Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Runoja laadittiin ja esitettiin suullisesti jo ennen kirjoitustaidon kehittymistä. Nyttemmin kynän apuna on tietokone.

Runoja laadittiin ja esitettiin suullisesti jo ennen kirjoitustaidon kehittymistä. Nyttemmin kynän apuna on tietokone.

Pixabay

GEO

23.4.2018

Miksi runot koskettavat?

Runot ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan. Tutkijat ovat selvittäneet sitä, mikä runoissa meitä oikein viehättää.

Neu­rop­sy­ko­lo­gi Eu­gen Was­si­li­wiz­ky tut­kii ru­no­jen he­rät­tä­miä tun­tei­ta ku­ten tus­kaa ja nau­tin­toa. Hän työs­ken­te­lee em­pii­ri­sen es­te­tii­kan Max Planck -ins­ti­tuu­tis­sa Sak­sas­sa.

Mikä rii­mit­te­lys­sä lii­kut­taa?

”Rii­mi he­rät­tää odo­tuk­sen, sil­lä ai­vot pyr­ki­vät en­nus­ta­maan sä­keen lo­pun. Kun odo­tus täyt­tyy, ih­mi­nen tun­tee tyy­dy­tys­tä. Ru­no­mit­taa kä­si­tel­lään sa­moil­la ai­vo­a­lu­eil­la kuin mie­li­hy­vän tun­net­ta. Olem­me tut­ki­muk­ses­sam­me kes­kit­ty­neet ni­me­no­maan ru­noi­hin ja va­lin­neet te­ok­sia, jot­ka il­mai­se­vat jos­sain muo­dos­sa kär­si­mys­tä. Ru­nos­sa kär­si­mys to­sin he­rät­tää nau­tin­toa”, Eu­gen Was­si­li­wiz­ky sa­noo.

Voi­ko kär­si­mys he­rät­tää nau­tin­toa?

”Kyl­lä. Kär­si­mys on tun­nis­tet­ta­vis­sa kul­ma­kar­van ylä­puo­li­sen ot­sa­li­hak­sen su­pis­tu­mi­ses­ta, jota myös mit­taam­me. Se on merk­ki kiel­tei­sis­tä tun­teis­ta. Ko­e­hen­ki­lön ai­vo­ku­vaus­da­tas­ta olem­me kui­ten­kin huo­man­neet, et­tä sa­maan ai­kaan ak­ti­voi­tuu hä­nen mie­li­hy­vä­kes­kuk­sen­sa. Se on ai­vo­jen poh­ja­o­sis­sa ole­va ra­ken­ne, joka ak­ti­voi­tuu ai­na, kun ih­mi­nen ko­kee jo­ta­kin eri­tyi­sen miel­lyt­tä­vää.”

Mik­si kär­si­mys on mie­luis­ta?

”Kiel­tei­set tun­teet ko­e­taan la­jin­ke­hi­tyk­sel­li­sis­tä syis­tä voi­mak­kai­na, kos­ka ne saat­ta­vat mer­ki­tä vaa­raa. Sik­si ne kä­si­tel­lään no­pe­as­ti, ja ne pai­nu­vat mie­leen. Kun ih­mi­nen ko­kee voi­mak­kai­ta tun­tei­ta tur­val­li­sis­sa olo­suh­teis­sa, esi­mer­kik­si ru­no­ja lu­kies­sa, niis­tä voi naut­tia.”

Mik­si ru­no­mit­taa kä­si­tel­lään sa­mal­la ai­vo­a­lu­eel­la kuin mie­li­hy­vää?

”Ai­vo­jen mie­li­hy­vä­kes­kus on mil­joo­nia vuo­sia van­ha. Ru­no­kie­li on vain muu­ta­mia kym­me­niä tu­han­sia vuo­sia van­haa. Ai­kaa ei ole ku­lu­nut riit­tä­väs­ti, jot­ta sen­tyyp­pi­sil­le är­syk­keil­le oli­si eh­ti­nyt ke­hit­tyä uu­sia eril­li­siä ra­ken­tei­ta. Sik­si ru­no­mi­tan kä­sit­te­lyyn käy­te­tään ole­mas­sa ole­via.”

Jut­tu on jul­kais­tu GEOn nu­me­ros­sa 2/2018.

Lue myös:

Kau­neus vaa­tii rau­haa

Näil­lä kuu­del­la ta­val­la ve­do­taan tun­tei­siin

Suosittelemme

Lukuvinkit

Lepakko kuulee itikkaparven

Madridin vihreä vallankumous

Suuri syntyvyys on lapsille uhka

Lukijan kuva: Vapauden huumaa

Eläinmaailman oudot ateriat

Jääkausi kasvatti valaat

Yhdysvallat Trumpin jälkeen

Kuinka hyvin tunnet Charles Darwinin?

Miksi valaat hyppäävät?

Entä jos piilolasit kostuttaisivat itsensä?

Lukuvinkit

Lepakko kuulee itikkaparven

Madridin vihreä vallankumous

Suuri syntyvyys on lapsille uhka

Lukijan kuva: Vapauden huumaa

Eläinmaailman oudot ateriat

Jääkausi kasvatti valaat

Yhdysvallat Trumpin jälkeen

Kuinka hyvin tunnet Charles Darwinin?

Miksi valaat hyppäävät?

Entä jos piilolasit kostuttaisivat itsensä?

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2