Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Pikkuflamingot lähtevät lentoon Keniassa. Flamingoilla, kuten yleensä pitkän parisuhteen muodostavilla linnuilla, sukupuolet ovat keskenään samanväriset.

Pikkuflamingot lähtevät lentoon Keniassa. Flamingoilla, kuten yleensä pitkän parisuhteen muodostavilla linnuilla, sukupuolet ovat keskenään samanväriset.

Tim Fitzharris / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

4.5.2020

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Pinkki, roosa, ruusu, koralli – vaaleanpunaisen sävyille on monta nimeä. Niistä on moneksi myös luonnossa. Vaaleanpunaisella eläimet voivat kaunistautua tai naamioitua. Joskus ne pukeutuvat pinkkiin siksi, että kukaan ei näe.

Puis­to­puu muut­tuu äk­kiä vaa­le­an­pu­nai­sek­si, kun par­vi ruu­su­ka­ka­du­ja las­keu­tuu sen ok­sil­le ää­nek­kääs­ti ru­pa­tel­len. Ruu­su­ka­ka­dut ovat Aust­ra­li­an suur­kau­pun­geis­sa pai­koin yh­tä ylei­siä kuin pu­lut meil­lä.

Kaik­ki lin­nut ovat tois­ten­sa nä­köi­siä: rin­nas­ta ruu­sun­pu­nai­sia, se­läs­tä hel­men­har­mai­ta, pääs­sä vaa­le­an­roo­sa töyh­tö. Par­vi koos­tuu pa­reis­ta, jot­ka py­syt­te­le­vät tois­ten­sa lä­hel­lä. Ih­mi­sen sil­mis­sä ruu­su­ka­ka­du­jen su­ku­puo­let näyt­tä­vät tis­mal­leen sa­mal­ta, mut­ta lin­nut kyl­lä tie­tä­vät eron.

Ruu­su­ka­ka­duil­le väri on ko­ris­te. Ne muo­dos­ta­vat py­sy­vän pa­ri­suh­teen ja kas­vat­ta­vat poi­ka­sen­sa yh­des­sä, jo­ten koi­rail­la ja naa­rail­la on yh­tä lail­la syy­tä teh­dä kau­neu­del­laan vai­ku­tus kump­pa­niin. Näin on mo­nen muun­kin lin­tu­la­jin lai­ta. Esi­mer­kik­si fla­min­goil­la sekä koi­raat et­tä naa­raat ovat voi­mak­kaan pink­ke­jä.

Väri eri läh­teis­tä

Pa­pu­kai­jo­jen ja fla­min­go­jen vä­lil­lä on kui­ten­kin oleel­li­nen ero: vä­rin al­ku­pe­rä. Ka­ka­dun ruu­sun pu­nai­nen on psit­ta­ko­ful­vii­ni­vä­ri­ai­net­ta, jota esiin­tyy koko maa­il­mas­sa ai­no­as­taan pa­pu­kai­jo­jen höy­he­nis­sä. Ai­van tark­kaan ei tie­de­tä kuin­ka, mut­ta pa­pu­kai­jo­jen höy­hen­tu­pet näyt­tä­vät val­mis­ta­van vä­rin it­se.

Sen si­jaan fla­min­go­jen väri on lai­na­ta­va­raa. Ne saa­vat ka­ro­te­noi­de­ja syö­mäl­lä äy­ri­äi­siä, jot­ka puo­les­taan ovat syö­neet vä­rik­käi­tä le­viä.

Ka­ro­te­noi­dit ovat sa­mo­ja yh­dis­tei­tä, jot­ka an­ta­vat vä­rin pu­na­juu­ril­le, man­si­koil­le ja muil­le vä­rik­käil­le kas­vik­sil­le, mut­ta eläi­met ei­vät pys­ty nii­tä tuot­ta­maan. Eläin­ten eli­mis­tös­sä ne toi­mi­vat ikään­ty­mis­tä ja kas­vai­mia eh­käi­se­vi­nä an­ti­ok­si­dant­tei­na. Juu­ri sik­si kas­vik­set ovat niin ter­veel­li­siä.

Fla­min­got siis saa­vat pin­kin vä­rin­sä vain, jos nii­den ra­vin­to si­säl­tää riit­tä­väs­ti ka­ro­te­noi­de­ja. Nii­tä täy­tyy saa­da run­saas­ti, jot­ta osan voi tuh­la­ta ko­rei­luun.

Täs­tä syys­tä tut­ki­jat sa­no­vat fla­min­gon vä­rin ole­van ”re­hel­li­nen sig­naa­li” sen ter­vey­den­ti­las­ta – pink­kiys ei va­leh­te­le. Sen si­jaan ruu­su­ka­ka­dun höy­hen­pu­ku säi­lyt­tää vä­rin­sä, vaik­ka lin­tu oli­si kuo­le­man kie­lis­sä.

Pink­ki väri voi an­taa suo­jaa

Pink­ki käy ko­rei­luun, mut­ta ko­ral­li­riu­tan räi­ke­äs­sä vä­ri­maa­il­mas­sa se voi ol­la myös suo­ja­vä­ri. Mo­nien ko­ral­lien si­säl­lä asu­vat mik­ros­koop­pi­set le­vät tuot­ta­vat voi­mak­kaan vä­ri­siä ka­ro­te­noi­de­ja. Syn­ty­väl­le vä­ril­le on ni­mi­kin: ko­ral­lin­pu­nai­nen.

Vaa­le­an­pu­nai­nen on hyvä väri myös sil­loin, kun ku­kaan ei kat­so. Me­ren sy­vyyk­sis­sä, luo­lis­sa ja suu­ris­sa sa­me­a­ve­ti­sis­sä jois­sa elää pal­jon pink­ke­jä eläi­miä.

Syy­kin on yk­sin­ker­tai­nen: sel­kä­ran­kais­ten eläin­ten veri on pu­nais­ta, ja kaik­kien mui­den pig­ment­tien puut­tu­es­sa se kuul­taa läpi. Sil­loin syn­tyy se hai­lea la­ven­te­lin­pu­nai­nen, jon­ka voi näh­dä ama­zo­nin­jo­ki­del­fii­nin kyl­jes­sä ja luo­la­ka­lan suo­muis­sa.

Sy­vään me­reen pu­nais­ta va­loa ei pää­se lain­kaan, kos­ka pak­su ve­si­mas­sa suo­dat­taa sen pois. Sik­si pu­nai­sen nä­ke­mi­nen on mah­do­ton­ta. Syvä pink­ki, jopa ani­lii­nin­pu­nai­nen, on siel­lä eri­no­mai­nen suo­ja­vä­ri, ja sitä esiin­tyy­kin usein sy­vän­me­ren ka­loil­la, äy­ri­äi­sil­lä ja me­duu­soil­la. Me­ren sy­vyyk­sis­sä pink­ki on yh­tä kuin mus­ta.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 8/2019.

Lue myös:

Mat­ki­joi­den mah­ta­va maa­il­ma

Oma koti kul­lan kal­lis – eläi­mel­le­kin

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2