GEO
GEO
Mikä oli vuoden 2019 paras GEO-kansi?
KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Mikä oli sinun mielestäsi vuoden 2019 GEO-kansista paras? Vastaa ja voit voittaa hienon pöytäkalenterin!
GEO-lehti ilmestyi vuonna 2019 kymmenen kertaa. Mikä lehden kansista on sinusta hienoin?
Vastanneiden kesken arvotaan hienoja valokuvia sisältävä GEO-pöytäkalenteri, jonka arvo on 20 euroa. Arvonta suoritetaan maanantaina 13.1.2020.
GEO-kannet vuonna 2019:
Fill out my online form.
Kansikilpailu 2019
Siellä missä ihmiset ja pelikaanit kalastavat samoilla vesillä, lintujen kohtaloksi koituvat usein kalastusvälineet.
Pete Oxford / Minden Pictures
Miten käy merilintujen?
Merilintujen pesimäsaaret tyhjenevät hälyttävällä vauhdilla. Luonnonsuojelijat ovat ryhtyneet toimeen. Tehdäänkö tarpeeksi ja ajoissa?
Mirkka Lappalainen kuvattiin Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä historiasta
Mirkka Lappalainen on saanut lukuisia tunnustuksia Suomen historiaa käsittelevistä kirjoistaan. Nyt hän kertoo, miksi historiaa kannattaa tuntea.
Hyttynen haistaa tuntosarvillaan ja maistaa imukärsällään.
Alex Wild
Saadaanko hyttysen nenä tukkoon?
Hyttysestä löytyi vihdoinkin ihmishien hajun tunnistin. Jos se saadaan tukittua, verenimijöitä voidaan hämätä.
Etelämantereen hyisissä vesissä yhdeksän kymmenestä kalakilosta koostuu pelkästään jääkaloista.
Hyun Park
Kala, joka sietää pakkasta
Etelämantereen jääkylmissä vesissä uiskentelee kala, joka pystyy tuottamaan itse oman pakkasnesteensä.
Kartan punaiset ja keltaiset kaupungit lämpenevät voimakkaimmin.
Kuva Gabriele Manoli & kuvitus Beatrice Trinidad
Kaupunkien hellettä on vaikea torjua
Trooppisten alueiden suurkaupungit kärsivät jatkossa kuumuudesta entistä enemmän. Niiden viilentämisessä eivät auta edes puistot.
Siellä missä ihmiset ja pelikaanit kalastavat samoilla vesillä, lintujen kohtaloksi koituvat usein kalastusvälineet.
Pete Oxford / Minden Pictures
Miten käy merilintujen?
Merilintujen pesimäsaaret tyhjenevät hälyttävällä vauhdilla. Luonnonsuojelijat ovat ryhtyneet toimeen. Tehdäänkö tarpeeksi ja ajoissa?
Mirkka Lappalainen kuvattiin Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä historiasta
Mirkka Lappalainen on saanut lukuisia tunnustuksia Suomen historiaa käsittelevistä kirjoistaan. Nyt hän kertoo, miksi historiaa kannattaa tuntea.
Hyttynen haistaa tuntosarvillaan ja maistaa imukärsällään.
Alex Wild
Saadaanko hyttysen nenä tukkoon?
Hyttysestä löytyi vihdoinkin ihmishien hajun tunnistin. Jos se saadaan tukittua, verenimijöitä voidaan hämätä.
Etelämantereen hyisissä vesissä yhdeksän kymmenestä kalakilosta koostuu pelkästään jääkaloista.
Hyun Park
Kala, joka sietää pakkasta
Etelämantereen jääkylmissä vesissä uiskentelee kala, joka pystyy tuottamaan itse oman pakkasnesteensä.
Kartan punaiset ja keltaiset kaupungit lämpenevät voimakkaimmin.
Kuva Gabriele Manoli & kuvitus Beatrice Trinidad
Kaupunkien hellettä on vaikea torjua
Trooppisten alueiden suurkaupungit kärsivät jatkossa kuumuudesta entistä enemmän. Niiden viilentämisessä eivät auta edes puistot.
Pikkuflamingot lähtevät lentoon Keniassa. Flamingoilla, kuten yleensä pitkän parisuhteen muodostavilla linnuilla, sukupuolet ovat keskenään samanväriset.
Tim Fitzharris / Minden Pictures
Pinkki väri hurmaa myös luonnossa
Pinkki, roosa, ruusu, koralli – vaaleanpunaisen sävyille on monta nimeä. Niistä on moneksi myös luonnossa. Vaaleanpunaisella eläimet voivat kaunistautua tai naamioitua. Joskus ne pukeutuvat pinkkiin siksi, että kukaan ei näe.
Tämä hiiripöllö tuo poikasilleen ruokaa Alaskassa. Lintu ei nimestään huolimatta syö hiiriä, vaan pääasiassa myyriä ja lintuja.
Michael Quinton / Minden Pictures
Pöllö vai haukka?
Hiiripöllö on omaksunut haukan tavat. Se saalistaa kirkkaassa päivänvalossa ja jopa näyttää haukalta. Pieni pöllö elää salamyhkäistä elämää suurissa pohjoisissa havumetsissä.
Jemeninkameleontin kieli on hirmuinen ase. Kameleontit pystyvät ampumaan kielen ulos suustaan jopa viiden metrin sekuntinopeudella.
Stephen Dalton / Minden Pictures
Ihmeellinen lihaskimppu
Suun lihaksikas lonkero ällistyttää monimuotoisuudellaan. Kielellä voi maistella, saalistaa, läähättää tai vaikkapa puhdistaa silmät ja korvat.
Tähän ei susi pysty. Koiran kyky hellyttäviin ilmeisiin muotoutui kesytyksen aikana.
Unsplash
Miten koira sai surusilmät?
Koiran katse on tunnetusti vetoava. Sen silmät näyttävät suurilta ja surullisilta lihasten ansiosta.
Lukuvinkit
Lukuvinkit