Tutkijatohtori Liisa Kuula Helsingin yliopistosta luotsasi kansainvälistä unitutkimusprojektia.
Hanna Linnakko
Anu Piippo
Mitä tutkimuksessa selvitettiin?
Tässä tutkimuksessa haluttiin tarkastella ensisijaisesti unen määrää ja ajoitusta sekä sitä, kuinka uni muuttuu siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen. Lisäksi halusimme tutkia, onko eri puolilla maailmaa nukkumisen suhteen eroja.
Onko näin laajaa tutkimusta unesta tehty aiemmin?
Useita tutkimuksia yhteen kokoavissa meta-analyyseissa on raportoitu isompiakin joukkoja. Yksittäisenä objektiivisia menetelmiä käyttävänä tutkimuksena tämä kuitenkin on suurimpien joukossa.
Mikä oli tutkimuksen yllättävin tulos?
Yllättävintä oli se, että vuorokausirytmi on myöhäinen vielä melko pitkälle aikuisuuteen. On tiedetty, että vuorokausirytmi siirtyy nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa myöhäisemmäksi, mutta aiemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu näin suurta ikähaarukkaa.
Tiedetäänkö, miksi unirytmi siirtyy tällä tavalla?
Sekä unipaine että vuorokausirytmi muuttuvat murrosiässä. Nämä muutokset liittyvät aivojen kehittymiseen ja kypsymiseen, minkä tiedetään jatkuvan pitkälle yli 20-vuotiaaksi. Oma osuutensa on myös sillä, että fyysinen kasvu ensin kiihtyy ja sitten kohti aikuisuutta hidastuu. Nuoruudessa unirytmi siirtyy myöhemmäksi myös monilla muilla nisäkkäillä, joten ominaisuudesta on luultavasti ollut jotain hyötyä, ehkä itsenäistymiseen liittyen.
Mitä iän ja unen välisestä yhteydestä havaittiin?
Kun varhaisaikuisuus on ohi ja suurimmat aivojen kehitykseen liittyvät mullistukset takanapäin, vuorokausirytmikin asettuu taas aikaisemmaksi. Tämä koskee niin nukahtamis- kuin heräämisaikoja ympäri maailman.
Millaisia maantieteellisiä eroja nukkumisessa havaittiin?
Eurooppa ja Pohjois-Amerikka olivat unen keston suhteen ykkösiä, kun taas Aasian maissa unen kesto oli selvästi lyhintä. Samansuuntaisia tuloksia on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa. Unen ajoitus oli aikaisin Oseanian maissa ja myöhäisin Lähi-idän maissa. Eroja oli nähtävissä myös Euroopan sisällä: etelässä nukutaan vähemmän kuin pohjoisessa, ja siellä uni myös ajoittuu myöhemmäksi.
Oliko sukupuolten välillä eroja?
Nukkumistottumuksissa oli maailmanlaajuisesti jonkin verran eroja sukupuolten välillä. Naiset nukkuivat keskimäärin reilut 20 minuuttia pidempään kuin miehet ja menivät myös nukkumaan noin 20 minuuttia aikaisemmin.
Mistä alueelliset ja sukupuolten väliset erot johtuvat?
Valon merkitys vuorokausirytmin ylläpitämisessä on biologisesti merkittävä, joskin keinovalon vuoksi on vaikea erotella, kuinka paljon eri leveysasteiden valoisuus vaikuttaa uneen. Alueellisten erojen taustalla on luultavasti myös kulttuurisia eroja niin sosiaalisessa aktiivisuudessa kuin työkulttuurissakin. Näihin ilmiöihin vaikuttaa valon lisäksi lämpötila, varsinkin kuumissa maissa.
Voiko nukkuja vaikuttaa itse unen ajoittumiseen tai kestoon?
Omaan nukkumiseensa voi vaikuttaa jonkin verran, jos siinä ei ole suurempia ongelmia. Esimerkiksi oman unen ajoitusta voi aikaistaa vähitellen, mikä usein pidentää unen kestoa. Myös nukkumisympäristöön ja iltapuuhiin voi vaikuttaa, ja niiden avulla voi myös jonkin verran pidentää unen kestoa ja parantaa sen laatua. Jos esimerkiksi unettomuus tai liikaunisuus haittaa elämää, kannattaa tarkistaa lääkäriltä, onko asian taustalla jotain hoitoa vaativaa.
Miksi tutkit juuri unta?
Luulen, että osa uneen liittyvistä arvoituksista ratkeaa vasta vuosikymmenten kuluessa, mikä tekee siitä verrattoman kiinnostavan tutkimuskohteen. Nukkuminen on vihdoin saamassa ansaitsemansa aseman liikunnan ja ravitsemuksen kainalossa, ja sen rooli terveyden ja vaikkapa painonhallinnan kulmakivenä aletaan vähitellen ymmärtää. Nukkumisella on yhteys kaikkeen; jopa suolistobakteereilla on oma vuorokausirytminsä, jota täytyy kunnioittaa.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 2/2020.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2