Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tilaa lehti
Tilaa lehti
Kallon rannat kuhisevat elämää. Myös harmaahylje saattaa kurkistaa vedestä.

Kallon rannat kuhisevat elämää. Myös harmaahylje saattaa kurkistaa vedestä.

Esko Inberg

Jo­han­na Paa­si­kan­gas-Tel­la

22.8.2018

Meren makuja Kallossa

Kallon rannat kuhisevat elämää Porissa. Vedestä saattaa kurkistaa harmaahylje ja auringon lämmittämillä kallioilla lepäillä rantakäärme. Moni muuttolintu lentää tätä kautta.

Män­ty­luo­don Kal­lo on pie­ni saa­ri Po­rin luo­teis­puo­lel­la. Saa­rel­le joh­ta­van pen­ger­tien an­si­os­ta täl­le kieh­to­val­le, avo­me­ren sy­lis­sä le­pää­väl­le luon­to­kei­taal­le pää­see vai­vat­ta.

Kal­li­oi­sil­la ran­noil­la viih­ty­vät pii­kik­käät, ti­he­ät tyr­nit, joi­den mar­jat vär­jää­vät syk­syis­tä mai­se­maa orans­sin­kel­tai­sik­si. Nii­tä nap­si­vat mie­lel­lään mo­net saa­ris­ton lin­nut. Ke­vääl­lä tyr­ni­pen­sais­sa nä­kyy kah­den­lai­sia kuk­kia: he­teet ja emit kas­va­vat eri pen­sais­sa. Tuu­li kul­jet­taa he­tei­den sii­te­pö­lyn tar­vit­ta­es­sa pit­kien­kin mat­ko­jen pää­hän pul­lo­mai­siin emi­leh­tiin.

Valkoisia kiteitä sisältävät oliviinidiabaasikalliot ovat Kallon erikoisuus.

Valkoisia kiteitä sisältävät oliviinidiabaasikalliot ovat Kallon erikoisuus.

Esko Inberg

Heh­ku­vat kal­li­ot

Oli­vii­ni­di­a­baa­si­kal­li­ot heh­ku­vat il­ta-au­rin­gos­sa. Po­rin ni­mik­ko­ki­vi­la­ji­na­kin tun­net­tu oli­vii­ni­di­a­baa­si on eri­koi­sen nä­köi­nen, val­koi­sia pit­ku­lai­sia ki­tei­tä si­säl­tä­vä ki­vi­ai­nes. Suu­ri osa Kal­lon ran­ta­kal­li­ois­ta koos­tuu juu­ri täs­tä ki­vi­la­jis­ta, jota ei muu­al­la Suo­mes­sa näin laa­jas­ti esiin­ny.

Nak­ki­lan kun­nan ym­pä­ris­tö­sih­tee­ri Kari Yli­kos­ki on pe­reh­ty­nyt ge­o­lo­gi­aan ja tun­tee myös Kal­lon di­a­baa­si­kal­li­ot. Hän ker­too, et­tä vaik­ka oli­vii­ni­di­a­baa­si on syn­ty­nyt 1 260 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten, se on alu­een nuo­rim­pia ki­vi­la­je­ja. Ko­ke­mä­en­jo­en seu­dul­la esiin­ty­mät ovat ylei­ses­ti 100–200 met­rin pak­sui­sia ker­rok­sia.

Oli­vii­ni­di­a­baa­si­juo­net on yleen­sä help­po löy­tää ja tun­nis­taa, sil­lä ne kes­tä­vät ku­lu­tus­ta pa­rem­min kuin ym­pä­röi­vät ki­vi­la­jit. Tä­män vuok­si juo­net jää­vät usein mai­se­mas­sa ko­hol­la ole­vik­si kal­li­oik­si.

Kal­li­oi­den vie­res­sä, ve­den al­la, aal­to­jen liik­keis­sä kei­nu­vat ah­din­par­ta­kas­vus­tot. Ma­ta­lik­ko tar­jo­aa mo­nel­le la­jil­le mie­lui­san ym­pä­ris­tön, jos­sa riit­tää sekä ra­vin­toa et­tä suo­ja­paik­ko­ja. Va­ro­mat­to­mal­le pik­ku­ka­lal­le käy suo­jan ul­ko­puo­lel­la huo­nos­ti, sil­lä muu­ta­man met­rin kor­keu­del­la len­tä­vät lo­kit ja tii­rat ovat valp­pai­na.

Luon­to­ku­vaa­ja Es­ko In­berg on käy­nyt Kal­los­sa sään­nöl­li­ses­ti vuo­sia. Hän ku­vaa kal­li­o­luo­dol­la eri­tyi­ses­ti mer­ta, jon­ka il­me vaih­te­lee säi­den mu­kaan. Myrs­ky­ä­vän ve­si­mas­san ohel­la ka­me­raan tal­len­tuu ka­las­tu­sa­luk­sia ja muu­ta lai­va­lii­ken­net­tä sekä luo­to­jen elä­mää.

Lin­tu­jen ke­vät­muu­ton ai­ka­na ran­noil­la riit­tää ku­hi­naa. Kal­loon ran­tau­tuu mo­nia lin­tu­la­je­ja, ku­ten peu­ka­loi­sia, rau­ti­ai­sia ja lep­pä­lin­tu­ja. Kau­em­pa­na me­rel­lä di­a­baa­si­kal­li­oil­ta voi näh­dä isois­sa­kin par­vis­sa len­tä­viä al­le­ja, me­ri­met­so­ja ja haah­ko­ja. Lin­tu­jen tark­kai­li­ja saat­taa ke­väi­se­nä päi­vä­nä ha­vai­ta sa­to­ja tai jopa tu­han­sia muut­ta­via lin­tu­ja.

Etääm­mäl­lä ve­des­sä liik­kuu jos­kus myös hyl­kei­tä. Nuo­ret hyl­keet saat­ta­vat ui­da ke­vääl­lä ai­van ran­noil­le as­ti. Ne voi­vat vii­pyä ran­nal­la pi­tem­pään­kin, kun­han ih­mi­nen ei säi­käy­tä nii­tä kar­kuun. Van­hem­mat hyl­keet käyt­täy­ty­vät va­ro­vai­sem­min, mut­ta nii­tä­kin voi näh­dä pie­nen mat­kan pääs­sä ui­mas­sa.

Ke­sä­päi­vä­nä Kal­lon elä­mää ri­kas­tut­ta­vat myös su­den­ko­ren­not. Ran­ta­kal­li­oil­la le­päi­lee me­ri­si­ni­ko­ren­to­ja ja pu­na­syys­ko­ren­to­ja, ja kas­vil­li­suu­den suo­jas­sa viih­tyy pie­niä hen­to­su­den­ko­ren­to­ja, ku­ten hoik­ka­ty­tön­ko­ren­to­ja ja oka­ty­tön­ko­ren­to­ja.

Au­rin­gon läm­mit­tä­mil­lä kal­li­oil­la liik­ku­jan saat­taa yl­lät­tää ran­ta­käär­me, joka ar­ka­na eläi­me­nä pu­jah­taa pii­loon ki­vien ko­loi­hin. Luo­to ym­pä­ris­töi­neen tar­jo­aa ran­ta­käär­meil­le oi­van tal­veh­ti­mis­pai­kan.

Selkämeren tyrskyt lyövät Kallon rantakallioihin voimalla.

Selkämeren tyrskyt lyövät Kallon rantakallioihin voimalla.

Esko Inberg

Suo­mi 100 vuot­ta -jut­tu­sar­ja tuo­tet­tiin yh­teis­työs­sä Suo­men Luon­non­va­lo­ku­vaa­jat SLV ry:n kans­sa. Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 9/2017.

Lue myös:

Mik­ke­lin mys­ti­nen Pa­ha­lam­pi

Va­lo­ku­va: Kar­hun voi­mal­la

Suosittelemme

GEOn lukijakilpailu 8/2019: voita kirjapaketti!

KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Osallistu GEO-lehden 8/2019 lukijakilpailuun. Voit voittaa Into Kustannuksen hienon kirjapaketin. Anna samalla palautetta lehdestä!

Mars-simulaatioon Lanzarotella osallistuvat "astronautit” etsivät harjoituksissa Marsin kallioperää muistuttavia rakenteita.

Mars-simulaatioon Lanzarotella osallistuvat "astronautit” etsivät harjoituksissa Marsin kallioperää muistuttavia rakenteita.

Robbie Shone

Näin avaruusmatkoja harjoitellaan maan päällä

Avaruus on petollinen, ja virheet siellä voivat olla kohtalokkaita. Selviytymistä elämälle vihamielisissä oloissa testataankin maan päällä monin eri tavoin.

Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Norbert Wu / Minden Pictures

Mikä on tuo outo valo?

Monet eläimet, levät ja sienet hohtavat omaa valoaan. Tämän taianomaisen kyvyn avulla ne houkuttelevat saalista tai parittelukumppania. Joskus ne jopa käyttävät valoa naamioitumiseen.

Lonni Sue Johnsonin sisar Aline on ainoa ihminen, jonka hän tunnistaa. Aline toivoo itselleen riittävästi elinvuosia, jotta hän voi huolehtia Lonni Suesta loppuun asti.

Lonni Sue Johnsonin sisar Aline on ainoa ihminen, jonka hän tunnistaa. Aline toivoo itselleen riittävästi elinvuosia, jotta hän voi huolehtia Lonni Suesta loppuun asti.

Isadora Kosofsky

Taitelijan tarinasta apua muistisairaille?

Amerikkalaistaiteilija Lonni Sue Johnsonin aivoihin iski tuhoisa virus. Nyt Johnson ei tunnista ystäviään mutta tietää, kuinka pienkoneella lennetään. Johnsonin tragediasta voi olla apua muille muistisairaille.

Yksi ei pääse käyntiin ilman kahvia, toiselle tämä juoma ei maistu ollenkaan.

Yksi ei pääse käyntiin ilman kahvia, toiselle tämä juoma ei maistu ollenkaan.

Unsplash

Miksi kahvi ei maistu kaikille?

Suomalaiset tunnetaan innokkaina kahvinjuojina. Kaikille tämä nautintoaine ei kuitenkaan maistu. Miten mieltymys kahviin oikein syntyy?

GEOn lukijakilpailu 8/2019: voita kirjapaketti!

KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Osallistu GEO-lehden 8/2019 lukijakilpailuun. Voit voittaa Into Kustannuksen hienon kirjapaketin. Anna samalla palautetta lehdestä!

Mars-simulaatioon Lanzarotella osallistuvat "astronautit” etsivät harjoituksissa Marsin kallioperää muistuttavia rakenteita.

Mars-simulaatioon Lanzarotella osallistuvat "astronautit” etsivät harjoituksissa Marsin kallioperää muistuttavia rakenteita.

Robbie Shone

Näin avaruusmatkoja harjoitellaan maan päällä

Avaruus on petollinen, ja virheet siellä voivat olla kohtalokkaita. Selviytymistä elämälle vihamielisissä oloissa testataankin maan päällä monin eri tavoin.

Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Norbert Wu / Minden Pictures

Mikä on tuo outo valo?

Monet eläimet, levät ja sienet hohtavat omaa valoaan. Tämän taianomaisen kyvyn avulla ne houkuttelevat saalista tai parittelukumppania. Joskus ne jopa käyttävät valoa naamioitumiseen.

Lonni Sue Johnsonin sisar Aline on ainoa ihminen, jonka hän tunnistaa. Aline toivoo itselleen riittävästi elinvuosia, jotta hän voi huolehtia Lonni Suesta loppuun asti.

Lonni Sue Johnsonin sisar Aline on ainoa ihminen, jonka hän tunnistaa. Aline toivoo itselleen riittävästi elinvuosia, jotta hän voi huolehtia Lonni Suesta loppuun asti.

Isadora Kosofsky

Taitelijan tarinasta apua muistisairaille?

Amerikkalaistaiteilija Lonni Sue Johnsonin aivoihin iski tuhoisa virus. Nyt Johnson ei tunnista ystäviään mutta tietää, kuinka pienkoneella lennetään. Johnsonin tragediasta voi olla apua muille muistisairaille.

Yksi ei pääse käyntiin ilman kahvia, toiselle tämä juoma ei maistu ollenkaan.

Yksi ei pääse käyntiin ilman kahvia, toiselle tämä juoma ei maistu ollenkaan.

Unsplash

Miksi kahvi ei maistu kaikille?

Suomalaiset tunnetaan innokkaina kahvinjuojina. Kaikille tämä nautintoaine ei kuitenkaan maistu. Miten mieltymys kahviin oikein syntyy?

Kasvaako perheen esikoisista automaattisesti tunnollisempia kuin seuraavana syntyneistä sisaruksista?

Kasvaako perheen esikoisista automaattisesti tunnollisempia kuin seuraavana syntyneistä sisaruksista?

Unsplash

Onko esikoinen erilainen kuin kuopus?

Vaikuttaako syntymäjärjestys siihen, kasvaako lapsesta luottopelaaja vai huithapeli? Asiaa selvitettiin laajassa tutkimuksessa muun muassa testaamalla koehenkilöiden riskinottohalua.

Käsikirjoituksen kuvitus kertoo tulivuorenpurkauksesta.

Käsikirjoituksen kuvitus kertoo tulivuorenpurkauksesta.

Voynichin käsikirjoitus

Ikivanhan käsikirjoituksen salaisuus paljastui

Voynichin käsikirjoitus uhmasi satojen vuosien ajan kaikkia käännösyrityksiä. Nyt tiedetään, ettei se ole salakieltä eikä pilaa.

Luolaretkikunnan koostumus pystyttiin päättelemään luolastossa säilyneiden jalanjälkien eroista.

Luolaretkikunnan koostumus pystyttiin päättelemään luolastossa säilyneiden jalanjälkien eroista.

Isabella Salvador

Ihminen konttasi jo jääkaudella

Muinaisihmisen konttaamisesta on saatu ensimmäisen kerran tietoa. Tähän jääkautiseen luolastoseikkailuun otettiin jälkien perusteella mukaan myös pieniä lapsia.

Neandertalinihminen muistutti nykyihmistä mutta oli rotevampi ja isonenäisempi.

Neandertalinihminen muistutti nykyihmistä mutta oli rotevampi ja isonenäisempi.

Fotolia

Neandertalin selkä kaartui ässänä

Neandertalinihmisiä on kuviteltu meitä Homo sapiens -ihmisiä kömpelöselkäisemmiksi. Selkärangan mutkista eroa ei kuitenkaan löydy.

Lukuvinkit

Eläinten oma Halloween

Kuinka hyvin tunnet rakkauden?

Totta se on − aurinko määrää myös kaupunkilaisen elämää

Syreenikiitäjä kesäyössä

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Lukuvinkit

Eläinten oma Halloween

Kuinka hyvin tunnet rakkauden?

Totta se on − aurinko määrää myös kaupunkilaisen elämää

Syreenikiitäjä kesäyössä

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2