Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tutkijatohtori Liisa Kuula Helsingin yliopistosta luotsasi kansainvälistä unitutkimusprojektia.

Tutkijatohtori Liisa Kuula Helsingin yliopistosta luotsasi kansainvälistä unitutkimusprojektia.

Hanna Linnakko

Anu Piip­po

1.4.2020

Kymmenen kysymystä unesta

Vaikka vietämme suuren osan elämästämme nukkumalla, unesta opitaan koko ajan lisää. Liisa Kuula Helsingin yliopistosta luotsasi tutkimusprojektia, jonka tulokset muuttavat käsitystämme etenkin nuorten aikuisten nukkumisesta.

Mitä tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­tet­tiin?

Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ha­lut­tiin tar­kas­tel­la en­si­si­jai­ses­ti unen mää­rää ja ajoi­tus­ta sekä sitä, kuin­ka uni muut­tuu siir­ryt­tä­es­sä nuo­ruu­des­ta ai­kui­suu­teen. Li­säk­si ha­lu­sim­me tut­kia, on­ko eri puo­lil­la maa­il­maa nuk­ku­mi­sen suh­teen ero­ja.

On­ko näin laa­jaa tut­ki­mus­ta unes­ta teh­ty ai­em­min?

Usei­ta tut­ki­muk­sia yh­teen ko­ko­a­vis­sa meta-ana­lyy­seis­sa on ra­por­toi­tu isom­pi­a­kin jouk­ko­ja. Yk­sit­täi­se­nä ob­jek­tii­vi­sia me­ne­tel­miä käyt­tä­vä­nä tut­ki­muk­se­na tämä kui­ten­kin on suu­rim­pien jou­kos­sa.

Mikä oli tut­ki­muk­sen yl­lät­tä­vin tu­los?

Yl­lät­tä­vin­tä oli se, et­tä vuo­ro­kau­si­ryt­mi on myö­häi­nen vie­lä mel­ko pit­käl­le ai­kui­suu­teen. On tie­det­ty, et­tä vuo­ro­kau­si­ryt­mi siir­tyy nuo­ruu­des­sa ja var­hai­sai­kui­suu­des­sa myö­häi­sem­mäk­si, mut­ta ai­em­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa ei ole huo­mi­oi­tu näin suur­ta ikä­haa­ruk­kaa.

Tie­de­tään­kö, mik­si uni­ryt­mi siir­tyy täl­lä ta­val­la?

Sekä uni­pai­ne et­tä vuo­ro­kau­si­ryt­mi muut­tu­vat mur­ro­si­äs­sä. Nämä muu­tok­set liit­ty­vät ai­vo­jen ke­hit­ty­mi­seen ja kyp­sy­mi­seen, min­kä tie­de­tään jat­ku­van pit­käl­le yli 20-vuo­ti­aak­si. Oma osuu­ten­sa on myös sil­lä, et­tä fyy­si­nen kas­vu en­sin kiih­tyy ja sit­ten koh­ti ai­kui­suut­ta hi­das­tuu. Nuo­ruu­des­sa uni­ryt­mi siir­tyy myö­hem­mäk­si myös mo­nil­la muil­la ni­säk­käil­lä, jo­ten omi­nai­suu­des­ta on luul­ta­vas­ti ol­lut jo­tain hyö­tyä, eh­kä it­se­näis­ty­mi­seen liit­ty­en.

Mitä iän ja unen vä­li­ses­tä yh­tey­des­tä ha­vait­tiin?

Kun var­hai­sai­kui­suus on ohi ja suu­rim­mat ai­vo­jen ke­hi­tyk­seen liit­ty­vät mul­lis­tuk­set ta­ka­na­päin, vuo­ro­kau­si­ryt­mi­kin aset­tuu taas ai­kai­sem­mak­si. Tämä kos­kee niin nu­kah­ta­mis- kuin he­rää­mi­sai­ko­ja ym­pä­ri maa­il­man.

Mil­lai­sia maan­tie­teel­li­siä ero­ja nuk­ku­mi­ses­sa ha­vait­tiin?

Eu­roop­pa ja Poh­jois-Ame­rik­ka oli­vat unen kes­ton suh­teen yk­kö­siä, kun taas Aa­si­an mais­sa unen kes­to oli sel­väs­ti ly­hin­tä. Sa­man­suun­tai­sia tu­lok­sia on ha­vait­tu myös ai­em­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa. Unen ajoi­tus oli ai­kai­sin Ose­a­ni­an mais­sa ja myö­häi­sin Lähi-idän mais­sa. Ero­ja oli näh­tä­vis­sä myös Eu­roo­pan si­säl­lä: ete­läs­sä nu­ku­taan vä­hem­män kuin poh­joi­ses­sa, ja siel­lä uni myös ajoit­tuu myö­hem­mäk­si.

Oli­ko su­ku­puol­ten vä­lil­lä ero­ja?

Nuk­ku­mis­tot­tu­muk­sis­sa oli maa­il­man­laa­jui­ses­ti jon­kin ver­ran ero­ja su­ku­puol­ten vä­lil­lä. Nai­set nuk­kui­vat kes­ki­mää­rin rei­lut 20 mi­nuut­tia pi­dem­pään kuin mie­het ja me­ni­vät myös nuk­ku­maan noin 20 mi­nuut­tia ai­kai­sem­min.

Mis­tä alu­eel­li­set ja su­ku­puol­ten vä­li­set erot joh­tu­vat?

Va­lon mer­ki­tys vuo­ro­kau­si­ryt­min yl­lä­pi­tä­mi­ses­sä on bi­o­lo­gi­ses­ti mer­kit­tä­vä, jos­kin kei­no­va­lon vuok­si on vai­kea ero­tel­la, kuin­ka pal­jon eri le­vey­sas­tei­den va­loi­suus vai­kut­taa uneen. Alu­eel­lis­ten ero­jen taus­tal­la on luul­ta­vas­ti myös kult­tuu­ri­sia ero­ja niin so­si­aa­li­ses­sa ak­tii­vi­suu­des­sa kuin työ­kult­tuu­ris­sa­kin. Näi­hin il­mi­öi­hin vai­kut­taa va­lon li­säk­si läm­pö­ti­la, var­sin­kin kuu­mis­sa mais­sa.

Voi­ko nuk­ku­ja vai­kut­taa it­se unen ajoit­tu­mi­seen tai kes­toon?

Omaan nuk­ku­mi­seen­sa voi vai­kut­taa jon­kin ver­ran, jos sii­nä ei ole suu­rem­pia on­gel­mia. Esi­mer­kik­si oman unen ajoi­tus­ta voi ai­kais­taa vä­hi­tel­len, mikä usein pi­den­tää unen kes­toa. Myös nuk­ku­mi­sym­pä­ris­töön ja il­ta­puu­hiin voi vai­kut­taa, ja nii­den avul­la voi myös jon­kin ver­ran pi­den­tää unen kes­toa ja pa­ran­taa sen laa­tua. Jos esi­mer­kik­si unet­to­muus tai lii­kau­ni­suus hait­taa elä­mää, kan­nat­taa tar­kis­taa lää­kä­ril­tä, on­ko asi­an taus­tal­la jo­tain hoi­toa vaa­ti­vaa.

Mik­si tut­kit juu­ri un­ta?

Luu­len, et­tä osa uneen liit­ty­vis­tä ar­voi­tuk­sis­ta rat­ke­aa vas­ta vuo­si­kym­men­ten ku­lu­es­sa, mikä te­kee sii­tä ver­rat­to­man kiin­nos­ta­van tut­ki­mus­koh­teen. Nuk­ku­mi­nen on vih­doin saa­mas­sa an­sait­se­man­sa ase­man lii­kun­nan ja ra­vit­se­muk­sen kai­na­los­sa, ja sen roo­li ter­vey­den ja vaik­ka­pa pai­non­hal­lin­nan kul­ma­ki­ve­nä ale­taan vä­hi­tel­len ym­mär­tää. Nuk­ku­mi­sel­la on yh­teys kaik­keen; jopa suo­lis­to­bak­tee­reil­la on oma vuo­ro­kau­si­ryt­min­sä, jota täy­tyy kun­ni­oit­taa.

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 2/2020.

Lue myös:

Nai­sil­la on nuo­rek­kaat ai­vot

Yh­dek­sän ky­sy­mys­tä työ­paik­ka­mind­ful­nes­sis­ta

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2