Sym­paat­ti­sen nä­köi­nen iso­pan­da on muo­dos­tu­nut luon­non­suo­je­lun sym­bo­lik­si. 1980-lu­vul­la laji ar­vi­oi­tiin erit­täin uha­na­lai­sek­si, mut­ta sit­tem­min sen ti­lan­ne on pa­ran­tu­nut niin pal­jon, et­tä tuo­rein luo­ki­tus on as­tet­ta lie­vem­pi eli vaa­ran­tu­nut. Lu­ku­mää­rän pe­rus­teel­la iso­pan­dal­la me­nee siis hy­vin.

Ei kan­na­ta kui­ten­kaan tuu­dit­tau­tua sii­hen, et­tä pan­da oli­si pe­las­tet­tu, va­roit­ta­vat kii­na­lai­set ja yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat Na­tu­re Eco­lo­gy and Evo­lu­ti­on -leh­des­sä. Sen eli­nym­pä­ris­tö on ni­mit­täin huo­les­tut­ta­van sir­pa­lei­nen.

Iso­pan­dat elä­vät vuo­ris­to­met­sis­sä Kii­nan Sic­hu­a­nin, Gan­sun ja Shaan­xin maa­kun­nis­sa. Tut­ki­jat ovat nyt kar­toit­ta­neet pan­da­met­sien koh­ta­loa 1970-lu­vul­ta läh­tien sa­tel­liit­ti­ku­vis­ta ja tie­kar­tois­ta.

Pan­da­met­sien yh­tei­sa­lue pie­ne­ni vuo­des­ta 1976 vuo­teen 2001. Alue on sit­tem­min kas­va­nut, mut­ta se on yhä sup­pe­am­pi kuin vuon­na 1988, jol­loin pan­da mää­ri­tet­tiin erit­täin uha­na­lai­sek­si. Vie­lä huo­les­tut­ta­vam­paa on se, et­tä eli­na­lue koos­tuu met­sän­rie­ka­leis­ta, jois­ta osas­sa asuu lii­an vä­hän pan­do­ja, jot­ta nii­den kan­ta oli­si elin­kel­poi­nen. Alu­ei­ta pi­täi­si yh­dis­tää kul­ku­käy­tä­vin, tut­ki­jat suo­sit­te­le­vat.

Li­sä­tie­toa ai­hees­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2017.

Lue myös:

Tie­dät­kö, mik­si koi­ra­si il­mei­lee?