Tämä hiiripöllö tuo poikasilleen ruokaa Alaskassa. Lintu ei nimestään huolimatta syö hiiriä, vaan pääasiassa myyriä ja lintuja.
Michael Quinton / Minden Pictures
Maija Karala
Ruskeavalkoiset siivet lyövät äänettömästi ja höyhenpeitteiset varpaat tarttuvat katkenneen kelopuun reunaan. Hiiripöllökoiras tuo hautovalle puolisolleen syötävää – kuolleen myyrän.
Pysyvästi tuikeasta ilmeestä huolimatta pöllö puolisot ovat toisiaan kohtaan lempeitä ja helliä. Myyrä vaihtaa omistajaa ja katoaa nopeasti naaraan vatsaan.
Tehtävä on suoritettu. Koiras pyrähtää lentoon ja palaa saalistusmailleen vaanimaan seuraavaa myyrää.
Hiiripöllö on yksi pohjoisten havumetsien menestyjistä. Se on levinnyt suunnattoman laajalle alueelle, Pohjois-Euroopasta itään aina Pohjois-Amerikkaan saakka.
Vain pulun kokoisesta hiiripöllöstä ei ole vastusta suurille serkuilleen, kuten huuhkajille, viirupöllöille ja lapinpöllöille. Ne elävät kuitenkin naapureina ja jopa syövät samaa ravintoa, pääasiassa myyriä.
Se on mahdollista, koska pöllöt jakavat elinympäristönsä hienovaraisilla tavoilla. Ne esimerkiksi liikkuvat eri aikoina. Hiiripöllö on päiväpöllö, joten se välttää suurempien sukulaistensa kohtaamisen saalistamalla silloin kun muut nukkuvat.
Kiinteä parisuhde
Kuten useimmat linnut, hiiripöllöt elävät parisuhteessa. Pöllönpoikasten kasvattaminen on vaativa urakka, johon tarvitaan vanhempien saumatonta yhteistyötä.
Puolisoiden välillä on selvä työnjako. Naaras hoitaa leijonanosan hautomisurakasta, lämmittää poikasia ja pilkkoo ruoan sopivankokoisiksi suupaloiksi. Koiras hoitaa puolestaan koko perheen ruokahuollon.
Hiiripöllökoiras painaa noin 300 grammaa, naaras viitisenkymmentä grammaa enemmän. Kokoero on tyypillinen kaikenlaisille petolinnuille pikkuisista pöllöistä mahtaviin kotkiin.
Petolintujen sukupuolten kokoero on käänteinen verrattuna ihmisiin ja moniin muihin eläimiin. Siksi se on askarruttanut tutkijoita jo kauan. Yhtä selkeää selitystä ei ole kuitenkaan löytynyt.
Voi olla, että pienempi koko tekee koiraasta paremman saalistajan. Esimerkiksi hiiripöllöjen ruokavalio koostuu enimmäkseen pienistä myyristä, joita pyydystettäessä ketteryydestä on paljon enemmän apua kuin koosta ja voimasta.
Toinen selitys on, että isokokoinen naaras kestää paremmin nälkää kuin pienikokoinen. Pesimäaikaan naaras on riippuvainen koiraan tuomasta ruoasta ja voi joutua odottelemaan seuraavaa ateriaa kauankin.
Kyse voi olla myös voimasuhteista. Ehkä suuri ja voimakas naaras pystyy tosipaikan tullen paremmin puolustamaan pesää hyökkääjiltä, kuten näädiltä. Tai kenties pieni ja ketterä koiras selviää ehjin nahoin pakosalle, jos sen kosintayritykset menevät pieleen ja naaras raivostuu.
Paljon hämärän peitossa
Hämärän peitossa on yhä muitakin puolia hiiripöllöjen elämästä. On esimerkiksi arvoitus, kuinka kestäviä hiiripöllöjen avioliitot ovat. Suurin osa maailman lintulajeista muodostaa parin ja kasvattaa poikaset yhdessä. Pikkulinnut kuitenkin ottavat yleensä joka vuosi uuden puolison, kun taas kotkat, joutsenet ja albatrossit pysyvät yhdessä jopa eliniän.
Hiiripöllöt vaeltavat talvella kauas kotiseuduiltaan eivätkä aina palaa edellisen vuoden pesälleen. Löytävätkö ne kevään tullen puolisonsa uudelleen tutuista metsistä? Sitä ei kukaan tiedä.
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 7/2019.
Lue myös:
Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?
iStock
Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.
Hanna Linnakko
Belgialaisen Hergén luoma sarjakuvasankari Tintti matkusti Kuuhun punavalkoisella raketilla. Avaruus on yksi GEOn aiheista elokuun numerossa.
Anu Piippo
Kielikunnan syntyyn vaikuttaneet hirssit kuuluvat ihmiskunnan vanhimpiin viljelykasveihin. Kuva on Taiwanista.
Chih-hung Yang
Monnin kallo koostuu irtopaloista.
Aaron Olsen / Brainerd lab
Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?
iStock
Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.
Hanna Linnakko
Belgialaisen Hergén luoma sarjakuvasankari Tintti matkusti Kuuhun punavalkoisella raketilla. Avaruus on yksi GEOn aiheista elokuun numerossa.
Anu Piippo
Kielikunnan syntyyn vaikuttaneet hirssit kuuluvat ihmiskunnan vanhimpiin viljelykasveihin. Kuva on Taiwanista.
Chih-hung Yang
Monnin kallo koostuu irtopaloista.
Aaron Olsen / Brainerd lab
Syyskuun GEOn kansikuva on otettu Angolassa, ja siitä vastaa Eric Lafforgue.
Anu Piippo
Joogaopettaja Deepika Mehta tunnetaan Intiassa muun muassa Yoga City -televisio-ohjelmasta, jota kuvataan tässä Delhissä.
Andy Richter
Tiina Kraft vieraili Scarisoaran jääluolassa Romaniassa kesällä 2018.
Tiina Kraft
Muun muassa papualaisilla on rippunen muinaisen denisovanihmisen perimää.
Isabella Apriyana
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2