Val­ta­me­ren ula­pal­la kir­kas­ta, si­nis­tä vet­tä riit­tää sil­män­kan­ta­mat­to­miin joka suun­taan. En­si­sil­mäyk­sel­lä tääl­lä ei näy merk­ki­ä­kään elä­mäs­tä. Avain­sa­na on kui­ten­kin nä­ky­mi­nen. Useim­mat ula­pan eläi­met ovat lä­pi­nä­ky­viä.

Aa­val­la me­rel­lä elää lu­ke­mat­to­mia äy­ri­äi­siä, me­duu­so­ja, kam­pa­ma­neet­te­ja, ka­lan­poi­ka­sia, me­rie­ta­noi­ta ja mui­ta pie­niä eläi­miä. Ula­pal­la ne ei­vät pää­se min­ne­kään pii­loon, jo­ten useim­mat yrit­tä­vät ol­la nä­ky­mät­tö­miä. Jopa 90 pro­sent­tia va­los­ta kul­kee suo­raan nii­den ke­hon läpi.

Val­ta­me­res­sä lä­pi­nä­ky­vyys on yk­si ylei­sim­mis­tä naa­mi­oi­tu­mis­kei­nois­ta. Sitä esiin­tyy muu­al­la­kin: ma­keis­sa ve­sis­sä ja jopa kui­val­la maal­la.

Mel­kein kaik­ki ka­lat ovat poi­ka­si­na lä­pi­nä­ky­viä, mut­ta pie­ni osa säi­lyt­tää tä­män omi­nai­suu­den ai­kui­suu­teen saak­ka. Ak­vaa­ri­o­har­ras­ta­jil­le tut­tu­ja ovat la­si­mon­nit, la­si­tet­rat, la­si­ah­ve­net ja la­si­kat­ka­ra­vut.

Esi­mer­kik­si Kaak­kois-Aa­si­an troop­pi­sis­sa ve­sis­sä elä­vien la­si­mon­nien ohut iho ja li­hak­set ovat la­sin­kirk­kaat, ku­ten nii­den nimi vih­jaa. La­si­mon­nin si­sä­e­li­met ovat ku­tis­tu­neet niin pie­nik­si kuin mah­dol­lis­ta. Ne on pii­lo­tet­tu ho­pe­an­hoh­toi­seen pus­siin, joka hei­jas­taa kuin pei­li.

Vain ka­lan suu­ret tum­mat sil­mät erot­tu­vat. Nä­kö­ais­ti vaa­tii toi­mi­ak­seen mus­taa pig­ment­tiä.

Kol­me eri syn­ty­ta­paa

Lä­pi­nä­ky­vyys pe­rus­tuu eläi­men ku­dos­ten fyy­si­siin omi­nai­suuk­siin. Rat­kai­se­vaa on, mitä ta­pah­tuu fo­to­nil­le eli va­lo­hiuk­ka­sel­le kah­den ai­neen ra­ja­pin­nal­la.

Vaih­to­eh­to­ja on kol­me. Ta­val­li­ses­ti valo joko imey­tyy pin­taan tai hei­jas­tuu sii­tä ta­kai­sin. Jos pin­ta imee suu­rim­man osan saa­mas­taan va­los­ta, se näyt­tää mus­tal­ta, ja jos se hei­jas­taa suu­rim­man osan pois, se näyt­tää val­koi­sel­ta. Va­li­koi­va va­lon aal­lon­pi­tuuk­sien hei­jas­tu­mi­nen tuot­taa eri vä­rit.

Kol­mas vaih­to­eh­to on, et­tä valo kul­kee suo­raan läpi. Mitä enem­män eri ai­nei­den ra­ja­pin­to­ja (esi­mer­kik­si ihoa, li­hak­sia ja luu­ta) ja va­loa ime­viä pig­ment­te­jä mat­kal­la on, sitä vä­hem­män va­loa pää­see läpi. Lä­pi­nä­ky­vil­lä eläi­mil­lä evo­luu­tio pyr­kii mi­ni­moi­maan va­lon ku­lun es­teet ke­hon si­säl­lä.

Me­duu­soil­le se on help­poa. Ne koos­tu­vat enim­mäk­seen vain kol­mes­ta ku­dos­tyy­pis­tä ja ovat 95-pro­sent­ti­ses­ti vet­tä. Niil­lä ei ole ver­ta, sy­dän­tä tai ai­vo­ja. Ne ovat yh­tä lä­pi­nä­ky­viä kuin muo­vi­pus­sil­li­nen vet­tä.

Mo­ni­mut­kai­sem­pien eläin­ten on mak­set­ta­va nä­ky­mät­tö­myy­des­tä kal­lis hin­ta. Ohu­et ku­dok­set, jois­sa ra­ja­pin­to­ja on mah­dol­li­sim­man vä­hän, ai­heut­ta­vat sen, et­tä lä­pi­nä­ky­vät eläi­met ei­vät voi ol­la ko­vin suu­ria tai ras­kaas­ti pans­sa­roi­tu­ja. Nii­den li­hak­sis­sa on vain vä­hän pu­nais­ta ver­ta, jo­ten ne ei­vät voi ol­la ko­vin at­leet­ti­sia. Nii­den on luo­tet­ta­va sa­la­myh­käi­syy­teen mui­den puo­lus­tus­kons­tien kus­tan­nuk­sel­la.

Pom­min­var­maa puo­lus­tus­ta ei ole

Par­haan­kin puo­lus­tuk­sen pys­tyy joku kier­tä­mään. Mo­nil­la pin­ta­ve­sis­sä saa­lis­ta­vil­la ka­loil­la on niin tar­kat sil­mät, et­tä kirk­kaas­sa päi­vän­va­los­sa ne löy­tä­vät lä­pi­nä­ky­vän­kin saa­liin. Hä­mä­räs­sä etu on pii­lou­tu­jan puo­lel­la.

Läm­pi­mis­sä me­ris­sä saa­lis­ta­vil­la sirk­ka­äy­ri­äi­sil­lä on har­vi­nais­laa­tui­nen kyky erot­taa toi­sis­taan eri ta­voin po­la­ri­soi­tu­nut­ta va­loa. Vaik­ka valo kul­ki­si ku­dos­ten läpi nä­en­näi­sen muut­tu­mat­to­ma­na, sen vä­räh­te­lyn suun­ta eli po­la­ri­saa­tio muut­tuu. Se saa lä­pi­nä­ky­vän kat­ka­ra­vun erot­tu­maan sirk­ka­äy­ri­äi­sen sil­mis­sä kuin se oli­si räi­ke­än vä­ri­nen.

Pom­min­var­maa puo­lus­tus­kei­noa ei ole, sil­lä saa­liit ja saa­lis­ta­jat ovat lo­put­to­mas­sa evo­luu­ti­on kil­pa­juok­sus­sa. Sil­lä ta­val­la syn­tyy yhä uu­sia luon­no­nih­mei­tä.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5–6/2020.

Lue myös:

Pink­ki väri hur­maa myös luon­nos­sa

Lu­mi­vuo­hi on mes­ta­ri­kii­pei­li­jä