Runoja laadittiin ja esitettiin suullisesti jo ennen kirjoitustaidon kehittymistä. Nyttemmin kynän apuna on tietokone.
Pixabay
GEO
Miksi runot koskettavat?
Runot ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan. Tutkijat ovat selvittäneet sitä, mikä runoissa meitä oikein viehättää.
Neuropsykologi Eugen Wassiliwizky tutkii runojen herättämiä tunteita kuten tuskaa ja nautintoa. Hän työskentelee empiirisen estetiikan Max Planck -instituutissa Saksassa.
Mikä riimittelyssä liikuttaa?
”Riimi herättää odotuksen, sillä aivot pyrkivät ennustamaan säkeen lopun. Kun odotus täyttyy, ihminen tuntee tyydytystä. Runomittaa käsitellään samoilla aivoalueilla kuin mielihyvän tunnetta. Olemme tutkimuksessamme keskittyneet nimenomaan runoihin ja valinneet teoksia, jotka ilmaisevat jossain muodossa kärsimystä. Runossa kärsimys tosin herättää nautintoa”, Eugen Wassiliwizky sanoo.
Voiko kärsimys herättää nautintoa?
”Kyllä. Kärsimys on tunnistettavissa kulmakarvan yläpuolisen otsalihaksen supistumisesta, jota myös mittaamme. Se on merkki kielteisistä tunteista. Koehenkilön aivokuvausdatasta olemme kuitenkin huomanneet, että samaan aikaan aktivoituu hänen mielihyväkeskuksensa. Se on aivojen pohjaosissa oleva rakenne, joka aktivoituu aina, kun ihminen kokee jotakin erityisen miellyttävää.”
Miksi kärsimys on mieluista?
”Kielteiset tunteet koetaan lajinkehityksellisistä syistä voimakkaina, koska ne saattavat merkitä vaaraa. Siksi ne käsitellään nopeasti, ja ne painuvat mieleen. Kun ihminen kokee voimakkaita tunteita turvallisissa olosuhteissa, esimerkiksi runoja lukiessa, niistä voi nauttia.”
Miksi runomittaa käsitellään samalla aivoalueella kuin mielihyvää?
”Aivojen mielihyväkeskus on miljoonia vuosia vanha. Runokieli on vain muutamia kymmeniä tuhansia vuosia vanhaa. Aikaa ei ole kulunut riittävästi, jotta sentyyppisille ärsykkeille olisi ehtinyt kehittyä uusia erillisiä rakenteita. Siksi runomitan käsittelyyn käytetään olemassa olevia.”
Juttu on julkaistu GEOn numerossa 2/2018.
Lue myös:
Kaikki nykyiset linnut polveutuvat tämän tapaisista sinnittelijöistä.
Phillip M. Krzeminski
Vain juoksija selvisi asteroidista
Lintujen eloonjäämisen mysteeri alkaa ratketa. Juoksutaito ja pieni koko auttoivat selviämään asteroidista.
Ari Jaskarin vuonna 1980 ottamassa kuvassa Laina-täti lepää saunan varjossa.
Ari Jaskari
Valokuva: Paikka maailmassa
Koti Anttolassa -kuvasarja teki Ari Jaskarista tunnetun 1980-luvun lopulla. Sarjan kuvia voi edelleen nähdä näyttelyissä. Ne ovat nyt yhtä ajankohtaisia kuin ottamishetkellään.
Times Square, New York. Newyorkilaiset haukkuvat Times Squarea turistirysäksi. Yläilmoista katsottuna se näyttää kuitenkin upealta. Kaupungin sydämessä olevan risteyksen ylittää päivittäin 330 000 ihmistä.
Jeffrey Milstein kirjasta LANY
Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY
Kaksi kaupunkia, kaksi tarinaa. Jeffrey Milstein kuvasi Los Angelesia ja New Yorkia lintuperspektiivistä. Valokuvat näyttävät amerikkalaisen unelman – ja sen, kuinka tuo unelma toteutuu.
Jottei niska-hartiaseutu rasittuisi köyristelystä, tutkijat suosittelevat pitämään tablettitietokonetta pystyasennossa joko käsissä tai pöytätelineessä.
R. Marsh Starks / UNLV Creative Services
Varo tablettiniskaa!
Tabletinkäyttäjän on hyvä pitää mielessä kaksi neuvoa: istu selkänojallisessa tuolissa ja pidä laitetta pystyssä.
GEO-lehti ilmestyi vuonna 2018 kymmenen kertaa. Osa upeasti kuvitetuista jutuista pääsi myös nettiin.
GEO
Nämä olivat GEOn luetuimmat jutut vuonna 2018
GEO-lehti vieraili vuonna 2018 maailman kaikilla mantereilla ja myös avaruudessa ja merenpohjassa. Tässä ovat vuoden viisi luetuinta nettijuttuamme!
Kaikki nykyiset linnut polveutuvat tämän tapaisista sinnittelijöistä.
Phillip M. Krzeminski
Vain juoksija selvisi asteroidista
Lintujen eloonjäämisen mysteeri alkaa ratketa. Juoksutaito ja pieni koko auttoivat selviämään asteroidista.
Ari Jaskarin vuonna 1980 ottamassa kuvassa Laina-täti lepää saunan varjossa.
Ari Jaskari
Valokuva: Paikka maailmassa
Koti Anttolassa -kuvasarja teki Ari Jaskarista tunnetun 1980-luvun lopulla. Sarjan kuvia voi edelleen nähdä näyttelyissä. Ne ovat nyt yhtä ajankohtaisia kuin ottamishetkellään.
Times Square, New York. Newyorkilaiset haukkuvat Times Squarea turistirysäksi. Yläilmoista katsottuna se näyttää kuitenkin upealta. Kaupungin sydämessä olevan risteyksen ylittää päivittäin 330 000 ihmistä.
Jeffrey Milstein kirjasta LANY
Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY
Kaksi kaupunkia, kaksi tarinaa. Jeffrey Milstein kuvasi Los Angelesia ja New Yorkia lintuperspektiivistä. Valokuvat näyttävät amerikkalaisen unelman – ja sen, kuinka tuo unelma toteutuu.
Jottei niska-hartiaseutu rasittuisi köyristelystä, tutkijat suosittelevat pitämään tablettitietokonetta pystyasennossa joko käsissä tai pöytätelineessä.
R. Marsh Starks / UNLV Creative Services
Varo tablettiniskaa!
Tabletinkäyttäjän on hyvä pitää mielessä kaksi neuvoa: istu selkänojallisessa tuolissa ja pidä laitetta pystyssä.
GEO-lehti ilmestyi vuonna 2018 kymmenen kertaa. Osa upeasti kuvitetuista jutuista pääsi myös nettiin.
GEO
Nämä olivat GEOn luetuimmat jutut vuonna 2018
GEO-lehti vieraili vuonna 2018 maailman kaikilla mantereilla ja myös avaruudessa ja merenpohjassa. Tässä ovat vuoden viisi luetuinta nettijuttuamme!
Vincent Munier joutuu seuraamaan joskus päiväkausia pelkkiä jälkiä, ennen kuin hän näkee aran arktisen suden.
Vincent Munier
Lumen ja jään sankarit
Luontokuvaaja Vincent Munier taivaltaa yksinään viikkokausia pohjoista maisemaa tarkkaillen. Kylmään kauneuteen tuovat elämää vain eläimet.
Looking at the forest -kuva on otettu vierailulla Englannissa. Kuvan sattumanvarainen tunnelma ja eräänlainen käänteinen katse kiehtovat ottajaansa edelleen.
Anni Leppälä
Valokuva: Hetken mysteeri
Anni Leppälän ura sai näyttävän alun, kun hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Hänen valokuvissaan keskeisessä roolissa ovat valo ja hetken tunnelma.
Paksusarvilampaat ovat omaksuneet vuosittaiset vaellusreittinsä Wyomingin Kalliovuorilla vähitellen.
Travis Zaffarano Trailcam Photo / Wyoming Migration Initiative
Vaellus kuuluu eläinten kulttuuriin
Sorkkaeläimet opettelevat yhdessä kulkemaan ruuan perässä, taitoa ei peritä vanhemmilta. ”Vaelluskartan” valmiiksi saamiseen kuluu kuitenkin aikaa, jopa useita sukupolvia.
Taudin, kuten influenssan, lähdettä on joskus vaikea jäljittää. Voisiko syypää olla koira?
Pixabay
Tarttuuko influenssa koirasta ihmiseen?
Ihmiset ja lemmikkikoirat elävät tunnetusti lähekkäin. Onko mahdollista, että koira tartuttaa isäntäänsä tai emäntäänsä sairauden, esimerkiksi influenssan?
Lukuvinkit
Lukuvinkit