Juha Salonen kuvattiin Longinojalla Savelan kohdalla Helsingissä.
Hanna Linnakko
Anu Piippo
Mikä Longinoja on?
Koillis-Helsingissä virtaava Longinoja on Vantaanjoen ensimmäinen suurempi sivupuro, jonka kohtaa, kun jokea lähtee nousemaan ylävirtaan. Se on yksi Helsingin suurimmista puroista: valuma-alueen koko on reilut 12 neliökilometriä.
Mikä Longinojasta tekee erityisen?
Se on luontohelmi. Monipuolinen puroluonto, sitä ympäröivät metsät, puistot, niityt ja taajamat tarjoavat monipuolisen elinympäristön alueella eläville eläimille, linnuille, hyönteisille ja kaloille. Puron kunnostusprojekti on myös ensimmäinen vapaaehtoisten aloittama virtavesikohde Helsingissä. Longinoja on innoittanut muita tarttumaan lapioon ja kunnostuskohteita on jo ympäri pääkaupunkiseutua. Helsinkiä voikin kutsua Suomen taimenpääkaupungiksi.
Mitä kunnostaminen on vaatinut?
Oja on muuttunut puroksi vuosien talkoo -ja tiedotustyön ansiosta. Aluksi rahoitus purotalkoissa tarvittaviin kiviaineksiin piti kerätä itse, ja paikallisten yritysten tuki oli erittäin tärkeää. Nykyisin talkoiden järjestäminen on huomattavasti helpompaa, kiitos Helsingin kaupunkiympäristön toimialan, joka tilaa ja maksaa kiviaineksen. Loput järjestelyistä hoidamme minä ja muut puroaktiivit. Tavoitteena on, ettei rahaa liikutella. Lahjoittajille kuuluu siis suuri kiitos.
Mitä on tehty?
Käytännön talkootyö on jatkuvaa miettimistä ja puron tarkkailua. Virta elää ja muokkaa uomaa pala kerrallaan. Luonnontilaisilla puroilla kunnostusta tekevät virtaan kaatuneet puut, rytöihin kerääntynyt kiintoaines ja karike. Me teemme käytännössä samaa eli monipuolistamme virtauksia kiveyksillä, tuemme sortuvia penkkoja puuaineksella ja luomme virtavesien kaloille edellytykset lisääntymiseen. Periaatteessa suunnitelmia tehdään aina, kun puron varsilla liikutaan.
Miksi puroja tarvitaan?
Puroja sekä ojia tarvitaan kuljettamaan sade -ja pohjavedet kohti maailman meriä. Kaupunkialueilla nämä pienvesistöt toimivat osana hulevesijärjestelmää, eli pihoille, kaduille ja katoille satava vesi valuu viemäreiden kautta puroihin ja sitä kautta meriin. Tästä syystä onkin tärkeää miettiä, mitä viemäreihin pääsee. Usein kuvitellaan, että vedet menevät kadulla olevasta viemäristä puhdistamolle. Näin ei ole, vaan vedet päätyvät siihen lähimpään vesistöön, jonne putket on ohjattu. Toisaalta virtaava vesi on aina vetänyt luokseen ihmisiä.
Entä miksi kivet ovat purossa tärkeitä?
Ilman kiviä ei olisi puroa, vain eloton virtaamaton oja. Kiviä lisäämällä purossa alkaa elämä, josta ensimmäinen merkki on puron solina. Kun virtaus lisääntyy, virtaavien vesien kalalajit kuten uhanalainen taimen voivat kotiutua puroon ja lisääntyä luontaisesti.
Onko työ nyt valmis?
Työ puroluonnon eteen ei ole koskaan valmis. Kaatuneet puut, virtaaman suuret vaihtelut ja ihmisen vaikutus muuttavat puroa ja sitä ympäröivää luontoa jatkuvasti. Myös työ ihmisten valistamisessa toimimaan oikein ja arvostamaan lähiluontoa on kesken – ja se loppuu tuskin koskaan.
Kenelle Longinoja on hyvä vierailukohde?
Se on hyvä vierailukohde kaikille. Helsingin kaupunki on toteuttanut puron varrelle luontopolun. Se on sulaan aikaan lähes esteetön, joten puroluontoon pääsee tutustumaan vaikka pyörätuolilla. Kesäisin lapsiperheet voivat tehdä purolle päiväretken ja syöttää siellä ympäri vuoden asuvia taimenia. Longinojan Facebook-sivuilla (www.facebook. com/longinoja) näkee, milloin siellä järjestetään esimerkiksi opastettuja retkiä tai puistokahveja. Tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita, ja ne ovat ilmaisia.
Mihin purolla kannattaa kiinnittää huomiota?
Purolle saapuessa kannattaa unohtaa kiire. Nojaile sillan kaiteeseen, istahda kivelle puron rantaan ja rauhoitu. Kun pysähtyy, avautuu uusi maailma. Huomaat veden pinnasta hyönteisen nappaavan taimenen tai uivan vesimyyrän. Punakylkirastas tulee peseytymään purolle tai kanahaukka liitää vedenpintaa viistäen kohti metsän siimeksestä löytyvää pesää.
Onko Suomessa muita samanlaisia kohteita?
Suomi on täynnä aliarvostettuja ja huomiotta jääneitä pieniä jokia, puroja ja ojia. Näissä sadoissa tuhansissa kilometreissä virtaavaa vettä olisi mahdollisuuksia vaikka mihin, jos virtavesistä kiinnostuneet ihmiset alkaisivat kunnostaa niitä jalokalojen kodeiksi. Ja jos saisimme pois tuhannet turhat, käytöstä pois jääneet padot, vanhat vähän tuottavat vesivoimalat ja muut nousuesteet kuten väärin toteutetut tierummut, voisimme saada heikossa jamassa olevat vaelluskalakantamme uuteen nousuun. Se vaatisi toki myös rajoituksia kalastukseen esimerkiksi verkkokalastuksen osalta. Mutta yhdessä meillä on mahdollisuus saada aikaan muutoksia, ja yksilökin voi saada asioihin vauhtia. Longinoja on tästä erinomainen esimerkki.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 8/2019.
Longinojan verkkosivut löytyvät täältä
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2