Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Meduusoille läpinäkyvyys on keino piiloutua sekä vihollisten että mahdollisten saaliiden katseilta.

Meduusoille läpinäkyvyys on keino piiloutua sekä vihollisten että mahdollisten saaliiden katseilta.

Ralph Pace / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

20.5.2020

Lasinkirkkaat eläimet

Läpinäkyvyys on valtameressä ehkä kaikkein yleisin keino piiloutua nälkäisiltä katseilta. Läpikuultavia eläimiä on muuallakin. Näkymättömyydellä on kuitenkin aina hintansa.

Val­ta­me­ren ula­pal­la kir­kas­ta, si­nis­tä vet­tä riit­tää sil­män­kan­ta­mat­to­miin joka suun­taan. En­si­sil­mäyk­sel­lä tääl­lä ei näy merk­ki­ä­kään elä­mäs­tä. Avain­sa­na on kui­ten­kin nä­ky­mi­nen. Useim­mat ula­pan eläi­met ovat lä­pi­nä­ky­viä.

Aa­val­la me­rel­lä elää lu­ke­mat­to­mia äy­ri­äi­siä, me­duu­so­ja, kam­pa­ma­neet­te­ja, ka­lan­poi­ka­sia, me­rie­ta­noi­ta ja mui­ta pie­niä eläi­miä. Ula­pal­la ne ei­vät pää­se min­ne­kään pii­loon, jo­ten useim­mat yrit­tä­vät ol­la nä­ky­mät­tö­miä. Jopa 90 pro­sent­tia va­los­ta kul­kee suo­raan nii­den ke­hon läpi.

Val­ta­me­res­sä lä­pi­nä­ky­vyys on yk­si ylei­sim­mis­tä naa­mi­oi­tu­mis­kei­nois­ta. Sitä esiin­tyy muu­al­la­kin: ma­keis­sa ve­sis­sä ja jopa kui­val­la maal­la.

Mel­kein kaik­ki ka­lat ovat poi­ka­si­na lä­pi­nä­ky­viä, mut­ta pie­ni osa säi­lyt­tää tä­män omi­nai­suu­den ai­kui­suu­teen saak­ka. Ak­vaa­ri­o­har­ras­ta­jil­le tut­tu­ja ovat la­si­mon­nit, la­si­tet­rat, la­si­ah­ve­net ja la­si­kat­ka­ra­vut.

Esi­mer­kik­si Kaak­kois-Aa­si­an troop­pi­sis­sa ve­sis­sä elä­vien la­si­mon­nien ohut iho ja li­hak­set ovat la­sin­kirk­kaat, ku­ten nii­den nimi vih­jaa. La­si­mon­nin si­sä­e­li­met ovat ku­tis­tu­neet niin pie­nik­si kuin mah­dol­lis­ta. Ne on pii­lo­tet­tu ho­pe­an­hoh­toi­seen pus­siin, joka hei­jas­taa kuin pei­li.

Vain ka­lan suu­ret tum­mat sil­mät erot­tu­vat. Nä­kö­ais­ti vaa­tii toi­mi­ak­seen mus­taa pig­ment­tiä.

Kol­me eri syn­ty­ta­paa

Lä­pi­nä­ky­vyys pe­rus­tuu eläi­men ku­dos­ten fyy­si­siin omi­nai­suuk­siin. Rat­kai­se­vaa on, mitä ta­pah­tuu fo­to­nil­le eli va­lo­hiuk­ka­sel­le kah­den ai­neen ra­ja­pin­nal­la.

Vaih­to­eh­to­ja on kol­me. Ta­val­li­ses­ti valo joko imey­tyy pin­taan tai hei­jas­tuu sii­tä ta­kai­sin. Jos pin­ta imee suu­rim­man osan saa­mas­taan va­los­ta, se näyt­tää mus­tal­ta, ja jos se hei­jas­taa suu­rim­man osan pois, se näyt­tää val­koi­sel­ta. Va­li­koi­va va­lon aal­lon­pi­tuuk­sien hei­jas­tu­mi­nen tuot­taa eri vä­rit.

Kol­mas vaih­to­eh­to on, et­tä valo kul­kee suo­raan läpi. Mitä enem­män eri ai­nei­den ra­ja­pin­to­ja (esi­mer­kik­si ihoa, li­hak­sia ja luu­ta) ja va­loa ime­viä pig­ment­te­jä mat­kal­la on, sitä vä­hem­män va­loa pää­see läpi. Lä­pi­nä­ky­vil­lä eläi­mil­lä evo­luu­tio pyr­kii mi­ni­moi­maan va­lon ku­lun es­teet ke­hon si­säl­lä.

Me­duu­soil­le se on help­poa. Ne koos­tu­vat enim­mäk­seen vain kol­mes­ta ku­dos­tyy­pis­tä ja ovat 95-pro­sent­ti­ses­ti vet­tä. Niil­lä ei ole ver­ta, sy­dän­tä tai ai­vo­ja. Ne ovat yh­tä lä­pi­nä­ky­viä kuin muo­vi­pus­sil­li­nen vet­tä.

Mo­ni­mut­kai­sem­pien eläin­ten on mak­set­ta­va nä­ky­mät­tö­myy­des­tä kal­lis hin­ta. Ohu­et ku­dok­set, jois­sa ra­ja­pin­to­ja on mah­dol­li­sim­man vä­hän, ai­heut­ta­vat sen, et­tä lä­pi­nä­ky­vät eläi­met ei­vät voi ol­la ko­vin suu­ria tai ras­kaas­ti pans­sa­roi­tu­ja. Nii­den li­hak­sis­sa on vain vä­hän pu­nais­ta ver­ta, jo­ten ne ei­vät voi ol­la ko­vin at­leet­ti­sia. Nii­den on luo­tet­ta­va sa­la­myh­käi­syy­teen mui­den puo­lus­tus­kons­tien kus­tan­nuk­sel­la.

Pom­min­var­maa puo­lus­tus­ta ei ole

Par­haan­kin puo­lus­tuk­sen pys­tyy joku kier­tä­mään. Mo­nil­la pin­ta­ve­sis­sä saa­lis­ta­vil­la ka­loil­la on niin tar­kat sil­mät, et­tä kirk­kaas­sa päi­vän­va­los­sa ne löy­tä­vät lä­pi­nä­ky­vän­kin saa­liin. Hä­mä­räs­sä etu on pii­lou­tu­jan puo­lel­la.

Läm­pi­mis­sä me­ris­sä saa­lis­ta­vil­la sirk­ka­äy­ri­äi­sil­lä on har­vi­nais­laa­tui­nen kyky erot­taa toi­sis­taan eri ta­voin po­la­ri­soi­tu­nut­ta va­loa. Vaik­ka valo kul­ki­si ku­dos­ten läpi nä­en­näi­sen muut­tu­mat­to­ma­na, sen vä­räh­te­lyn suun­ta eli po­la­ri­saa­tio muut­tuu. Se saa lä­pi­nä­ky­vän kat­ka­ra­vun erot­tu­maan sirk­ka­äy­ri­äi­sen sil­mis­sä kuin se oli­si räi­ke­än vä­ri­nen.

Pom­min­var­maa puo­lus­tus­kei­noa ei ole, sil­lä saa­liit ja saa­lis­ta­jat ovat lo­put­to­mas­sa evo­luu­ti­on kil­pa­juok­sus­sa. Sil­lä ta­val­la syn­tyy yhä uu­sia luon­no­nih­mei­tä.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5–6/2020.

Lue myös:

Pink­ki väri hur­maa myös luon­nos­sa

Lu­mi­vuo­hi on mes­ta­ri­kii­pei­li­jä

Suosittelemme

Lukuvinkit

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Mikä oli vuoden 2019 paras GEO-kansi?

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Lukuvinkit

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Mikä oli vuoden 2019 paras GEO-kansi?

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2