Runoja laadittiin ja esitettiin suullisesti jo ennen kirjoitustaidon kehittymistä. Nyttemmin kynän apuna on tietokone.
Pixabay
GEO
Neuropsykologi Eugen Wassiliwizky tutkii runojen herättämiä tunteita kuten tuskaa ja nautintoa. Hän työskentelee empiirisen estetiikan Max Planck -instituutissa Saksassa.
Mikä riimittelyssä liikuttaa?
”Riimi herättää odotuksen, sillä aivot pyrkivät ennustamaan säkeen lopun. Kun odotus täyttyy, ihminen tuntee tyydytystä. Runomittaa käsitellään samoilla aivoalueilla kuin mielihyvän tunnetta. Olemme tutkimuksessamme keskittyneet nimenomaan runoihin ja valinneet teoksia, jotka ilmaisevat jossain muodossa kärsimystä. Runossa kärsimys tosin herättää nautintoa”, Eugen Wassiliwizky sanoo.
Voiko kärsimys herättää nautintoa?
”Kyllä. Kärsimys on tunnistettavissa kulmakarvan yläpuolisen otsalihaksen supistumisesta, jota myös mittaamme. Se on merkki kielteisistä tunteista. Koehenkilön aivokuvausdatasta olemme kuitenkin huomanneet, että samaan aikaan aktivoituu hänen mielihyväkeskuksensa. Se on aivojen pohjaosissa oleva rakenne, joka aktivoituu aina, kun ihminen kokee jotakin erityisen miellyttävää.”
Miksi kärsimys on mieluista?
”Kielteiset tunteet koetaan lajinkehityksellisistä syistä voimakkaina, koska ne saattavat merkitä vaaraa. Siksi ne käsitellään nopeasti, ja ne painuvat mieleen. Kun ihminen kokee voimakkaita tunteita turvallisissa olosuhteissa, esimerkiksi runoja lukiessa, niistä voi nauttia.”
Miksi runomittaa käsitellään samalla aivoalueella kuin mielihyvää?
”Aivojen mielihyväkeskus on miljoonia vuosia vanha. Runokieli on vain muutamia kymmeniä tuhansia vuosia vanhaa. Aikaa ei ole kulunut riittävästi, jotta sentyyppisille ärsykkeille olisi ehtinyt kehittyä uusia erillisiä rakenteita. Siksi runomitan käsittelyyn käytetään olemassa olevia.”
Juttu on julkaistu GEOn numerossa 2/2018.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2