1. Mit­kä näis­tä eläi­mis­tä viet­tä­vät tal­ven hor­rok­ses­sa?

A. kar­hut

B. sam­ma­kot

C. mur­me­lit

2. Mit­kä näis­tä eli­öis­tä ei­vät nuku lain­kaan?

A. ka­lat

B. me­duu­sat

C. puut

3. Mikä näis­tä ni­säk­käis­tä nuk­kuu pi­sim­pään?

A. kas­ke­lot­ti

B. vyö­ti­äi­nen

C. af­ri­kan­nor­su

4. Ih­mi­nen voi py­sy­tel­lä val­veil­la...

A. enin­tään noin 11 vuo­ro­kaut­ta.

B. noin seit­se­män vuo­ro­kaut­ta.

C. vain kol­me vuo­ro­kaut­ta.

5. Pal­jon­ko un­ta vau­va vie van­hem­mil­taan?

A. 120−240 tun­tia

B. 400−750 tun­tia

C. 750−1 000 tun­tia

6. Min­kä seu­raa­vis­ta ih­mi­nen voi op­pia?

A. nuk­ku­maan tal­viun­ta

B. nuk­ku­maan sei­saal­taan

C. tie­toi­ses­ti oh­jaa­maan uni­aan

7. Mis­sä uni­vai­hees­sa näh­dään unia?

A. REM-uni­vai­hees­sa

B. NREM-vai­hees­sa

C. LEM-vai­hees­sa

8. No­kos­te­lu kes­ken työ­päi­vän on hy­väk­syt­tä­vää...

A. Ja­pa­nis­sa.

B. Kii­nas­sa.

C. Es­pan­jas­sa.

Vas­tauk­set:

1 C | Mai­ni­tuis­ta eläi­mis­tä ai­no­as­taan mur­me­lit viet­tä­vät tal­ven hor­rok­ses­sa. Kar­hut ve­täy­ty­vät tal­viu­nil­le ja sam­ma­kot vai­pu­vat kyl­män­hor­rok­seen. Tal­vi­hor­rok­ses­sa ai­neen­vaih­dun­ta hi­das­tuu voi­mak­kaas­ti. Esi­mer­kik­si hor­ros­ta­vat sii­lit ve­tä­vät hen­keä vain ker­ran tai kah­des­ti mi­nuu­tis­sa nor­maa­lin 50 ker­ran si­jaan, ja nii­den syke hi­das­tuu 200 lyön­nis­tä vii­teen lyön­tiin mi­nuu­tis­sa.

2 B, C | ”Maat, met­sät hil­jen­nei­nä”, lau­le­taan vir­res­sä 560. Vaik­ka pui­den­kin ai­neen­vaih­dun­ta vai­kut­taa hi­das­tu­van öi­sin, ei kui­ten­kaan ole näyt­töä var­si­nai­ses­ta unes­ta ei­kä sik­si myös­kään unen puut­teen hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta. Sa­moin on me­duu­so­jen lai­ta. Unen­tar­ve on saat­ta­nut ke­hit­tyä rin­ta rin­nan her­mos­ton mo­ni­mut­kais­tu­mi­sen kans­sa.

3 B | Her­mos­ton mo­ni­mut­kai­suus ei yk­si­nään rii­tä se­lit­tä­mään unen mää­rää. Kas­ke­lo­teil­la ni­mit­täin on ver­rat­tain ke­hit­ty­nyt her­mos­to, mut­ta ne pär­jää­vät hy­vin vä­häl­lä unel­la. Ne nuk­ku­vat vain noin seit­se­män pro­sent­tia vuo­ro­kau­des­ta. Luon­nos­sa elä­vät af­ri­kan­nor­sut ovat ni­säk­käis­tä vä­hä­u­ni­sim­pia. Ne nuk­ku­vat vain run­saat kak­si tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Vyö­ti­äi­set sen si­jaan viet­tä­vät un­ten mail­la kes­ki­mää­rin 18 tun­tia vuo­ro­kau­des­ta.

4 A | En­nä­tys vuo­del­ta 1964 on 264,4 tun­tia. Ylen­mää­räi­nen val­vo­mi­nen ei ole ter­veel­lis­tä. El­lei ih­mi­nen ei pys­ty tyy­dyt­tä­mään unen­tar­vet­taan, joka on ta­val­li­sim­min 6–10 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa, kes­kit­ty­mi­nen on vai­ke­aa. Un­ta tar­vi­taan uu­den op­pi­mi­seen ja opi­tun jär­jes­tä­mi­seen. Li­säk­si unen ai­ka­na eli­mis­tö puh­dis­tuu kuo­na-ai­neis­ta.

5 B | Vau­va ryö­vää en­sim­mäi­se­nä elin­vuo­te­naan van­hem­mil­taan 400–750 tun­tia un­ta.

6 A, B, C | Bri­tish Me­di­cal Jour­nal vuo­del­ta 1900 ker­too, et­tä län­si­ve­nä­läi­ses­sä Pih­ko­vas­sa asu­vat maan­vil­je­li­jät ve­täy­ty­vät kuu­kau­sia kes­tä­vään tal­viu­neen, lots­kaan. Jot­kut bud­d­ha­lais­mun­kit nuk­ku­vat sei­saal­taan. Har­joit­te­le­mal­la jo­kai­nen voi op­pia oh­jai­le­maan uni­aan.

7 A, B | En­nen aja­tel­tiin, et­tä unen nä­ke­mi­nen ra­joit­tui ai­no­as­taan vil­keu­ni- eli REM-vai­hee­seen. Uu­sim­pien tut­ki­mus­ten mu­kaan hi­da­saal­toi­sen NREM-vai­heen ai­kai­set unet ovat vain eri­lai­sia, ei­kä nii­tä pys­ty muis­ta­maan.

8 A | Ja­pa­nis­sa toi­mis­tos­sa no­kos­te­lua pi­de­tään osoi­tuk­se­na sii­tä, et­tä on uu­vut­ta­nut it­sen­sä fir­man hy­väk­si.

Jut­tu on jul­kais­tu GEOn nu­me­ros­sa 9/2017.

Lue myös:

Kuin­ka hy­vin tun­net Char­les Dar­wi­nin?

Sy­ree­ni­kii­tä­jä ke­säy­ös­sä