Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Peter Mather / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

30.10.2019

Maailman pisin vaellus

Karibujen vuosittainen vaellus Alaskassa on poikkeuksellinen luonnonnäytelmä. Ne saapuvat pohjoiseen synnyttämään.

Ele­tään kes­ki­ke­sää Alas­kan puut­to­mal­la tund­ral­la, lä­hel­lä Jää­me­ren ran­nik­koa. Seu­tu vai­kut­taa hil­jai­sel­ta ja elot­to­mal­ta, kun­nes erää­nä päi­vä­nä kaik­ki muut­tuu. Har­jan­teen yli jol­kot­te­lee po­roa muis­tut­ta­va eläin. Pian nii­tä saa­puu kat­ke­a­mat­to­ma­na vir­ta­na. Ka­ri­but ovat tul­leet.

Ka­ri­but ovat tä­män an­ka­ran seu­dun elä­män­lan­ka. Nii­den pe­räs­sä kul­ke­vat su­det, ah­mat ja Alas­kan al­ku­pe­räi­sa­suk­kaat. Ka­ri­but lan­noit­ta­vat ohut­ta maa­pe­rää iki­rou­dan pääl­lä ja saa­vat kas­vit kuk­ki­maan. Nii­den lan­nal­la ja ve­rel­lä elä­vät mil­joo­nat hyön­tei­set, joi­ta poh­joi­seen ke­säk­si len­tä­vät lin­nut puo­les­taan syö­vät.

Tän­ne eli­na­lu­een­sa ää­rim­mäi­sel­le poh­jois­reu­nal­le ka­ri­but saa­pu­vat hy­väs­tä syys­tä. Ne ovat kaik­ki syn­ty­neet tääl­lä, ja tän­ne ne tu­le­vat vuo­ros­taan syn­nyt­tä­mään. Vuo­si­tu­han­sien mit­taan ne ovat hi­o­neet ajoi­tuk­sen täy­del­li­sek­si. Eläi­met saa­pu­vat pe­ril­le juu­ri kun tuo­re ruo­ho on par­haim­mil­laan, ja ne syn­nyt­tä­vät heti tul­tu­aan. Kun her­kul­li­sin ruo­ho on muu­ta­man vii­kon ku­lut­tua syö­ty, va­sat ovat tar­peek­si vah­vo­ja jat­ka­maan va­el­lus­ta.

Pit­kä mat­ka lai­dun­ten vä­lil­lä

Alas­ka­lai­nen peu­ran eli ka­ri­bun ala­la­ji, tie­teel­li­sel­tä ni­mel­tään Ran­gi­fer ta­ran­dus gran­ti, on kuu­lui­sa pit­kis­tä va­el­luk­sis­taan. Sar­vi­päät tait­ta­vat tal­vi- ja ke­sä­lai­dun­ten vä­lil­lä vuo­sit­tain pe­rä­ti 2 400 ki­lo­met­rin mat­kan. Lin­tu­jen muut­to­mat­ko­jen kans­sa ne ei­vät voi kil­pail­la, mut­ta tä­män pi­dem­pää va­el­lus­ta ei mi­kään eläin tai­ta jal­kai­sin.

Toi­nen syy Alas­kan ka­ri­bu­jen kuu­lui­suu­teen on nii­den kan­nan elin­voi­mai­suus. Vuon­na 2017 vi­ra­no­mai­set las­ki­vat po­pu­laa­ti­on kook­si 218 000. Ka­ri­but pys­ty­vät yhä tai­val­ta­maan pe­rin­tei­set va­el­luk­sen­sa ih­mis­ten es­tä­mät­tä.

Muu­al­la maa­il­mas­sa en­ti­sai­ko­jen peu­ra- ja ka­ri­bu­lau­mois­ta on mo­nin pai­koin jäl­jel­lä vain rip­peet. Kan­sain­vä­li­nen luon­non­suo­je­lu­liit­to IUCN mää­rit­te­lee­kin peu­ran jo uha­na­lai­sek­si la­jik­si.

Ka­na­dan ete­lä­ra­jal­la elä­vä ete­läi­sin met­sä­ka­ri­bu­po­pu­laa­tio on hu­ven­nut kuu­teen yk­si­löön, joi­ta ol­laan pe­las­ta­mas­sa tar­ha­o­loi­hin. Osa Poh­jois-Ka­na­dan tund­ral­la elä­vis­tä ka­ri­buis­ta on ro­mah­ta­nut vain kym­me­ne­so­saan muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen ta­kai­ses­ta. Si­pe­ri­an­kin peu­ra­kan­nat ovat las­kus­sa.

Suo­mes­sa sekä La­pin vil­li tun­tu­ri­peu­ra et­tä ete­läi­sem­pi met­sä­peu­ra ka­to­si­vat jo ker­ran ko­ko­naan. Met­sä­peu­ra on sit­tem­min is­tu­tet­tu ta­kai­sin, mut­ta ta­lous­met­sien ja val­ta­tei­den lo­mas­sa se ei ole run­sas­tu­nut ai­kai­sem­piin lu­ke­miin­sa.

Tu­le­vai­suus vaa­ka­lau­dal­la

Alas­kan ka­ri­but ovat tä­hän as­ti ol­leet on­ne­kas poik­keus, mut­ta ne­kään ei­vät elä lin­tu­ko­dos­sa. Ark­ti­sen alu­een il­mas­to läm­pe­nee mo­nin ver­roin no­pe­am­min kuin maa­pal­lo kes­ki­mää­rin. Ka­ri­bu­jen tark­kaan hi­ot­tu va­el­lu­sai­ka­tau­lu voi pian jä­tät­tää.

Vä­li­tön ris­ki on ka­ri­bu­jen li­sään­ty­mi­sa­lu­een yl­lä lei­ju­va öl­jyn­po­rauk­sen uh­ka. Alas­kas­sa on käy­ty vuo­si kym­me­niä kat­ke­raa kiis­taa öl­jy­va­ro­jen käyt­töö­no­tos­ta. Juu­ri nyt ti­lan­ne näyt­tää syn­käl­tä: pre­si­dent­ti Do­nald Trump al­le­kir­joit­ti öl­jyn­po­rauk­sen mah­dol­lis­ta­van lain jou­lu­kuus­sa 2017.

Tois­tai­sek­si po­rauk­siin ei ole kui­ten­kaan ryh­dyt­ty. Pai­kal­li­set asuk­kaat tais­te­le­vat edel­leen sen puo­les­ta, et­tä vuo­si­tu­han­sia van­ha ka­ri­bu­va­el­lus säi­lyi­si tu­le­vien­kin su­ku­pol­vien näh­tä­väk­si.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2019.

Lue myös:

Lu­men ja jään san­ka­rit

Eläin­maa­il­man ou­dot ate­ri­at

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2