Runoja laadittiin ja esitettiin suullisesti jo ennen kirjoitustaidon kehittymistä. Nyttemmin kynän apuna on tietokone.
Pixabay
GEO
Miksi runot koskettavat?
Runot ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan. Tutkijat ovat selvittäneet sitä, mikä runoissa meitä oikein viehättää.
Neuropsykologi Eugen Wassiliwizky tutkii runojen herättämiä tunteita kuten tuskaa ja nautintoa. Hän työskentelee empiirisen estetiikan Max Planck -instituutissa Saksassa.
Mikä riimittelyssä liikuttaa?
”Riimi herättää odotuksen, sillä aivot pyrkivät ennustamaan säkeen lopun. Kun odotus täyttyy, ihminen tuntee tyydytystä. Runomittaa käsitellään samoilla aivoalueilla kuin mielihyvän tunnetta. Olemme tutkimuksessamme keskittyneet nimenomaan runoihin ja valinneet teoksia, jotka ilmaisevat jossain muodossa kärsimystä. Runossa kärsimys tosin herättää nautintoa”, Eugen Wassiliwizky sanoo.
Voiko kärsimys herättää nautintoa?
”Kyllä. Kärsimys on tunnistettavissa kulmakarvan yläpuolisen otsalihaksen supistumisesta, jota myös mittaamme. Se on merkki kielteisistä tunteista. Koehenkilön aivokuvausdatasta olemme kuitenkin huomanneet, että samaan aikaan aktivoituu hänen mielihyväkeskuksensa. Se on aivojen pohjaosissa oleva rakenne, joka aktivoituu aina, kun ihminen kokee jotakin erityisen miellyttävää.”
Miksi kärsimys on mieluista?
”Kielteiset tunteet koetaan lajinkehityksellisistä syistä voimakkaina, koska ne saattavat merkitä vaaraa. Siksi ne käsitellään nopeasti, ja ne painuvat mieleen. Kun ihminen kokee voimakkaita tunteita turvallisissa olosuhteissa, esimerkiksi runoja lukiessa, niistä voi nauttia.”
Miksi runomittaa käsitellään samalla aivoalueella kuin mielihyvää?
”Aivojen mielihyväkeskus on miljoonia vuosia vanha. Runokieli on vain muutamia kymmeniä tuhansia vuosia vanhaa. Aikaa ei ole kulunut riittävästi, jotta sentyyppisille ärsykkeille olisi ehtinyt kehittyä uusia erillisiä rakenteita. Siksi runomitan käsittelyyn käytetään olemassa olevia.”
Juttu on julkaistu GEOn numerossa 2/2018.
Lue myös:
Nepalilaiset vuoristo-oppaat eli sherpat ovat muualta Himalajalle tulleille vuorikiipeilijöille korvaamaton apu.
iStock
Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui
Nepalin sherpat ovat vuorikiipeilijöinä maailman eliittiä. Nyt tiedetään, missä heidän salaisuutensa piilee.
Kimmo Ohtosen Karhu - voimaeläin -teos ilmestyi vuonna 2016. Tämä otos on yksi kuvaajan omista suosikkikuvista kirjassa.
Kimmo Ohtonen
Valokuva: Karhun voimalla
Karhu mullisti luontotoimittaja ja valokuvaaja Kimmo Ohtosen elämän. Hänen karhusta kertova kirjansa osoittaa, kuinka luonto voi antaa voimaa voittaa vaikeudet.
Tässä on taiteilijan näkemys siitä, miltä löytö, harakan kokoinen Caihong juji, saattoi näyttää.
Velizar Simeonovski, The Field Museum, UT Austin Jackson School of Geosciencesin käyttöön
Dinosaurus kimmelsi kuin kolibri
Kiinasta on löydetty pieni muinaispeto, joka loisti yhtä värikkäänä kuin nykyiset trooppiset linnut ja perhoset.
GEOn lukijakilpailu 11–12/2018: voita kirjapaketti!
Osallistu GEO-lehden 11–12/2018 lukijakilpailuun ja voita Vastapainon hieno tietokirjapaketti. Anna samalla palautetta lehdestä!
Bosco Verticale tarkoittaa pystysuoraa metsää, ja sellainen tämä Milanoon rakennettu kahden tornitalon kokonaisuus melkein onkin. Talojen seinille on istutettu lähes tuhat puuta.
iStock
Viherkatot ja viherseinät yleistyvät
Keittiöpuutarhan tai taloyhtiön viherpihan voi nykyisin perustaa vaikka kerrostalon katolle. Vihreitä kattokeitaita on jo myös Suomessa.
Kun Etelämantereella on kesä, on näin valoisaa. Ennätyspakkasia koetaan talven pimeydessä.
Ted Scambos / NSIDC / CU Boulder
Etelämantereella on kylmempää kuin luultiin
Etelämanner on maapallon kylmin paikka. Pakkanen paukkuu siellä vielä kovemmin kuin mitä tähän asti on arvioitu.
Naarasleijonan katse porautuu kuvassa luihin ja ytimiin.
Tero Nikulainen
Lukijan kuva: Savannin valtiatar
Kuva naarasleijonasta on Tero Nikulaiselle tärkeä. Mitä hän kuvasta kertoo?
GEOn lukijakilpailu 10/2018: voita kirjapaketti!
LUKIJAKILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Mitä mieltä olet uusimmasta lehdestä? Vastaa ja voita Atena Kustannuksen kirjapaketti.
Minna Kuuselan kuva on otettu koko perheen lomamatkalla.
Minna Kuusela
Lukijan kuva: Satumainen junamatka
Vauhdikas kuva vaunuja reippaasti perässään kiskovasta höyryveturista on Minna Kuuselalle tärkeä. Miksi – ja mistä se on peräisin?
Baseballissa ja pesäpallossa pallo lähetetään yleensä matkaan yläkautta. Siihen on selvä syy.
Pixabay
Kuinka saat heiton osumaan maaliin?
Harvan elanto on nykyisin kiinni siitä, saammeko heiton osumaan maaliin. Heittotaitoa tarvitaan kuitenkin harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Huippuyliopistojen tutkijat selvittivät, kuinka kovaa kannattaa heittää ja kannattaako heitto lähettää matkaan ylä- vai alakautta.
Valokuvaaja Vincent Munier viihtyy valkoisessa maisemassa. Matkoillaan hän kohtasi myös tämän suden.
Antti Pihlajaniemi
Marras–joulukuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Vuoden viimeisen GEO-lehden kansi johdattaa meidät lempeästi talvikauteen. Siinä komeilee luontokuvaaja Vincent Munier’n ikuistama susi. Lisää hänen upeita kuviaan on lehdessä sisällä. Numerossa on myös lukuisia muita kiinnostavia juttuja – tässä toimituksen viisi poimintaa.
Aurinko siivilöityy kauniisti lehtien läpi maahan tässä lukijan ottamassa kuvassa.
Tea Tanskanen
Lukijan kuva: Syksy vai kevät?
Näennäisen hiljainen näkymä pysäytti Tea Tanskasen Pariisin liepeillä. Miksi hän palaa ranskalaiseen metsään yhä uudelleen?
Veli-Pekka Väisänen
Lukijan kuva: Sammatin motkottavat hanhet
Veli-Pekka Väisänen kuvasi hanhia Enäjärven jäällä. Kenet ne toivat hänelle mieleen?
Käärmeen ei ole aina tarpeen kiemurrella edetäkseen tehokkaasti.
Pixabay
Käärme etenee myös kiemurtelematta
Kiemurtelu ei ole käärmeelle välttämätöntä. Se pystyy tarvittaessa etenemään myös suorana. Tässä auttavat muskelit ja suomuinen vatsa.
Lukuvinkit
Lukuvinkit