Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tilaa lehti
Tilaa lehti
On eliöitä, jotka eivät nuku lainkaan. Kettu ei kuitenkaan ole yksi niistä.

On eliöitä, jotka eivät nuku lainkaan. Kettu ei kuitenkaan ole yksi niistä.

Pixabay

GEO

13.4.2018

Mitä tiedät unesta?

Kuinka kauan ihminen voi pysytellä valveilla? Entä nukkuvatko puut? Testaa unitietoutesi GEOn visassa!

1. Mit­kä näis­tä eläi­mis­tä viet­tä­vät tal­ven hor­rok­ses­sa?

A. kar­hut

B. sam­ma­kot

C. mur­me­lit

2. Mit­kä näis­tä eli­öis­tä ei­vät nuku lain­kaan?

A. ka­lat

B. me­duu­sat

C. puut

3. Mikä näis­tä ni­säk­käis­tä nuk­kuu pi­sim­pään?

A. kas­ke­lot­ti

B. vyö­ti­äi­nen

C. af­ri­kan­nor­su

4. Ih­mi­nen voi py­sy­tel­lä val­veil­la...

A. enin­tään noin 11 vuo­ro­kaut­ta.

B. noin seit­se­män vuo­ro­kaut­ta.

C. vain kol­me vuo­ro­kaut­ta.

5. Pal­jon­ko un­ta vau­va vie van­hem­mil­taan?

A. 120−240 tun­tia

B. 400−750 tun­tia

C. 750−1 000 tun­tia

6. Min­kä seu­raa­vis­ta ih­mi­nen voi op­pia?

A. nuk­ku­maan tal­viun­ta

B. nuk­ku­maan sei­saal­taan

C. tie­toi­ses­ti oh­jaa­maan uni­aan

7. Mis­sä uni­vai­hees­sa näh­dään unia?

A. REM-uni­vai­hees­sa

B. NREM-vai­hees­sa

C. LEM-vai­hees­sa

8. No­kos­te­lu kes­ken työ­päi­vän on hy­väk­syt­tä­vää...

A. Ja­pa­nis­sa.

B. Kii­nas­sa.

C. Es­pan­jas­sa.

Vas­tauk­set:

1 C | Mai­ni­tuis­ta eläi­mis­tä ai­no­as­taan mur­me­lit viet­tä­vät tal­ven hor­rok­ses­sa. Kar­hut ve­täy­ty­vät tal­viu­nil­le ja sam­ma­kot vai­pu­vat kyl­män­hor­rok­seen. Tal­vi­hor­rok­ses­sa ai­neen­vaih­dun­ta hi­das­tuu voi­mak­kaas­ti. Esi­mer­kik­si hor­ros­ta­vat sii­lit ve­tä­vät hen­keä vain ker­ran tai kah­des­ti mi­nuu­tis­sa nor­maa­lin 50 ker­ran si­jaan, ja nii­den syke hi­das­tuu 200 lyön­nis­tä vii­teen lyön­tiin mi­nuu­tis­sa.

2 B, C | ”Maat, met­sät hil­jen­nei­nä”, lau­le­taan vir­res­sä 560. Vaik­ka pui­den­kin ai­neen­vaih­dun­ta vai­kut­taa hi­das­tu­van öi­sin, ei kui­ten­kaan ole näyt­töä var­si­nai­ses­ta unes­ta ei­kä sik­si myös­kään unen puut­teen hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta. Sa­moin on me­duu­so­jen lai­ta. Unen­tar­ve on saat­ta­nut ke­hit­tyä rin­ta rin­nan her­mos­ton mo­ni­mut­kais­tu­mi­sen kans­sa.

3 B | Her­mos­ton mo­ni­mut­kai­suus ei yk­si­nään rii­tä se­lit­tä­mään unen mää­rää. Kas­ke­lo­teil­la ni­mit­täin on ver­rat­tain ke­hit­ty­nyt her­mos­to, mut­ta ne pär­jää­vät hy­vin vä­häl­lä unel­la. Ne nuk­ku­vat vain noin seit­se­män pro­sent­tia vuo­ro­kau­des­ta. Luon­nos­sa elä­vät af­ri­kan­nor­sut ovat ni­säk­käis­tä vä­hä­u­ni­sim­pia. Ne nuk­ku­vat vain run­saat kak­si tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Vyö­ti­äi­set sen si­jaan viet­tä­vät un­ten mail­la kes­ki­mää­rin 18 tun­tia vuo­ro­kau­des­ta.

4 A | En­nä­tys vuo­del­ta 1964 on 264,4 tun­tia. Ylen­mää­räi­nen val­vo­mi­nen ei ole ter­veel­lis­tä. El­lei ih­mi­nen ei pys­ty tyy­dyt­tä­mään unen­tar­vet­taan, joka on ta­val­li­sim­min 6–10 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa, kes­kit­ty­mi­nen on vai­ke­aa. Un­ta tar­vi­taan uu­den op­pi­mi­seen ja opi­tun jär­jes­tä­mi­seen. Li­säk­si unen ai­ka­na eli­mis­tö puh­dis­tuu kuo­na-ai­neis­ta.

5 B | Vau­va ryö­vää en­sim­mäi­se­nä elin­vuo­te­naan van­hem­mil­taan 400–750 tun­tia un­ta.

6 A, B, C | Bri­tish Me­di­cal Jour­nal vuo­del­ta 1900 ker­too, et­tä län­si­ve­nä­läi­ses­sä Pih­ko­vas­sa asu­vat maan­vil­je­li­jät ve­täy­ty­vät kuu­kau­sia kes­tä­vään tal­viu­neen, lots­kaan. Jot­kut bud­d­ha­lais­mun­kit nuk­ku­vat sei­saal­taan. Har­joit­te­le­mal­la jo­kai­nen voi op­pia oh­jai­le­maan uni­aan.

7 A, B | En­nen aja­tel­tiin, et­tä unen nä­ke­mi­nen ra­joit­tui ai­no­as­taan vil­keu­ni- eli REM-vai­hee­seen. Uu­sim­pien tut­ki­mus­ten mu­kaan hi­da­saal­toi­sen NREM-vai­heen ai­kai­set unet ovat vain eri­lai­sia, ei­kä nii­tä pys­ty muis­ta­maan.

8 A | Ja­pa­nis­sa toi­mis­tos­sa no­kos­te­lua pi­de­tään osoi­tuk­se­na sii­tä, et­tä on uu­vut­ta­nut it­sen­sä fir­man hy­väk­si.

Jut­tu on jul­kais­tu GEOn nu­me­ros­sa 9/2017.

Lue myös:

Kuin­ka hy­vin tun­net Char­les Dar­wi­nin?

Sy­ree­ni­kii­tä­jä ke­säy­ös­sä

Suosittelemme

GEOn huhtikuun numeron kuvasi Seychelleillä Sergi Reboredo.

GEOn huhtikuun numeron kuvasi Seychelleillä Sergi Reboredo.

Anu Piippo

Viisi syytä lukea huhtikuun GEO

Huhtikuun GEO-lehti kertoo Seychellien ainutlaatuisesta diilistä: saarivaltio suojelee merialueitaan ja saa vastineeksi velkoja anteeksi. Näytämme myös Juno-luotaimen Jupiterista ottamia upeita valokuvia ja kerromme amerikkalaistaiteilijasta, jonka henkilökohtaisesta tragediasta voi koitua apua muille muistisairaille. Lehdessä on kuitenkin myös paljon muuta kiinnostavaa – ohessa on viisi poimintaa!

Etelämantereen hyisissä vesissä yhdeksän kymmenestä kalakilosta koostuu pelkästään jääkaloista.

Etelämantereen hyisissä vesissä yhdeksän kymmenestä kalakilosta koostuu pelkästään jääkaloista.

Hyun Park

Kala, joka sietää pakkasta

Etelämantereen jääkylmissä vesissä uiskentelee kala, joka pystyy tuottamaan itse oman pakkasnesteensä.

Juha Salonen kuvattiin Longinojalla Savelan kohdalla Helsingissä.

Juha Salonen kuvattiin Longinojalla Savelan kohdalla Helsingissä.

Hanna Linnakko

Kymmenen kysymystä puroista

Longinojan puron hyväksi tehty työ palkittiin parhaana luontotekona. Tunnustuksen myönsi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Suomen-komitea. Miksi puron kunnostaminen on tärkeää? Longinojan ”puroyliaktiivi” Juha Salonen kertoo.

Joustava selluloosakomposiititi on jämäkkä vaihtoehto styroksille.

Joustava selluloosakomposiititi on jämäkkä vaihtoehto styroksille.

WSU

Styroksille kehitettiin vihreämpi vaihtoehto

Styroksia käytetään yleisesti eristeenä ja pakkausmateriaalina. Tälle vaahtorakenteiselle solumuoville on nyt keksitty ympäristöystävällisempi korvike, joka eristää vähintään yhtä hyvin.

Es Vedràn saari näkyy kauas, mutta parhaiten sitä pääsee ihailemaan Cala d’Hortin lahdelta. Saaren jyrkät kallioseinämät ovat vaikuttava näky ympäri vuorokauden.

Es Vedràn saari näkyy kauas, mutta parhaiten sitä pääsee ihailemaan Cala d’Hortin lahdelta. Saaren jyrkät kallioseinämät ovat vaikuttava näky ympäri vuorokauden.

Gonzalo Azumendi

Ibiza nousee kapinaan

Ibiza on vetänyt puoleensa arkea pakenevia lomailijoita ja oman elämänsä etsijöitä vuosikymmenten ajan. Nyt kapinaan ovat nousseet saaren asukkaat.

GEOn huhtikuun numeron kuvasi Seychelleillä Sergi Reboredo.

GEOn huhtikuun numeron kuvasi Seychelleillä Sergi Reboredo.

Anu Piippo

Viisi syytä lukea huhtikuun GEO

Huhtikuun GEO-lehti kertoo Seychellien ainutlaatuisesta diilistä: saarivaltio suojelee merialueitaan ja saa vastineeksi velkoja anteeksi. Näytämme myös Juno-luotaimen Jupiterista ottamia upeita valokuvia ja kerromme amerikkalaistaiteilijasta, jonka henkilökohtaisesta tragediasta voi koitua apua muille muistisairaille. Lehdessä on kuitenkin myös paljon muuta kiinnostavaa – ohessa on viisi poimintaa!

Etelämantereen hyisissä vesissä yhdeksän kymmenestä kalakilosta koostuu pelkästään jääkaloista.

Etelämantereen hyisissä vesissä yhdeksän kymmenestä kalakilosta koostuu pelkästään jääkaloista.

Hyun Park

Kala, joka sietää pakkasta

Etelämantereen jääkylmissä vesissä uiskentelee kala, joka pystyy tuottamaan itse oman pakkasnesteensä.

Juha Salonen kuvattiin Longinojalla Savelan kohdalla Helsingissä.

Juha Salonen kuvattiin Longinojalla Savelan kohdalla Helsingissä.

Hanna Linnakko

Kymmenen kysymystä puroista

Longinojan puron hyväksi tehty työ palkittiin parhaana luontotekona. Tunnustuksen myönsi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Suomen-komitea. Miksi puron kunnostaminen on tärkeää? Longinojan ”puroyliaktiivi” Juha Salonen kertoo.

Joustava selluloosakomposiititi on jämäkkä vaihtoehto styroksille.

Joustava selluloosakomposiititi on jämäkkä vaihtoehto styroksille.

WSU

Styroksille kehitettiin vihreämpi vaihtoehto

Styroksia käytetään yleisesti eristeenä ja pakkausmateriaalina. Tälle vaahtorakenteiselle solumuoville on nyt keksitty ympäristöystävällisempi korvike, joka eristää vähintään yhtä hyvin.

Es Vedràn saari näkyy kauas, mutta parhaiten sitä pääsee ihailemaan Cala d’Hortin lahdelta. Saaren jyrkät kallioseinämät ovat vaikuttava näky ympäri vuorokauden.

Es Vedràn saari näkyy kauas, mutta parhaiten sitä pääsee ihailemaan Cala d’Hortin lahdelta. Saaren jyrkät kallioseinämät ovat vaikuttava näky ympäri vuorokauden.

Gonzalo Azumendi

Ibiza nousee kapinaan

Ibiza on vetänyt puoleensa arkea pakenevia lomailijoita ja oman elämänsä etsijöitä vuosikymmenten ajan. Nyt kapinaan ovat nousseet saaren asukkaat.

Jari Liski kuvattiin kaupungin omistamalla Haltialan tilalla Pohjois-Helsingissä.

Jari Liski kuvattiin kaupungin omistamalla Haltialan tilalla Pohjois-Helsingissä.

Hanna Linnakko

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Maaperän ja ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä tunnetaan vielä heikosti. Miten ne liittyvät toisiinsa ja voiko maaperän avulla hillitä ilmastonmuutosta? Tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Pikkuflamingot lähtevät lentoon Keniassa. Flamingoilla, kuten yleensä pitkän parisuhteen muodostavilla linnuilla, sukupuolet ovat keskenään samanväriset.

Pikkuflamingot lähtevät lentoon Keniassa. Flamingoilla, kuten yleensä pitkän parisuhteen muodostavilla linnuilla, sukupuolet ovat keskenään samanväriset.

Tim Fitzharris / Minden Pictures

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Pinkki, roosa, ruusu, koralli – vaaleanpunaisen sävyille on monta nimeä. Niistä on moneksi myös luonnossa. Vaaleanpunaisella eläimet voivat kaunistautua tai naamioitua. Joskus ne pukeutuvat pinkkiin siksi, että kukaan ei näe.

GEOn lukijakilpailu 8/2019: voita kirjapaketti!

KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Osallistu GEO-lehden 8/2019 lukijakilpailuun. Voit voittaa Into Kustannuksen hienon kirjapaketin. Anna samalla palautetta lehdestä!

Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Norbert Wu / Minden Pictures

Mikä on tuo outo valo?

Monet eläimet, levät ja sienet hohtavat omaa valoaan. Tämän taianomaisen kyvyn avulla ne houkuttelevat saalista tai parittelukumppania. Joskus ne jopa käyttävät valoa naamioitumiseen.

Lukuvinkit

Styroksille kehitettiin vihreämpi vaihtoehto

Kaakao keksittiinkin Amazoniassa

Nämä olivat GEOn luetuimmat jutut vuonna 2018

Grillaan – siis olen?

Touko-kesäkuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Kalastuskielto auttoi afrikanpingviinejä

Pelastuuko Seychellit?

Miksi laiskottelu on niin mukavaa?

Jooga – kehonrakennusta vai meditaatiota?

Maailman toiseksi suurin kala osaa riehaantua

Lukuvinkit

Styroksille kehitettiin vihreämpi vaihtoehto

Kaakao keksittiinkin Amazoniassa

Nämä olivat GEOn luetuimmat jutut vuonna 2018

Grillaan – siis olen?

Touko-kesäkuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Kalastuskielto auttoi afrikanpingviinejä

Pelastuuko Seychellit?

Miksi laiskottelu on niin mukavaa?

Jooga – kehonrakennusta vai meditaatiota?

Maailman toiseksi suurin kala osaa riehaantua

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2