”Ih­mi­set hei­jas­ta­vat omas­ta ko­ke­mus­maa­il­mas­taan koi­riin pal­jon – enem­män kuin mui­hin eläi­miin. Ih­mi­nen ei iki­nä ku­vit­te­li­si, et­tä eta­nal­la on syyl­li­syy­den tun­tei­ta, kun se pop­sii pel­lol­la sa­laat­tia. Koi­ran koh­dal­la vas­taa­vaa sen si­jaan ta­pah­tuu, jos se hot­kai­see omin lu­vin mak­ka­ran. Ei kui­ten­kaan tie­de­tä, on­ko niin.”

Kog­ni­ti­o­tie­tei­li­jä Lud­wig Hu­be­rin tut­ki­mus­ryh­mä Wie­nin eläin­lää­ke­tie­teel­li­ses­sä yli­o­pis­tos­sa on saa­nut sel­vil­le, et­tä koi­rat osaa­vat ku­va­ruu­dul­la erot­taa toi­sis­taan ys­tä­väl­li­set ja vi­ha­mie­li­set kas­vo­jen il­meet. Sel­vil­le on saa­tu myös se, mi­hin koi­rat koh­dis­ta­vat kas­vois­sa eri­tyi­ses­ti huo­mi­on­sa.

”Ne tun­nis­ta­vat tun­ne­ti­lan sekä sil­mien et­tä suun seu­dun pe­rus­teel­la, mut­ta pää­a­si­as­sa ne kiin­nit­tä­vät huo­mi­on­sa suu­hun. Se joh­tuu luul­ta­vas­ti sii­tä, et­tä ne tie­tä­vät, et­tä suus­ta voi tul­la myös käs­ky­jä. Koi­rat myös kiu­saan­tu­vat, jos il­me ja ää­nen­sä­vy ovat ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään, esi­mer­kik­si sil­loin, jos ys­tä­väl­li­set kas­vot pu­hu­vat niil­le vi­hai­ses­ti.”

Vie­lä ei ole tut­kit­tu tar­kas­ti sitä, kum­pi on koi­ran kan­nal­ta ih­mi­sen tun­ne­ti­lan tun­nis­ta­mi­ses­sa tär­ke­äm­pi asia: ää­ni vai kas­vo­jen il­me.

”Koi­rien em­pa­ti­a­ky­kyä mit­taa­vas­sa ko­kees­sa meil­le to­sin sel­vi­si, et­tä ne re­a­goi­vat ih­mi­sen nau­ruun leik­kiin kut­su­val­la hau­kul­la ja it­kuun ero­vi­ki­näl­lä.”

Ih­mi­sen ja eläi­men suh­teen tut­ki­mi­nen ei ra­joi­tu vain koi­riin. Hu­ber tes­taa kas­vo­jen­tun­nis­tus­ta myös si­oil­la.

”Mitä älyk­kääm­mäl­tä eläin meis­tä vai­kut­taa, sitä pa­rem­min sitä koh­te­lem­me. Mi­nus­ta on tar­peen sel­vit­tää, mil­lai­sia ky­ky­jä lau­ta­sel­le pää­ty­vis­sä hyö­ty­e­läi­mis­sä pii­lee.”

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5-6/2018.

Lue myös:

Tie­dät­kö, mik­si koi­ra­si il­mei­lee?

Mik­si lin­nun­mu­nat ovat eri­muo­toi­sia?