Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Koira reagoi ihmisen toimintaan. Tutkijat yrittävät nyt selvittää, mihin ne tarkalleen ottaen kohdistavat huomionsa.

Koira reagoi ihmisen toimintaan. Tutkijat yrittävät nyt selvittää, mihin ne tarkalleen ottaen kohdistavat huomionsa.

Fotolia

GEO

21.6.2018

Mitä koira katsoo?

Emme ehkä ymmärrä koiria lainkaan niin hyvin kuin luulemme. Wieniläistutkijat yrittävät nyt selvittää ihmisen ja eläimen hienovaraista suhdetta.

”Ih­mi­set hei­jas­ta­vat omas­ta ko­ke­mus­maa­il­mas­taan koi­riin pal­jon – enem­män kuin mui­hin eläi­miin. Ih­mi­nen ei iki­nä ku­vit­te­li­si, et­tä eta­nal­la on syyl­li­syy­den tun­tei­ta, kun se pop­sii pel­lol­la sa­laat­tia. Koi­ran koh­dal­la vas­taa­vaa sen si­jaan ta­pah­tuu, jos se hot­kai­see omin lu­vin mak­ka­ran. Ei kui­ten­kaan tie­de­tä, on­ko niin.”

Kog­ni­ti­o­tie­tei­li­jä Lud­wig Hu­be­rin tut­ki­mus­ryh­mä Wie­nin eläin­lää­ke­tie­teel­li­ses­sä yli­o­pis­tos­sa on saa­nut sel­vil­le, et­tä koi­rat osaa­vat ku­va­ruu­dul­la erot­taa toi­sis­taan ys­tä­väl­li­set ja vi­ha­mie­li­set kas­vo­jen il­meet. Sel­vil­le on saa­tu myös se, mi­hin koi­rat koh­dis­ta­vat kas­vois­sa eri­tyi­ses­ti huo­mi­on­sa.

”Ne tun­nis­ta­vat tun­ne­ti­lan sekä sil­mien et­tä suun seu­dun pe­rus­teel­la, mut­ta pää­a­si­as­sa ne kiin­nit­tä­vät huo­mi­on­sa suu­hun. Se joh­tuu luul­ta­vas­ti sii­tä, et­tä ne tie­tä­vät, et­tä suus­ta voi tul­la myös käs­ky­jä. Koi­rat myös kiu­saan­tu­vat, jos il­me ja ää­nen­sä­vy ovat ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään, esi­mer­kik­si sil­loin, jos ys­tä­väl­li­set kas­vot pu­hu­vat niil­le vi­hai­ses­ti.”

Vie­lä ei ole tut­kit­tu tar­kas­ti sitä, kum­pi on koi­ran kan­nal­ta ih­mi­sen tun­ne­ti­lan tun­nis­ta­mi­ses­sa tär­ke­äm­pi asia: ää­ni vai kas­vo­jen il­me.

”Koi­rien em­pa­ti­a­ky­kyä mit­taa­vas­sa ko­kees­sa meil­le to­sin sel­vi­si, et­tä ne re­a­goi­vat ih­mi­sen nau­ruun leik­kiin kut­su­val­la hau­kul­la ja it­kuun ero­vi­ki­näl­lä.”

Ih­mi­sen ja eläi­men suh­teen tut­ki­mi­nen ei ra­joi­tu vain koi­riin. Hu­ber tes­taa kas­vo­jen­tun­nis­tus­ta myös si­oil­la.

”Mitä älyk­kääm­mäl­tä eläin meis­tä vai­kut­taa, sitä pa­rem­min sitä koh­te­lem­me. Mi­nus­ta on tar­peen sel­vit­tää, mil­lai­sia ky­ky­jä lau­ta­sel­le pää­ty­vis­sä hyö­ty­e­läi­mis­sä pii­lee.”

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5-6/2018.

Lue myös:

Tie­dät­kö, mik­si koi­ra­si il­mei­lee?

Mik­si lin­nun­mu­nat ovat eri­muo­toi­sia?

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2