Omo­jo­kea ym­pä­röi­vän laak­son luon­to ja kult­tuu­ri Eti­o­pi­an lou­nai­so­sas­sa ovat mit­taa­mat­to­man ar­vok­kaat. Se on pit­kään eris­tyk­sis­sä ol­lut­ta seu­tua, jon­ne edes eu­roop­pa­lais­ten siir­to­maa­i­sän­tien val­ta ei ulot­tu­nut. Juu­ri tääl­lä le­pä­si Lucy, yk­si maa­il­man tun­ne­tuim­mis­ta fos­sii­leis­ta, jon­ka löy­ty­mi­nen 1970-lu­vul­la täyt­ti au­kon ih­mi­sen su­ku­puus­sa. Yhä edel­leen Omon laak­so on koti noin 200 000 ih­mi­sel­le, jot­ka ovat säi­lyt­tä­neet ny­ky­a­jan pu­ris­tuk­ses­sa pe­rin­tei­siä elä­män­muo­to­jaan.

Joki las­kee Ke­ni­an puo­lel­la Tur­ka­na­jär­veen, ja siel­lä sen vai­ku­tus­pii­ris­sä elää noin 300 000 ih­mis­tä. Mo­lem­mis­sa mais­sa Omo tar­jo­aa ka­las­ta­jil­le saa­lii­ta ja ra­vit­see tul­vil­laan kui­vaa maa­pe­rää. Seu­tua asut­ta­vat hei­mot ovat pe­rin­tei­ses­ti hank­ki­neet elan­ton­sa pien­vil­je­lyk­sel­lä ja kar­jan lai­dun­ta­mi­sel­la.

Omo­jo­en ala­juok­sun laak­so ni­met­tiin Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­teek­si vuon­na 1980 ja Tur­ka­na­jär­ven seu­tu vuon­na 1997.

Jo­keen ra­ken­net­tiin man­te­reen suu­rin pato

En­ti­sen­sä seu­tu ei kui­ten­kaan enää ole. Vuo­den 2016 lo­pus­sa Omon var­rel­la vi­hit­tiin käyt­töön Af­ri­kan man­te­reen suu­rin pato. Gibe III:n sei­nä­mät ko­ho­a­vat lä­hes 250 met­rin kor­keu­teen, ja sen ra­ken­ta­mi­sen ar­vi­oi­daan mak­sa­neen 1,5 mil­jar­dia eu­roa. Eti­o­pi­an val­tio sai hank­kee­seen mer­kit­tä­vää ra­hoi­tus­ta Kii­nas­ta, ker­too The Eco­no­mist -leh­ti.

Val­tio on aset­ta­nut pa­dol­le suu­ria toi­vei­ta. Noin 300 ki­lo­met­rin pääs­sä pää­kau­pun­ki Ad­dis Abe­bas­ta si­jait­se­van komp­lek­sin toi­vo­taan tuot­ta­van ener­gi­aa sekä maan no­pe­as­ti kas­va­van ta­lou­den tar­pei­siin et­tä vien­tiin. Sen tuot­ta­mas­ta säh­kös­tä ovat ol­leet kiin­nos­tu­nei­ta myös naa­pu­ri­maat Ke­nia, Su­dan ja Dji­bou­ti. Li­säk­si pato tuot­taa kas­te­lu­vet­tä laak­soon suun­ni­tel­luil­le ja sin­ne jo ra­ken­ne­tuil­le val­ta­vil­le so­ke­ri­ruo­ko- ja puu­vil­lap­lan­taa­seil­le.

Kriit­ti­si­ä­kin ää­niä kuu­luu. Hank­keen vas­tus­ta­jat pel­kää­vät mas­sii­vis­ten hank­kei­den ai­heut­ta­van alu­een luon­nol­le ja pai­kal­li­sil­le kult­tuu­reil­le pe­ruut­ta­mat­to­mia muu­tok­sia. Joen ala­juok­sul­la on jo ra­por­toi­tu asuk­kail­le tär­kei­den tul­vien vä­hen­ty­neen. Laak­son asuk­kai­ta on myös siir­ret­ty pa­kol­la muu­al­le val­ti­on so­ke­rip­lan­taa­si­hank­kei­den al­ta, on ih­mi­soi­keus­jär­jes­tö Hu­man Rights Watch ra­por­toi­nut. Hal­li­tuk­sen ”ky­läis­tä­mi­sek­si” kut­su­maa han­ket­ta on pe­rus­tel­tu sil­lä, et­tä ih­mi­set ha­lu­taan siir­tää lä­hem­mäs esi­mer­kik­si kou­lu­tus- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja.

Pa­don vai­ku­tuk­set voi­vat ulot­tua myös Ke­ni­aan. Tur­ka­na­jär­ven ve­des­tä suu­ri osa on pe­räi­sin juu­ri Omo­jo­es­ta. Nyt jär­ven ve­den­pin­ta on las­ke­nut niin, et­tä pes­si­mis­ti­sim­mät ar­vi­oi­jat pel­kää­vät jär­ven kui­vu­van pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä ko­ko­naan.

On epä­sel­vää, kuin­ka tuot­toi­sia Gibe III:n kal­tai­set val­ta­vat pa­to­hank­keet lo­pul­ta ovat. Ox­for­din yli­o­pis­ton vuon­na 2014 te­ke­mä tut­ki­mus osoit­ti, et­tä ke­hit­ty­vien mai­den suu­ret ve­si­voi­ma­hank­keet tuot­ta­vat usein mas­sii­vi­set ve­lat ja vain vä­hän hyö­ty­jä alu­een asuk­kail­le.

Ku­vat pal­kit­tiin World Press Pho­tos­sa

Ita­li­a­lai­nen va­lo­ku­vaa­ja Faus­to Po­da­vi­ni aloit­ti uran­sa stu­di­o­ku­vaa­ja­na ja siir­tyi myö­hem­min re­por­taa­si­ku­vauk­seen. Roo­mas­sa asu­va Po­da­vi­ni tal­ti­oi Omon laak­son elä­mää usei­den vuo­sien ajan. Ku­vat si­joit­tui­vat vuon­na 2018 toi­sek­si maa­il­man to­den­nä­köi­ses­ti ar­vos­te­tuim­man ku­va­jour­na­lis­mi­kil­pai­lun World Press Pho­ton pit­kien va­lo­ku­vap­ro­jek­tien sar­jas­sa. Po­da­vi­nin ää­ni kuu­luu myös ohei­sis­sa ku­va­teks­teis­sä.

Ku­vat he­rät­tä­vät mo­nia ky­sy­myk­siä. On­ko niu­kois­ta mi­ne­raa­li­va­rois­ta kär­si­väl­lä val­ti­ol­la oi­keus hank­kia ra­haa maan­sa ke­hit­tä­mi­seen kai­kin käy­tet­tä­vis­sä ole­vin kei­noin? Kuin­ka tär­ke­ää on säi­lyt­tää ar­vok­kaat eli­nym­pä­ris­töt en­nal­laan? Ovat­ko nämä kak­si asi­aa mil­lään lail­la yh­teen­so­vi­tet­ta­vis­sa?

Faus­to Po­da­vi­ni te­kee vas­ta­ky­sy­myk­sen.

”On­ko tämä kaik­ki ym­pä­ril­läm­me to­si­aan tar­peel­lis­ta? Val­ti­o­ta on toki oi­keus mo­der­ni­soi­da, mut­ta luon­toa ja kult­tuu­ria kun­ni­oit­ta­en. Sen si­jaan eläm­me het­kes­sä ja unoh­dam­me tu­le­vai­suu­den.”

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2018.

Lue myös:

Fa­ve­lan kah­det kas­vot

Nai­set ka­pi­noi­vat Sau­di-Ara­bi­as­sa