Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
On eliöitä, jotka eivät nuku lainkaan. Kettu ei kuitenkaan ole yksi niistä.

On eliöitä, jotka eivät nuku lainkaan. Kettu ei kuitenkaan ole yksi niistä.

Pixabay

GEO

13.4.2018

Mitä tiedät unesta?

Kuinka kauan ihminen voi pysytellä valveilla? Entä nukkuvatko puut? Testaa unitietoutesi GEOn visassa!

1. Mit­kä näis­tä eläi­mis­tä viet­tä­vät tal­ven hor­rok­ses­sa?

A. kar­hut

B. sam­ma­kot

C. mur­me­lit

2. Mit­kä näis­tä eli­öis­tä ei­vät nuku lain­kaan?

A. ka­lat

B. me­duu­sat

C. puut

3. Mikä näis­tä ni­säk­käis­tä nuk­kuu pi­sim­pään?

A. kas­ke­lot­ti

B. vyö­ti­äi­nen

C. af­ri­kan­nor­su

4. Ih­mi­nen voi py­sy­tel­lä val­veil­la...

A. enin­tään noin 11 vuo­ro­kaut­ta.

B. noin seit­se­män vuo­ro­kaut­ta.

C. vain kol­me vuo­ro­kaut­ta.

5. Pal­jon­ko un­ta vau­va vie van­hem­mil­taan?

A. 120−240 tun­tia

B. 400−750 tun­tia

C. 750−1 000 tun­tia

6. Min­kä seu­raa­vis­ta ih­mi­nen voi op­pia?

A. nuk­ku­maan tal­viun­ta

B. nuk­ku­maan sei­saal­taan

C. tie­toi­ses­ti oh­jaa­maan uni­aan

7. Mis­sä uni­vai­hees­sa näh­dään unia?

A. REM-uni­vai­hees­sa

B. NREM-vai­hees­sa

C. LEM-vai­hees­sa

8. No­kos­te­lu kes­ken työ­päi­vän on hy­väk­syt­tä­vää...

A. Ja­pa­nis­sa.

B. Kii­nas­sa.

C. Es­pan­jas­sa.

Vas­tauk­set:

1 C | Mai­ni­tuis­ta eläi­mis­tä ai­no­as­taan mur­me­lit viet­tä­vät tal­ven hor­rok­ses­sa. Kar­hut ve­täy­ty­vät tal­viu­nil­le ja sam­ma­kot vai­pu­vat kyl­män­hor­rok­seen. Tal­vi­hor­rok­ses­sa ai­neen­vaih­dun­ta hi­das­tuu voi­mak­kaas­ti. Esi­mer­kik­si hor­ros­ta­vat sii­lit ve­tä­vät hen­keä vain ker­ran tai kah­des­ti mi­nuu­tis­sa nor­maa­lin 50 ker­ran si­jaan, ja nii­den syke hi­das­tuu 200 lyön­nis­tä vii­teen lyön­tiin mi­nuu­tis­sa.

2 B, C | ”Maat, met­sät hil­jen­nei­nä”, lau­le­taan vir­res­sä 560. Vaik­ka pui­den­kin ai­neen­vaih­dun­ta vai­kut­taa hi­das­tu­van öi­sin, ei kui­ten­kaan ole näyt­töä var­si­nai­ses­ta unes­ta ei­kä sik­si myös­kään unen puut­teen hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta. Sa­moin on me­duu­so­jen lai­ta. Unen­tar­ve on saat­ta­nut ke­hit­tyä rin­ta rin­nan her­mos­ton mo­ni­mut­kais­tu­mi­sen kans­sa.

3 B | Her­mos­ton mo­ni­mut­kai­suus ei yk­si­nään rii­tä se­lit­tä­mään unen mää­rää. Kas­ke­lo­teil­la ni­mit­täin on ver­rat­tain ke­hit­ty­nyt her­mos­to, mut­ta ne pär­jää­vät hy­vin vä­häl­lä unel­la. Ne nuk­ku­vat vain noin seit­se­män pro­sent­tia vuo­ro­kau­des­ta. Luon­nos­sa elä­vät af­ri­kan­nor­sut ovat ni­säk­käis­tä vä­hä­u­ni­sim­pia. Ne nuk­ku­vat vain run­saat kak­si tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Vyö­ti­äi­set sen si­jaan viet­tä­vät un­ten mail­la kes­ki­mää­rin 18 tun­tia vuo­ro­kau­des­ta.

4 A | En­nä­tys vuo­del­ta 1964 on 264,4 tun­tia. Ylen­mää­räi­nen val­vo­mi­nen ei ole ter­veel­lis­tä. El­lei ih­mi­nen ei pys­ty tyy­dyt­tä­mään unen­tar­vet­taan, joka on ta­val­li­sim­min 6–10 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa, kes­kit­ty­mi­nen on vai­ke­aa. Un­ta tar­vi­taan uu­den op­pi­mi­seen ja opi­tun jär­jes­tä­mi­seen. Li­säk­si unen ai­ka­na eli­mis­tö puh­dis­tuu kuo­na-ai­neis­ta.

5 B | Vau­va ryö­vää en­sim­mäi­se­nä elin­vuo­te­naan van­hem­mil­taan 400–750 tun­tia un­ta.

6 A, B, C | Bri­tish Me­di­cal Jour­nal vuo­del­ta 1900 ker­too, et­tä län­si­ve­nä­läi­ses­sä Pih­ko­vas­sa asu­vat maan­vil­je­li­jät ve­täy­ty­vät kuu­kau­sia kes­tä­vään tal­viu­neen, lots­kaan. Jot­kut bud­d­ha­lais­mun­kit nuk­ku­vat sei­saal­taan. Har­joit­te­le­mal­la jo­kai­nen voi op­pia oh­jai­le­maan uni­aan.

7 A, B | En­nen aja­tel­tiin, et­tä unen nä­ke­mi­nen ra­joit­tui ai­no­as­taan vil­keu­ni- eli REM-vai­hee­seen. Uu­sim­pien tut­ki­mus­ten mu­kaan hi­da­saal­toi­sen NREM-vai­heen ai­kai­set unet ovat vain eri­lai­sia, ei­kä nii­tä pys­ty muis­ta­maan.

8 A | Ja­pa­nis­sa toi­mis­tos­sa no­kos­te­lua pi­de­tään osoi­tuk­se­na sii­tä, et­tä on uu­vut­ta­nut it­sen­sä fir­man hy­väk­si.

Jut­tu on jul­kais­tu GEOn nu­me­ros­sa 9/2017.

Lue myös:

Kuin­ka hy­vin tun­net Char­les Dar­wi­nin?

Sy­ree­ni­kii­tä­jä ke­säy­ös­sä

Suosittelemme

Lukuvinkit

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Mikä oli vuoden 2019 paras GEO-kansi?

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Lukuvinkit

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Mikä oli vuoden 2019 paras GEO-kansi?

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2