä kar­tois­ta. Pie­ni, mut­ta kieh­to­va kos­ki pun­ner­taa kul­ku­an­sa uo­mas­saan ja pu­to­aa vauh­dik­kaas­ti pa­rin­sa­dan met­rin mat­kan. La­na­kos­ki on lä­hin­nä pai­kal­lis­ten asuk­kai­den tie­dos­sa, vaik­ka ai­van kos­ken lä­hi­tun­tu­maan pää­see hel­pos­ti. Mui­noin kos­ken ää­rel­lä on toi­mi­nut myl­ly.

En­si pak­kas­ten saa­pu­es­sa luon­to­ku­vaus­ta har­ras­ta­va Sep­po Pel­to­nen suun­taa kul­kun­sa La­na­kos­kel­le. Hän on käy­nyt kos­kel­la ah­ke­ras­ti yli kol­me­kym­men­tä vuot­ta kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na, mut­ta var­sin­kin tal­vi­sai­kaan ko­val­la pak­ka­sel­la.

Näyt­tä­vim­mil­lään kos­ki on Pel­to­sen mie­les­tä sil­loin, kun pak­ka­nen ki­ris­tyy ko­vak­si ei­kä lun­ta vie­lä ole. Vesi höy­ry­ää, puut al­ka­vat huur­tua ja vä­hi­tel­len ve­teen al­kaa muo­dos­tua jää­tä. Vuo­ro­kau­den ede­tes­sä myös va­lon mää­rän ja suun­nan vaih­tu­mi­nen saa mai­se­man muo­vau­tu­maan jat­ku­vas­ti eri nä­köi­sek­si.

Tal­ven ede­tes­sä kos­ken pin­taan muo­vau­tuu jää­muo­dos­tel­mia, jois­ta valo tait­tuu hui­kai­se­vas­ti. Luon­non vä­ri­vi­vah­tei­den kir­jo tar­jo­aa maa­gi­sen nä­ky­män. Jäi­ses­sä mai­se­mas­sa kuu­luu toi­si­naan jään ri­sah­te­lua, mut­ta muu­ten kos­kel­la val­lit­see tal­vi­le­von rau­ha.

Ran­ta­ki­vel­lä saat­taa vi­lah­taa seu­raa pi­tä­mäs­sä kos­ki­ka­ra, joka pian su­kel­taa ve­teen ja pa­laa py­räh­dyk­sen­sä jäl­keen syö­mään poh­ja­mu­dis­ta löy­tä­mään­sä ra­vin­toa. Ke­vääl­lä kos­ki­ka­raa ei enää näy, kos­ka se suun­taa Lap­piin pe­si­mään.

Ke­vät va­paut­taa kos­ken jään ikees­tä, ja luon­non val­ta­va voi­ma saa leh­ti­puut puh­ke­a­maan veh­reik­si kos­ken re­he­vil­lä töy­räil­lä. Lin­tu­jen li­ver­rys ko­si­o­me­no­jen ai­kaan täyt­tää il­man ja elä­mä jat­kuu vä­ke­vä­nä.

Kos­kea lä­hes­tyt­tä­es­sä ko­hi­na kuu­luu jo kau­kaa. Se häi­vyt­tää pois ih­mis­ten tuot­ta­mat ää­net ja sul­kee kul­ki­jan si­säl­le ve­den ja met­sän maa­il­maan. Epä­to­del­li­ses­sa tun­nel­mas­sa muu unoh­tuu. Tääl­tä Pel­to­nen am­men­taa mie­len­rau­haa.

Sammaleiset kivet hohtavat vihreinä marraskuussa, kun muu värimaailma luonnossa on jo haalistunut.

Sammaleiset kivet hohtavat vihreinä marraskuussa, kun muu värimaailma luonnossa on jo haalistunut.

Seppo Peltonen

Vir­taa­va vesi muut­tuu ala­ti

Kun ais­tit ovat her­kis­ty­neet luon­non liik­keil­le, vir­taus van­git­see kat­seen. Vesi pol­vei­lee loi­via mut­kia myö­ten ja huuh­te­lee ki­vik­kois­ta ran­taa. Kos­kes­sa vir­taa­va vesi muut­tuu jat­ku­vas­ti eri nä­köi­sek­si. Suo­jär­ves­tä al­kun­sa saa­va vir­taus on vä­ril­tään hiu­kan sa­me­aa, mut­ta lii­ke saa sen näyt­tä­mään kirk­kaal­ta.

Pel­to­nen kan­nus­taa käy­mään kos­kel­la eri vuo­de­nai­koi­na ja kul­ke­maan sen ran­taa pit­kin. Esi­mer­kik­si al­ku­ke­säs­tä kos­kea ym­pä­röi­vää met­sän­poh­jaa pääl­lys­tä­vät met­sä­täh­det ja va­na­mot.

Ala­juok­sul­le edet­tä­es­sä vir­taus vä­hi­tel­len hii­puu ja kos­ken lo­pus­sa le­pää lam­pi­mai­nen su­van­to. Siel­lä Pel­to­nen on jos­kus näh­nyt sau­kon­kin. Kos­ka sauk­ko on luon­nol­taan kul­ki­ja ja va­el­te­lee pit­kiä mat­ko­ja, sen koh­taa­mi­nen vaa­tii hy­vää on­nea.

Syk­syn myö­tä La­na­kos­ken lä­hi­maas­toon puh­ke­aa ri­kas sie­ni­maa­il­ma. Run­sas kos­teus sekä leh­ti­puis­ta ker­ty­vä ka­ri­ke tar­jo­a­vat me­he­vän kas­vu­a­lus­tan ta­teil­le, me­si­sie­nil­le ja hii­poil­le. Yk­si näyt­tä­vim­mis­tä sie­nis­tä on kel­ler­tä­vä, suo­mu­pin­tai­nen pör­hö­suo­mu­he­lok­ka.

Pörhösuomuhelokka työntyy syksyllä esille vanhan puun juurelta.

Pörhösuomuhelokka työntyy syksyllä esille vanhan puun juurelta.

Seppo Peltonen

Suo­mi 100 vuot­ta -jut­tu­sar­ja tuo­tet­tiin yh­teis­työs­sä Suo­men Luon­non­va­lo­ku­vaa­jat SLV ry:n kans­sa. Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2017.

Lue myös:

Rie­kon ja kii­ru­nan mail­la Kil­pis­jär­vel­lä

Sal­lan luon­to lu­mo­aa

Suosittelemme

Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Peter Mather / Minden Pictures

Maailman pisin vaellus

Karibujen vuosittainen vaellus Alaskassa on poikkeuksellinen luonnonnäytelmä. Ne saapuvat pohjoiseen synnyttämään.

Angola itsenäistyi vuonna 1975 ja ajautui pitkään sisällissotaan. Nyt maa yrittää toipua talouskriisistä ja uudistua.

Angola itsenäistyi vuonna 1975 ja ajautui pitkään sisällissotaan. Nyt maa yrittää toipua talouskriisistä ja uudistua.

Eric Lafforgue

Koittaako Angolassa uusi aika?

Sisällissodan jäljet vaikuttavat edelleen Lounais-Afrikassa sijaitsevan Angolan asukkaiden elämään. Maa yrittää myös toipua talouskriisistä ja uudistaa yhteiskuntaa.

Iso valliriutta on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1981. Riutta on kärsinyt suurta tuhoa, ja Unesco on neuvotellut sen suojelutoimista Australian hallituksen kanssa.

Iso valliriutta on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1981. Riutta on kärsinyt suurta tuhoa, ja Unesco on neuvotellut sen suojelutoimista Australian hallituksen kanssa.

Gonzalo Azumendi

Mikä ihmeen maailmanperintökohde?

Kun kohde pääsee Unescon maailmanperintökohdeluetteloon, se on arvioitu koko maailman mittakaavassa ainutlaatuiseksi. Luettelo on aina oman aikansa tuote.

Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Cyril Ruoso / Minden Pictures

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Rengashäntämakit selviytyvät ankarissa oloissa, koska ne saavat tukea toisiltaan. Metsien hävitys kuitenkin uhkaa näitä ainutlaatuisia puoliapinoita.

Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Seppo Peltonen

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Janakkalan Lanakoskella ensipakkaset saavat puut huurtumaan ja veden peittymään jääriitteeseen. Vaikuttavimmillaan näkymä on silloin, kun lunta ei vielä ole.

Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Peter Mather / Minden Pictures

Maailman pisin vaellus

Karibujen vuosittainen vaellus Alaskassa on poikkeuksellinen luonnonnäytelmä. Ne saapuvat pohjoiseen synnyttämään.

Angola itsenäistyi vuonna 1975 ja ajautui pitkään sisällissotaan. Nyt maa yrittää toipua talouskriisistä ja uudistua.

Angola itsenäistyi vuonna 1975 ja ajautui pitkään sisällissotaan. Nyt maa yrittää toipua talouskriisistä ja uudistua.

Eric Lafforgue

Koittaako Angolassa uusi aika?

Sisällissodan jäljet vaikuttavat edelleen Lounais-Afrikassa sijaitsevan Angolan asukkaiden elämään. Maa yrittää myös toipua talouskriisistä ja uudistaa yhteiskuntaa.

Iso valliriutta on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1981. Riutta on kärsinyt suurta tuhoa, ja Unesco on neuvotellut sen suojelutoimista Australian hallituksen kanssa.

Iso valliriutta on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1981. Riutta on kärsinyt suurta tuhoa, ja Unesco on neuvotellut sen suojelutoimista Australian hallituksen kanssa.

Gonzalo Azumendi

Mikä ihmeen maailmanperintökohde?

Kun kohde pääsee Unescon maailmanperintökohdeluetteloon, se on arvioitu koko maailman mittakaavassa ainutlaatuiseksi. Luettelo on aina oman aikansa tuote.

Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Cyril Ruoso / Minden Pictures

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Rengashäntämakit selviytyvät ankarissa oloissa, koska ne saavat tukea toisiltaan. Metsien hävitys kuitenkin uhkaa näitä ainutlaatuisia puoliapinoita.

Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Seppo Peltonen

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Janakkalan Lanakoskella ensipakkaset saavat puut huurtumaan ja veden peittymään jääriitteeseen. Vaikuttavimmillaan näkymä on silloin, kun lunta ei vielä ole.

Yrjö Piirto kuvasi argentiinalaismiehen Buenos Airesissa.

Yrjö Piirto kuvasi argentiinalaismiehen Buenos Airesissa.

Yrjö Piirto

Lukijan kuva: Yö Buenos Airesissa

Tämä kuva on miltei täydellinen muotokuva kohteestaan, vaikka sen ottamiseen ei tarvittu sanoja. Lue, mistä on kysymys!

Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.

Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.

Sergi Reboredo

Pelastuuko Seychellit?

Seychellien saarivaltio taistelee ilmaston lämpenemistä ja liikakalastusta vastaan. Nyt tämä yksi maailman pienimmistä valtioista on ottanut käyttöön aivan uudet aseet.

GEOn lukijakilpailu 5-6/2019: voita kirjapaketti!

KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Osallistu GEO-lehden 5-6/2019 lukijakilpailuun. Voit voittaa Vastapainon hienon kirjapaketin. Anna samalla palautetta lehdestä!

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Osallistu GEO-lehden 7/2019 lukijakilpailuun. Voit voittaa Bazar Kustannuksen hienon kirjapaketin. Anna samalla palautetta lehdestä!

Lukuvinkit

Sallan luonto lumoaa

Lukijan kuva: Finnmarkin katolla

Voiko stressi periytyä lapsille?

Keijupölyä sivistykseen

Luontoa läheltä

Panaman uivat laiskiaiset

Monnilla on liikkuva kallo

Armottoman savannin lapset

Naisilla on nuorekkaat aivot

Taitelijan tarinasta apua muistisairaille?

Lukuvinkit

Sallan luonto lumoaa

Lukijan kuva: Finnmarkin katolla

Voiko stressi periytyä lapsille?

Keijupölyä sivistykseen

Luontoa läheltä

Panaman uivat laiskiaiset

Monnilla on liikkuva kallo

Armottoman savannin lapset

Naisilla on nuorekkaat aivot

Taitelijan tarinasta apua muistisairaille?

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2