Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tilaa lehti
Tilaa lehti
Tämä hiiripöllö tuo poikasilleen ruokaa Alaskassa. Lintu ei nimestään huolimatta syö hiiriä, vaan pääasiassa myyriä ja lintuja.

Tämä hiiripöllö tuo poikasilleen ruokaa Alaskassa. Lintu ei nimestään huolimatta syö hiiriä, vaan pääasiassa myyriä ja lintuja.

Michael Quinton / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

20.11.2019

Pöllö vai haukka?

Hiiripöllö on omaksunut haukan tavat. Se saalistaa kirkkaassa päivänvalossa ja jopa näyttää haukalta. Pieni pöllö elää salamyhkäistä elämää suurissa pohjoisissa havumetsissä.

Rus­ke­a­val­koi­set sii­vet lyö­vät ää­net­tö­mäs­ti ja höy­hen­peit­tei­set var­paat tart­tu­vat kat­ken­neen ke­lo­puun reu­naan. Hii­ri­pöl­lö­koi­ras tuo hau­to­val­le puo­li­sol­leen syö­tä­vää – kuol­leen myy­rän.

Py­sy­väs­ti tui­ke­as­ta il­mees­tä huo­li­mat­ta pöl­lö puo­li­sot ovat toi­si­aan koh­taan lem­pei­tä ja hel­liä. Myy­rä vaih­taa omis­ta­jaa ja ka­to­aa no­pe­as­ti naa­raan vat­saan.

Teh­tä­vä on suo­ri­tet­tu. Koi­ras py­räh­tää len­toon ja pa­laa saa­lis­tus­mail­leen vaa­ni­maan seu­raa­vaa myy­rää.

Hii­ri­pöl­lö on yk­si poh­jois­ten ha­vu­met­sien me­nes­ty­jis­tä. Se on le­vin­nyt suun­nat­to­man laa­jal­le alu­eel­le, Poh­jois-Eu­roo­pas­ta itään ai­na Poh­jois-Ame­rik­kaan saak­ka.

Vain pu­lun ko­koi­ses­ta hii­ri­pöl­lös­tä ei ole vas­tus­ta suu­ril­le ser­kuil­leen, ku­ten huuh­ka­jil­le, vii­ru­pöl­löil­le ja la­pin­pöl­löil­le. Ne elä­vät kui­ten­kin naa­pu­rei­na ja jopa syö­vät sa­maa ra­vin­toa, pää­a­si­as­sa myy­riä.

Se on mah­dol­lis­ta, kos­ka pöl­löt ja­ka­vat eli­nym­pä­ris­tön­sä hie­no­va­rai­sil­la ta­voil­la. Ne esi­mer­kik­si liik­ku­vat eri ai­koi­na. Hii­ri­pöl­lö on päi­vä­pöl­lö, jo­ten se vält­tää suu­rem­pien su­ku­lais­ten­sa koh­taa­mi­sen saa­lis­ta­mal­la sil­loin kun muut nuk­ku­vat.

Kiin­teä pa­ri­suh­de

Ku­ten useim­mat lin­nut, hii­ri­pöl­löt elä­vät pa­ri­suh­tees­sa. Pöl­lön­poi­kas­ten kas­vat­ta­mi­nen on vaa­ti­va urak­ka, jo­hon tar­vi­taan van­hem­pien sau­ma­ton­ta yh­teis­työ­tä.

Puo­li­soi­den vä­lil­lä on sel­vä työn­ja­ko. Naa­ras hoi­taa lei­jo­na­no­san hau­to­mi­su­ra­kas­ta, läm­mit­tää poi­ka­sia ja pilk­koo ruo­an so­pi­van­ko­koi­sik­si suu­pa­loik­si. Koi­ras hoi­taa puo­les­taan koko per­heen ruo­ka­huol­lon.

Hii­ri­pöl­lö­koi­ras pai­naa noin 300 gram­maa, naa­ras vii­ti­sen­kym­men­tä gram­maa enem­män. Ko­ko­e­ro on tyy­pil­li­nen kai­ken­lai­sil­le pe­to­lin­nuil­le pik­kui­sis­ta pöl­löis­tä mah­ta­viin kot­kiin.

Pe­to­lin­tu­jen su­ku­puol­ten ko­ko­e­ro on kään­tei­nen ver­rat­tu­na ih­mi­siin ja mo­niin mui­hin eläi­miin. Sik­si se on as­kar­rut­ta­nut tut­ki­joi­ta jo kau­an. Yh­tä sel­ke­ää se­li­tys­tä ei ole kui­ten­kaan löy­ty­nyt.

Voi ol­la, et­tä pie­nem­pi koko te­kee koi­raas­ta pa­rem­man saa­lis­ta­jan. Esi­mer­kik­si hii­ri­pöl­lö­jen ruo­ka­va­lio koos­tuu enim­mäk­seen pie­nis­tä myy­ris­tä, joi­ta pyy­dys­tet­tä­es­sä ket­te­ryy­des­tä on pal­jon enem­män apua kuin koos­ta ja voi­mas­ta.

Toi­nen se­li­tys on, et­tä iso­ko­koi­nen naa­ras kes­tää pa­rem­min näl­kää kuin pie­ni­ko­koi­nen. Pe­si­mä­ai­kaan naa­ras on riip­pu­vai­nen koi­raan tuo­mas­ta ruo­as­ta ja voi jou­tua odot­te­le­maan seu­raa­vaa ate­ri­aa kau­an­kin.

Kyse voi ol­la myös voi­ma­suh­teis­ta. Eh­kä suu­ri ja voi­ma­kas naa­ras pys­tyy to­si­pai­kan tul­len pa­rem­min puo­lus­ta­maan pe­sää hyök­kää­jil­tä, ku­ten nää­dil­tä. Tai ken­ties pie­ni ja ket­te­rä koi­ras sel­vi­ää eh­jin na­hoin pa­ko­sal­le, jos sen ko­sin­ta­y­ri­tyk­set me­ne­vät pie­leen ja naa­ras rai­vos­tuu.

Pal­jon hä­mä­rän pei­tos­sa

Hä­mä­rän pei­tos­sa on yhä mui­ta­kin puo­lia hii­ri­pöl­lö­jen elä­mäs­tä. On esi­mer­kik­si ar­voi­tus, kuin­ka kes­tä­viä hii­ri­pöl­lö­jen avi­o­lii­tot ovat. Suu­rin osa maa­il­man lin­tu­la­jeis­ta muo­dos­taa pa­rin ja kas­vat­taa poi­ka­set yh­des­sä. Pik­ku­lin­nut kui­ten­kin ot­ta­vat yleen­sä joka vuo­si uu­den puo­li­son, kun taas kot­kat, jout­se­net ja al­bat­ros­sit py­sy­vät yh­des­sä jopa eli­ni­än.

Hii­ri­pöl­löt va­el­ta­vat tal­vel­la kau­as ko­ti­seu­duil­taan ei­vät­kä ai­na pa­laa edel­li­sen vuo­den pe­säl­leen. Löy­tä­vät­kö ne ke­vään tul­len puo­li­son­sa uu­del­leen tu­tuis­ta met­sis­tä? Sitä ei ku­kaan tie­dä.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2019.

Lue myös:

Maa­il­man pi­sin va­el­lus

Eläi­met tuu­len ar­moil­la

Suosittelemme

Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?

Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?

iStock

Voiko stressi periytyä lapsille?

Stressi kiusaa monia perheellisiä, mutta voiko se vaikuttaa jälkeläisiin myös perimän kautta? Tutkimustulokset mullistavat ajatteluamme.

Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.

Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.

Hanna Linnakko

Kymmenen kysymystä eläinten salakaupasta

Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa on siirtynyt toreilta digitaaliseen maailmaan. Enrico Di Minin työryhmineen kehittää nyt uusia keinoja, joiden avulla salakauppaa päästään tutkimaan.

Belgialaisen Hergén luoma sarjakuvasankari Tintti matkusti Kuuhun punavalkoisella raketilla. Avaruus on yksi GEOn aiheista elokuun numerossa.

Belgialaisen Hergén luoma sarjakuvasankari Tintti matkusti Kuuhun punavalkoisella raketilla. Avaruus on yksi GEOn aiheista elokuun numerossa.

Anu Piippo

Viisi syytä lukea elokuun GEO

Elokuun GEO-lehden kannessa leijutaan avaruudessa, onhan kuukävelystä kulunut 50 vuotta. Perehdymme jutussa Nasan kautta avaruusmatkailun historiaan ja pohdimme sitä, mikä taivaankappale on rakettien seuraava kohde. Lehdessä on myös paljon muuta kiinnostavaa – ohessa viisi poimintaa.

Kielikunnan syntyyn vaikuttaneet hirssit kuuluvat ihmiskunnan vanhimpiin viljelykasveihin. Kuva on Taiwanista.

Kielikunnan syntyyn vaikuttaneet hirssit kuuluvat ihmiskunnan vanhimpiin viljelykasveihin. Kuva on Taiwanista.

Chih-hung Yang

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Maailman toiseksi suurin kielikunta on sinotiibetiläinen kielikunta. Sen synnyttivät noin 7 200 vuotta sitten Pohjois-Kiinan viljelijät.

Monnin kallo koostuu irtopaloista.

Monnin kallo koostuu irtopaloista.

Aaron Olsen / Brainerd lab

Monnilla on liikkuva kallo

Ihmisen kallossa on vain vähän liikkuvia osia. Toisin on kaloilla, kuten monnilla. Sen kallon liikkuvuuteen on hyvä syy.

Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?

Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?

iStock

Voiko stressi periytyä lapsille?

Stressi kiusaa monia perheellisiä, mutta voiko se vaikuttaa jälkeläisiin myös perimän kautta? Tutkimustulokset mullistavat ajatteluamme.

Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.

Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.

Hanna Linnakko

Kymmenen kysymystä eläinten salakaupasta

Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa on siirtynyt toreilta digitaaliseen maailmaan. Enrico Di Minin työryhmineen kehittää nyt uusia keinoja, joiden avulla salakauppaa päästään tutkimaan.

Belgialaisen Hergén luoma sarjakuvasankari Tintti matkusti Kuuhun punavalkoisella raketilla. Avaruus on yksi GEOn aiheista elokuun numerossa.

Belgialaisen Hergén luoma sarjakuvasankari Tintti matkusti Kuuhun punavalkoisella raketilla. Avaruus on yksi GEOn aiheista elokuun numerossa.

Anu Piippo

Viisi syytä lukea elokuun GEO

Elokuun GEO-lehden kannessa leijutaan avaruudessa, onhan kuukävelystä kulunut 50 vuotta. Perehdymme jutussa Nasan kautta avaruusmatkailun historiaan ja pohdimme sitä, mikä taivaankappale on rakettien seuraava kohde. Lehdessä on myös paljon muuta kiinnostavaa – ohessa viisi poimintaa.

Kielikunnan syntyyn vaikuttaneet hirssit kuuluvat ihmiskunnan vanhimpiin viljelykasveihin. Kuva on Taiwanista.

Kielikunnan syntyyn vaikuttaneet hirssit kuuluvat ihmiskunnan vanhimpiin viljelykasveihin. Kuva on Taiwanista.

Chih-hung Yang

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Maailman toiseksi suurin kielikunta on sinotiibetiläinen kielikunta. Sen synnyttivät noin 7 200 vuotta sitten Pohjois-Kiinan viljelijät.

Monnin kallo koostuu irtopaloista.

Monnin kallo koostuu irtopaloista.

Aaron Olsen / Brainerd lab

Monnilla on liikkuva kallo

Ihmisen kallossa on vain vähän liikkuvia osia. Toisin on kaloilla, kuten monnilla. Sen kallon liikkuvuuteen on hyvä syy.

Syyskuun GEOn kansikuva on otettu Angolassa, ja siitä vastaa Eric Lafforgue.

Syyskuun GEOn kansikuva on otettu Angolassa, ja siitä vastaa Eric Lafforgue.

Anu Piippo

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Kuinka hyvin tunnet Angolaa? Uusi GEO matkustaa laajan maan lounaisosissa, tapaa perinteistä elämää eläviä heimoja ja pohtii, onko maa muuttumassa. Lehdessä on myös paljon muuta kiinnostavaa – ohessa viisi poimintaa!

Joogaopettaja Deepika Mehta tunnetaan Intiassa muun muassa Yoga City -televisio-ohjelmasta, jota kuvataan tässä Delhissä.

Joogaopettaja Deepika Mehta tunnetaan Intiassa muun muassa Yoga City -televisio-ohjelmasta, jota kuvataan tässä Delhissä.

Andy Richter

Jooga – kehonrakennusta vai meditaatiota?

Jooga tuntuu tarjoavan vastauksen elämän kaikkiin kysymyksiin. Joogaa tutkinut Mark Singleton kertoo, miksi näin on. Jutun hieno valokuva on eri puolilla maailmaa joogaa kuvanneen Andy Richterin käsialaa.

Tiina Kraft vieraili Scarisoaran jääluolassa Romaniassa kesällä 2018.

Tiina Kraft vieraili Scarisoaran jääluolassa Romaniassa kesällä 2018.

Tiina Kraft

Lukijan kuva: Kylmää ja kuumaa

Romanialainen jääluola houkuttelee kävijöitä eri puolilta maailmaa. Scarisoara lumosi myös Tiina Kraftin.

Muun muassa papualaisilla on rippunen muinaisen denisovanihmisen perimää.

Muun muassa papualaisilla on rippunen muinaisen denisovanihmisen perimää.

Isabella Apriyana

Ihmisen sukupuu tarkentuu

Tutkijat löysivät uuden muinaisihmislajin, luzoninihmisen. Uusiakin löytöjä ihmisen sukupuuhun on todennäköisesti tulossa.

Lukuvinkit

Eläinten oma Halloween

Kuinka hyvin tunnet rakkauden?

Totta se on − aurinko määrää myös kaupunkilaisen elämää

Syreenikiitäjä kesäyössä

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Lukuvinkit

Eläinten oma Halloween

Kuinka hyvin tunnet rakkauden?

Totta se on − aurinko määrää myös kaupunkilaisen elämää

Syreenikiitäjä kesäyössä

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2