Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tilaa lehti
Tilaa lehti
Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Norbert Wu / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

2.12.2019

Mikä on tuo outo valo?

Monet eläimet, levät ja sienet hohtavat omaa valoaan. Tämän taianomaisen kyvyn avulla ne houkuttelevat saalista tai parittelukumppania. Joskus ne jopa käyttävät valoa naamioitumiseen.

Sy­vis­sä me­ris­sä ui­vat eläi­met ei­vät tun­ne me­ren poh­jaa tai pin­taa ei­vät­kä päi­vää tai yö­tä. Mut­ta va­loa nii­den­kin maa­il­mas­sa on.

Pie­nen pu­nai­sen kat­ka­ra­vun kyl­jis­sä on him­me­äs­ti hoh­ta­via si­ni­siä pilk­ku­ja. Nii­den avul­la se saa naa­mi­oi­tu­mi­sa­pua yl­hääl­tä sii­lau­tu­vas­ta päi­vän­va­los­ta, joka on mel­kein lii­an heik­koa ih­mis­sil­min näh­tä­väk­si. Va­lo­pis­tei­den an­si­os­ta eläi­men ala­puo­lel­la vaa­ni­va saa­lis­ta­ja ei ero­ta ra­vun tum­maa si­lu­et­tia.

Kat­ka­ra­pu on näh­nyt jo­tain – kau­ka­na erot­tuu heik­ko si­ni­vih­reä valo. On­ko se la­ji­to­ve­ri? Rapu ui ute­li­aa­na lä­hem­mäs, mut­ta teko on vä­häl­lä koi­tua sen koh­ta­lok­si. Se on­nis­tuu hiuk­sen­hie­nos­ti vält­tä­mään hir­mui­sen ki­ta­ka­lan yh­teen lous­kah­ta­vat ham­paat. Va­lo­pilk­ku oli­kin pe­to­ka­lan leu­as­ta kas­va­va it­se­va­lai­se­va syöt­ti.

Kat­ka­ra­pu tur­vau­tuu eri­koi­seen puo­lus­tus­kei­noon. Se syl­käi­see suus­taan kirk­kaan­si­nis­tä va­loa hoh­ta­van pil­ven kuin tul­ta­syök­se­vä lo­hi­käär­me. Kun ki­ta­ka­la on vie­lä so­kais­tu­nut äkil­li­ses­tä kirk­kau­des­ta, pik­kui­nen kat­ka­ra­pu py­räh­tää tie­hen­sä.

Yl­lät­tä­vän ylei­nen il­miö

Bi­o­lu­mi­ne­sens­si, toi­sin sa­no­en oman va­lon­sa tuot­ta­mi­nen, on yl­lät­tä­vän yleis­tä eli­öil­lä, jot­ka elä­vät pi­meis­sä pai­kois­sa: me­ren uu­me­nis­sa, luo­lis­sa tai öi­ses­sä met­säs­sä.

Valo syn­tyy poh­jim­mil­taan ai­na sa­mal­la ta­val­la. Se on ke­mi­al­li­nen re­ak­tio, jos­sa lu­si­fe­rii­ni-ni­mi­nen pig­ment­ti ha­pet­tuu. Ha­pen ja lu­si­fe­rii­nin re­ak­ti­o­ta vauh­dit­taa kol­mas osa­kas, ent­syy­mi, jota ni­mi­te­tään lu­si­fe­raa­sik­si.

Muu­ta yh­teis­tä eri­lais­ten eli­öi­den bi­o­lu­mi­ne­sens­sil­la ei sit­ten ole­kaan. Eri lu­si­fe­raa­sit ja lu­si­fe­rii­nit toi­mi­vat sa­mal­la ta­voin mut­ta ovat ke­mi­al­li­ses­ti ai­van eri­lai­sia, sil­lä bi­o­lu­mi­ne­sens­si on ke­hit­ty­nyt it­se­näi­ses­ti ai­na­kin 40 ker­taa.

Jot­kin eli­öt tuot­ta­vat il­mi­öön tar­vit­ta­vat yh­dis­teet it­se ja toi­set va­ras­ta­vat ne saa­lii­den­sa ke­hois­ta. Kol­man­net pi­tä­vät ku­dok­sis­saan sym­bi­oot­ti­sia mik­ro­be­ja, jot­ka tuot­ta­vat va­lon. Mo­nen­lai­sia me­ka­nis­me­ja voi ol­la vie­lä löy­tä­mät­tä­kin.

Bi­o­lu­mi­ne­sens­sia ta­va­taan myös Suo­mes­sa

Suo­men luon­nos­sa­kaan bi­o­lu­mi­ne­sens­si ei ole tun­te­ma­ton­ta. Ke­säy­ö­nä voi näh­dä kas­vil­li­suu­des­sa kel­ta­vih­re­än va­lo­pis­teen, joka him­me­nee ja kir­kas­tuu taas. Se on kiil­to­ma­to, oi­ke­as­taan ko­va­kuo­ri­ai­nen, vaik­ka la­jin naa­raat ovat­kin koko elä­män­sä sii­vet­tö­miä ja ole­muk­sel­taan touk­ka­mai­sia.

Kiil­to­ma­don valo on kut­su. Sen avul­la pie­ni, sii­ve­käs koi­ras löy­tää pa­rit­te­lu­kump­pa­nin luok­se. Myös koi­raal­la on pe­rä­pääs­sään pie­ni va­lo­e­lin, mut­ta sitä tär­ke­äm­mät ovat eläi­men suu­ret sil­mät, joil­la se erot­taa naa­raan va­lon jo kau­kaa.

Suo­ma­lai­set ta­ri­nat tun­te­vat myös pei­kon­kul­lan, pi­me­äs­sä met­säs­sä hoh­ta­van vih­re­än va­lon. Sen voi näh­dä la­ho­a­vis­sa puis­sa, kan­nois­sa tai jos­kus maas­sa­kin. Aa­ve­mai­sen il­mi­ön ai­heut­ta­vat va­loa tuot­ta­vat me­si­sie­net.

Vaik­ka pei­kon­kul­ta tun­net­tiin jo Aris­to­te­leen ai­kaan, vie­lä­kään ei ole täyt­tä var­muut­ta sii­tä, mik­si sie­net hoh­ta­vat. Omi­nai­suut­ta on ar­vel­tu kei­nok­si joko kut­sua tai kar­kot­taa sie­niä syö­viä eläi­miä.

Yk­si vaih­to­eh­to on, et­tä valo on näi­den sien­ten eri­tyi­sen elä­män­ta­van ai­heut­ta­ma si­vu­tuo­te. Ne ovat kaik­ki val­ko­la­hot­ta­jia, eli ai­noi­ta eli­öi­tä, jot­ka pys­ty­vät te­hok­kaas­ti ha­jot­ta­maan puun si­säl­tä­mää lig­nii­niä. Ken­ties valo on nii­den kei­no pääs­tä eroon lig­nii­nin ha­jo­tuk­ses­sa syn­ty­väs­tä yli­mää­räi­ses­tä ha­pes­ta, joka vau­ri­oit­tai­si nii­den so­lu­ja. Bi­o­lu­mi­ne­sens­sis­sa on vie­lä pal­jon sa­lai­suuk­sia pal­jas­tet­ta­va­na.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2019.

Lue myös:

Pink­ki väri hur­maa myös luon­nos­sa

Mat­ki­joi­den mah­ta­va maa­il­ma

Suosittelemme

Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Peter Mather / Minden Pictures

Maailman pisin vaellus

Karibujen vuosittainen vaellus Alaskassa on poikkeuksellinen luonnonnäytelmä. Ne saapuvat pohjoiseen synnyttämään.

Angola itsenäistyi vuonna 1975 ja ajautui pitkään sisällissotaan. Nyt maa yrittää toipua talouskriisistä ja uudistua.

Angola itsenäistyi vuonna 1975 ja ajautui pitkään sisällissotaan. Nyt maa yrittää toipua talouskriisistä ja uudistua.

Eric Lafforgue

Koittaako Angolassa uusi aika?

Sisällissodan jäljet vaikuttavat edelleen Lounais-Afrikassa sijaitsevan Angolan asukkaiden elämään. Maa yrittää myös toipua talouskriisistä ja uudistaa yhteiskuntaa.

Syyskuun yö on kylmä ja tyyni - revontulet hohtavat Naruskajärven yllä.

Syyskuun yö on kylmä ja tyyni - revontulet hohtavat Naruskajärven yllä.

Leo Laurikainen

Sallan luonto lumoaa

Pohjoisesta Suomesta löytyy runsaasti koskematonta luontoa. Sallan Naruskassa, itärajan tuntumassa, voi syyspakkasilla kuulla revontulien suhahtelun. Kevätöinä voi herätä ilveksen huutoon.

Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Cyril Ruoso / Minden Pictures

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Rengashäntämakit selviytyvät ankarissa oloissa, koska ne saavat tukea toisiltaan. Metsien hävitys kuitenkin uhkaa näitä ainutlaatuisia puoliapinoita.

Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Seppo Peltonen

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Janakkalan Lanakoskella ensipakkaset saavat puut huurtumaan ja veden peittymään jääriitteeseen. Vaikuttavimmillaan näkymä on silloin, kun lunta ei vielä ole.

Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.

Peter Mather / Minden Pictures

Maailman pisin vaellus

Karibujen vuosittainen vaellus Alaskassa on poikkeuksellinen luonnonnäytelmä. Ne saapuvat pohjoiseen synnyttämään.

Angola itsenäistyi vuonna 1975 ja ajautui pitkään sisällissotaan. Nyt maa yrittää toipua talouskriisistä ja uudistua.

Angola itsenäistyi vuonna 1975 ja ajautui pitkään sisällissotaan. Nyt maa yrittää toipua talouskriisistä ja uudistua.

Eric Lafforgue

Koittaako Angolassa uusi aika?

Sisällissodan jäljet vaikuttavat edelleen Lounais-Afrikassa sijaitsevan Angolan asukkaiden elämään. Maa yrittää myös toipua talouskriisistä ja uudistaa yhteiskuntaa.

Syyskuun yö on kylmä ja tyyni - revontulet hohtavat Naruskajärven yllä.

Syyskuun yö on kylmä ja tyyni - revontulet hohtavat Naruskajärven yllä.

Leo Laurikainen

Sallan luonto lumoaa

Pohjoisesta Suomesta löytyy runsaasti koskematonta luontoa. Sallan Naruskassa, itärajan tuntumassa, voi syyspakkasilla kuulla revontulien suhahtelun. Kevätöinä voi herätä ilveksen huutoon.

Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Cyril Ruoso / Minden Pictures

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Rengashäntämakit selviytyvät ankarissa oloissa, koska ne saavat tukea toisiltaan. Metsien hävitys kuitenkin uhkaa näitä ainutlaatuisia puoliapinoita.

Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.

Seppo Peltonen

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Janakkalan Lanakoskella ensipakkaset saavat puut huurtumaan ja veden peittymään jääriitteeseen. Vaikuttavimmillaan näkymä on silloin, kun lunta ei vielä ole.

Tähän ei susi pysty. Koiran kyky hellyttäviin ilmeisiin muotoutui kesytyksen aikana.

Tähän ei susi pysty. Koiran kyky hellyttäviin ilmeisiin muotoutui kesytyksen aikana.

Unsplash

Miten koira sai surusilmät?

Koiran katse on tunnetusti vetoava. Sen silmät näyttävät suurilta ja surullisilta lihasten ansiosta.

Yrjö Piirto kuvasi argentiinalaismiehen Buenos Airesissa.

Yrjö Piirto kuvasi argentiinalaismiehen Buenos Airesissa.

Yrjö Piirto

Lukijan kuva: Yö Buenos Airesissa

Tämä kuva on miltei täydellinen muotokuva kohteestaan, vaikka sen ottamiseen ei tarvittu sanoja. Lue, mistä on kysymys!

GEOn lukijakilpailu 5-6/2019: voita kirjapaketti!

KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Osallistu GEO-lehden 5-6/2019 lukijakilpailuun. Voit voittaa Vastapainon hienon kirjapaketin. Anna samalla palautetta lehdestä!

Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.

Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.

Sergi Reboredo

Pelastuuko Seychellit?

Seychellien saarivaltio taistelee ilmaston lämpenemistä ja liikakalastusta vastaan. Nyt tämä yksi maailman pienimmistä valtioista on ottanut käyttöön aivan uudet aseet.

Lukuvinkit

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Maailman pisin vaellus

Lukijan kuva: Siellä missä tuli sijaitsee

Lukuvinkit

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Maailman pisin vaellus

Lukijan kuva: Siellä missä tuli sijaitsee

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2