Mitä tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­tet­tiin?

Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ha­lut­tiin tar­kas­tel­la en­si­si­jai­ses­ti unen mää­rää ja ajoi­tus­ta sekä sitä, kuin­ka uni muut­tuu siir­ryt­tä­es­sä nuo­ruu­des­ta ai­kui­suu­teen. Li­säk­si ha­lu­sim­me tut­kia, on­ko eri puo­lil­la maa­il­maa nuk­ku­mi­sen suh­teen ero­ja.

On­ko näin laa­jaa tut­ki­mus­ta unes­ta teh­ty ai­em­min?

Usei­ta tut­ki­muk­sia yh­teen ko­ko­a­vis­sa meta-ana­lyy­seis­sa on ra­por­toi­tu isom­pi­a­kin jouk­ko­ja. Yk­sit­täi­se­nä ob­jek­tii­vi­sia me­ne­tel­miä käyt­tä­vä­nä tut­ki­muk­se­na tämä kui­ten­kin on suu­rim­pien jou­kos­sa.

Mikä oli tut­ki­muk­sen yl­lät­tä­vin tu­los?

Yl­lät­tä­vin­tä oli se, et­tä vuo­ro­kau­si­ryt­mi on myö­häi­nen vie­lä mel­ko pit­käl­le ai­kui­suu­teen. On tie­det­ty, et­tä vuo­ro­kau­si­ryt­mi siir­tyy nuo­ruu­des­sa ja var­hai­sai­kui­suu­des­sa myö­häi­sem­mäk­si, mut­ta ai­em­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa ei ole huo­mi­oi­tu näin suur­ta ikä­haa­ruk­kaa.

Tie­de­tään­kö, mik­si uni­ryt­mi siir­tyy täl­lä ta­val­la?

Sekä uni­pai­ne et­tä vuo­ro­kau­si­ryt­mi muut­tu­vat mur­ro­si­äs­sä. Nämä muu­tok­set liit­ty­vät ai­vo­jen ke­hit­ty­mi­seen ja kyp­sy­mi­seen, min­kä tie­de­tään jat­ku­van pit­käl­le yli 20-vuo­ti­aak­si. Oma osuu­ten­sa on myös sil­lä, et­tä fyy­si­nen kas­vu en­sin kiih­tyy ja sit­ten koh­ti ai­kui­suut­ta hi­das­tuu. Nuo­ruu­des­sa uni­ryt­mi siir­tyy myö­hem­mäk­si myös mo­nil­la muil­la ni­säk­käil­lä, jo­ten omi­nai­suu­des­ta on luul­ta­vas­ti ol­lut jo­tain hyö­tyä, eh­kä it­se­näis­ty­mi­seen liit­ty­en.

Mitä iän ja unen vä­li­ses­tä yh­tey­des­tä ha­vait­tiin?

Kun var­hai­sai­kui­suus on ohi ja suu­rim­mat ai­vo­jen ke­hi­tyk­seen liit­ty­vät mul­lis­tuk­set ta­ka­na­päin, vuo­ro­kau­si­ryt­mi­kin aset­tuu taas ai­kai­sem­mak­si. Tämä kos­kee niin nu­kah­ta­mis- kuin he­rää­mi­sai­ko­ja ym­pä­ri maa­il­man.

Mil­lai­sia maan­tie­teel­li­siä ero­ja nuk­ku­mi­ses­sa ha­vait­tiin?

Eu­roop­pa ja Poh­jois-Ame­rik­ka oli­vat unen kes­ton suh­teen yk­kö­siä, kun taas Aa­si­an mais­sa unen kes­to oli sel­väs­ti ly­hin­tä. Sa­man­suun­tai­sia tu­lok­sia on ha­vait­tu myös ai­em­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa. Unen ajoi­tus oli ai­kai­sin Ose­a­ni­an mais­sa ja myö­häi­sin Lähi-idän mais­sa. Ero­ja oli näh­tä­vis­sä myös Eu­roo­pan si­säl­lä: ete­läs­sä nu­ku­taan vä­hem­män kuin poh­joi­ses­sa, ja siel­lä uni myös ajoit­tuu myö­hem­mäk­si.

Oli­ko su­ku­puol­ten vä­lil­lä ero­ja?

Nuk­ku­mis­tot­tu­muk­sis­sa oli maa­il­man­laa­jui­ses­ti jon­kin ver­ran ero­ja su­ku­puol­ten vä­lil­lä. Nai­set nuk­kui­vat kes­ki­mää­rin rei­lut 20 mi­nuut­tia pi­dem­pään kuin mie­het ja me­ni­vät myös nuk­ku­maan noin 20 mi­nuut­tia ai­kai­sem­min.

Mis­tä alu­eel­li­set ja su­ku­puol­ten vä­li­set erot joh­tu­vat?

Va­lon mer­ki­tys vuo­ro­kau­si­ryt­min yl­lä­pi­tä­mi­ses­sä on bi­o­lo­gi­ses­ti mer­kit­tä­vä, jos­kin kei­no­va­lon vuok­si on vai­kea ero­tel­la, kuin­ka pal­jon eri le­vey­sas­tei­den va­loi­suus vai­kut­taa uneen. Alu­eel­lis­ten ero­jen taus­tal­la on luul­ta­vas­ti myös kult­tuu­ri­sia ero­ja niin so­si­aa­li­ses­sa ak­tii­vi­suu­des­sa kuin työ­kult­tuu­ris­sa­kin. Näi­hin il­mi­öi­hin vai­kut­taa va­lon li­säk­si läm­pö­ti­la, var­sin­kin kuu­mis­sa mais­sa.

Voi­ko nuk­ku­ja vai­kut­taa it­se unen ajoit­tu­mi­seen tai kes­toon?

Omaan nuk­ku­mi­seen­sa voi vai­kut­taa jon­kin ver­ran, jos sii­nä ei ole suu­rem­pia on­gel­mia. Esi­mer­kik­si oman unen ajoi­tus­ta voi ai­kais­taa vä­hi­tel­len, mikä usein pi­den­tää unen kes­toa. Myös nuk­ku­mi­sym­pä­ris­töön ja il­ta­puu­hiin voi vai­kut­taa, ja nii­den avul­la voi myös jon­kin ver­ran pi­den­tää unen kes­toa ja pa­ran­taa sen laa­tua. Jos esi­mer­kik­si unet­to­muus tai lii­kau­ni­suus hait­taa elä­mää, kan­nat­taa tar­kis­taa lää­kä­ril­tä, on­ko asi­an taus­tal­la jo­tain hoi­toa vaa­ti­vaa.

Mik­si tut­kit juu­ri un­ta?

Luu­len, et­tä osa uneen liit­ty­vis­tä ar­voi­tuk­sis­ta rat­ke­aa vas­ta vuo­si­kym­men­ten ku­lu­es­sa, mikä te­kee sii­tä ver­rat­to­man kiin­nos­ta­van tut­ki­mus­koh­teen. Nuk­ku­mi­nen on vih­doin saa­mas­sa an­sait­se­man­sa ase­man lii­kun­nan ja ra­vit­se­muk­sen kai­na­los­sa, ja sen roo­li ter­vey­den ja vaik­ka­pa pai­non­hal­lin­nan kul­ma­ki­ve­nä ale­taan vä­hi­tel­len ym­mär­tää. Nuk­ku­mi­sel­la on yh­teys kaik­keen; jopa suo­lis­to­bak­tee­reil­la on oma vuo­ro­kau­si­ryt­min­sä, jota täy­tyy kun­ni­oit­taa.

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 2/2020.

Lue myös:

Nai­sil­la on nuo­rek­kaat ai­vot

Yh­dek­sän ky­sy­mys­tä työ­paik­ka­mind­ful­nes­sis­ta