Runoja laadittiin ja esitettiin suullisesti jo ennen kirjoitustaidon kehittymistä. Nyttemmin kynän apuna on tietokone.
Pixabay
GEO
Miksi runot koskettavat?
Runot ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan. Tutkijat ovat selvittäneet sitä, mikä runoissa meitä oikein viehättää.
Neuropsykologi Eugen Wassiliwizky tutkii runojen herättämiä tunteita kuten tuskaa ja nautintoa. Hän työskentelee empiirisen estetiikan Max Planck -instituutissa Saksassa.
Mikä riimittelyssä liikuttaa?
”Riimi herättää odotuksen, sillä aivot pyrkivät ennustamaan säkeen lopun. Kun odotus täyttyy, ihminen tuntee tyydytystä. Runomittaa käsitellään samoilla aivoalueilla kuin mielihyvän tunnetta. Olemme tutkimuksessamme keskittyneet nimenomaan runoihin ja valinneet teoksia, jotka ilmaisevat jossain muodossa kärsimystä. Runossa kärsimys tosin herättää nautintoa”, Eugen Wassiliwizky sanoo.
Voiko kärsimys herättää nautintoa?
”Kyllä. Kärsimys on tunnistettavissa kulmakarvan yläpuolisen otsalihaksen supistumisesta, jota myös mittaamme. Se on merkki kielteisistä tunteista. Koehenkilön aivokuvausdatasta olemme kuitenkin huomanneet, että samaan aikaan aktivoituu hänen mielihyväkeskuksensa. Se on aivojen pohjaosissa oleva rakenne, joka aktivoituu aina, kun ihminen kokee jotakin erityisen miellyttävää.”
Miksi kärsimys on mieluista?
”Kielteiset tunteet koetaan lajinkehityksellisistä syistä voimakkaina, koska ne saattavat merkitä vaaraa. Siksi ne käsitellään nopeasti, ja ne painuvat mieleen. Kun ihminen kokee voimakkaita tunteita turvallisissa olosuhteissa, esimerkiksi runoja lukiessa, niistä voi nauttia.”
Miksi runomittaa käsitellään samalla aivoalueella kuin mielihyvää?
”Aivojen mielihyväkeskus on miljoonia vuosia vanha. Runokieli on vain muutamia kymmeniä tuhansia vuosia vanhaa. Aikaa ei ole kulunut riittävästi, jotta sentyyppisille ärsykkeille olisi ehtinyt kehittyä uusia erillisiä rakenteita. Siksi runomitan käsittelyyn käytetään olemassa olevia.”
Juttu on julkaistu GEOn numerossa 2/2018.
Lue myös:
Hevosen historiasta saatiin uutta, mullistavaa tietoa.
Alan Outram
Hevosen historia meni uusiksi
Vieläkö on villihevosia? Ei, vastasi tutkimus. Samalla selvisi, että hevosemme eivät polveudu sieltä, mistä aiemmin luultiin.
Janne Lehtisen Zeppelin-kuva on otettu Loviisassa. Kuvauspaikalle oli kotoa vain 300 metrin matka. Se tuntui kuitenkin loputtomalta, kun veti perässään ilmalaivaa rataa pitkin.
Janne Lehtinen
Valokuva: Lentäjän poika
Janne Lehtisen Sacred Bird -kuvasarja nivoo yhteen valokuvan, veistoksen ja performanssin ja kääntää ne valokuvan kielelle. Lehtinen tutkii tässä tunnetuimmassa sarjassaan lentämisen mysteeriä.
Huhtikuun numerossa matkustetaan ympäri maailmaa ja syvennytään etenkin Brasiliaan.
Veera Näsänen ja Sesilja Lindell
Huhtikuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Huhtikuun numerossa tutkitaan, mitä Brasiliassa tapahtuu. Suurten urheilukilpailujen huuma on jäänyt taakse, ja maa kamppailee laman ja korruption kourissa. Lehdessä on myös muita kiinnostavia juttuja. Tässä toimituksen viisi poimintaa!
Muurahainen löytää pesän niin pää kuin peppu edellä edeten.
Pixabay
Muurahainen suunnistaa myös takaperin
Joskus painava taakka pakottaa muurahaisen etenemään peruuttamalla. Silloin sen avuksi tulevat taivaallinen kompassi ja yllättävän nokkelat aivot.
Toverit näyttävät olevan tärkeitä myös talitiaisille, paljastaa brittilintuihin keskittynyt tutkimus.
Pixabay
Läheisen menetys koskettaa lintuja
Linnut reagoivat ryhmäkaverinsa katoamiseen tai kuolemaan melko lailla samalla tavalla kuin ihmiset. Tutkimuksessa seurattiin talitiaisten käyttäytymistä.
Hevosen historiasta saatiin uutta, mullistavaa tietoa.
Alan Outram
Hevosen historia meni uusiksi
Vieläkö on villihevosia? Ei, vastasi tutkimus. Samalla selvisi, että hevosemme eivät polveudu sieltä, mistä aiemmin luultiin.
Janne Lehtisen Zeppelin-kuva on otettu Loviisassa. Kuvauspaikalle oli kotoa vain 300 metrin matka. Se tuntui kuitenkin loputtomalta, kun veti perässään ilmalaivaa rataa pitkin.
Janne Lehtinen
Valokuva: Lentäjän poika
Janne Lehtisen Sacred Bird -kuvasarja nivoo yhteen valokuvan, veistoksen ja performanssin ja kääntää ne valokuvan kielelle. Lehtinen tutkii tässä tunnetuimmassa sarjassaan lentämisen mysteeriä.
Huhtikuun numerossa matkustetaan ympäri maailmaa ja syvennytään etenkin Brasiliaan.
Veera Näsänen ja Sesilja Lindell
Huhtikuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Huhtikuun numerossa tutkitaan, mitä Brasiliassa tapahtuu. Suurten urheilukilpailujen huuma on jäänyt taakse, ja maa kamppailee laman ja korruption kourissa. Lehdessä on myös muita kiinnostavia juttuja. Tässä toimituksen viisi poimintaa!
Muurahainen löytää pesän niin pää kuin peppu edellä edeten.
Pixabay
Muurahainen suunnistaa myös takaperin
Joskus painava taakka pakottaa muurahaisen etenemään peruuttamalla. Silloin sen avuksi tulevat taivaallinen kompassi ja yllättävän nokkelat aivot.
Toverit näyttävät olevan tärkeitä myös talitiaisille, paljastaa brittilintuihin keskittynyt tutkimus.
Pixabay
Läheisen menetys koskettaa lintuja
Linnut reagoivat ryhmäkaverinsa katoamiseen tai kuolemaan melko lailla samalla tavalla kuin ihmiset. Tutkimuksessa seurattiin talitiaisten käyttäytymistä.
Saadakseen syötävää muuttohaukan pitää tuntea aerodynamiikan lait.
Pixabay
Miksi haukka syöksyy?
Saalistava muuttohaukka voi syöksyä maata kohti yli 300 kilometrin tuntinopeudella. Kova vauhti voi olla sille itselleenkin vaaraksi. Miksi haukka toimii näin?
Pölyttäjien määrä on vähentynyt dramaattisesti. Syyllisiksi epäillään neonikotinoidit-nimisiä torjunta-aineita.
Fotolia
Kadonneiden hyönteisten arvoitus
Pelloilla ja puutarhoissa on meneillään joukkokuolema. Sen uhreja ovat pölyttävät hyönteiset, joita ilman ravintokasvimme eivät pärjää. Syyllisiksi epäillään neonikotinoideja. Mistä on kysymys?
Koira reagoi ihmisen toimintaan. Tutkijat yrittävät nyt selvittää, mihin ne tarkalleen ottaen kohdistavat huomionsa.
Fotolia
Mitä koira katsoo?
Emme ehkä ymmärrä koiria lainkaan niin hyvin kuin luulemme. Wieniläistutkijat yrittävät nyt selvittää ihmisen ja eläimen hienovaraista suhdetta.
Astrofyysikot ovat rakentaneet Kanadaan Sudburyn lähelle jättimäisen neutriinopyydyksen. Keskellä näkyvä tuhansin valosensorein varustettu ilmaisin on halkaisijaltaan 18 metriä. Koska kuva on 360 asteen panoraama, sen mittasuhteet ovat vääristyneet.
Volker Steger