Yl­lä ole­va kuva hui­jaa kat­so­jaan­sa. Vaik­ka maas­sa le­pää­vät tam­men­leh­det an­ta­vat ym­mär­tää, et­tä ele­tään syk­syä, kuva on otet­tu maa­lis­kuus­sa.

”Olin tuol­loin kump­pa­ni­ni kans­sa kii­pei­ly­reis­sul­la Fon­tai­neb­le­aun met­säs­sä Rans­kas­sa. Kos­ka en it­se tuo­na päi­vä­nä kii­ven­nyt, eh­din kes­kit­tyä ku­vaa­mi­seen. Täs­sä koh­das­sa nä­ky­mä sai mi­nut py­säh­ty­mään. Valo oli het­ken ai­kaa to­del­la kau­nis”, Tea Tans­ka­nen muis­te­lee.

Hän on käy­nyt Fon­tai­neb­le­aus­sa Pa­rii­sin lä­hel­lä usei­ta ker­to­ja.

”Sen ke­vät on jo­tain ai­van eri­tyis­tä. Ra­kas­tan eten­kin ruos­teen­vä­ris­ten leh­tien ja maas­ta puk­kaa­van vaa­le­an­vih­re­än vä­lis­tä kont­ras­tia. Ai­na kun näen sen, ajat­te­len, et­tä täs­tä al­kaa uu­si kau­si.
Van­ha jää taak­se, uu­sia ja hie­no­ja asi­oi­ta on edes­sä.”

Tans­ka­nen ku­vaa sekä kä­si­va­ral­ta et­tä ja­lus­tal­ta, mut­ta ai­na luon­non­va­los­sa.

”Py­rin ha­vain­noi­maan kaik­kea ym­pä­ril­lä­ni – se on mi­nun ta­pa­ni pääs­tää ir­ti ar­jes­ta ja rau­hoit­tua. Niin pal­jon jää huo­maa­mat­ta, jos ei tie­toi­ses­ti py­säh­dy.”

Ou­lus­sa asu­va Tea Tans­ka­nen on am­ma­til­taan pal­ve­lu­muo­toi­li­ja. Hän har­ras­taa va­lo­ku­vaa­mi­sen li­säk­si boul­de­roin­tia, va­paa­su­kel­lus­ta ja vi­de­o­ku­vaus­ta.

GEOn Lu­ki­jan kuva -pals­tal­la esi­tel­lään lu­ki­joi­den ot­ta­mia ja heil­le tär­kei­tä ku­via. Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 9/2018.

Lue myös:

Lu­ki­jan kuva: Sam­ma­tin mot­kot­ta­vat han­het

Lu­ki­jan kuva: Le­po­het­ki kes­ki­a­jas­sa