Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Leikki kehittää puumanpentujen aikanaan saalistuksessa tarvitsemia taitoja. Lisäksi se on hauskaa.

Leikki kehittää puumanpentujen aikanaan saalistuksessa tarvitsemia taitoja. Lisäksi se on hauskaa.

Ingo Arndt / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

30.3.2020

Puuma on Patagonian hiipivä valtias

Eteläisen Chilen ankarissa oloissa elää ehkä maailman sopeutuvaisin kissaeläin. Ingo Arndtin puumista Patagoniassa ottamat kuvat on palkittu useissa kansainvälisissä valokuvakilpailuissa.

Raa­ka tuu­li pu­hal­taa yli ki­vi­sen ylän­gön Tor­res del Pai­nen kan­sal­lis­puis­tos­sa. Nä­kö­a­lat vuo­ril­le ja jää­ti­köil­le ovat pää­tä­hui­maa­vat, mut­ta seu­tu tääl­lä Ete­lä-Chi­les­sä näyt­tää tyys­tin vi­ha­mie­li­sel­tä. Elä­mä ku­kois­taa kui­ten­kin tääl­lä­kin. Lou­hi­kon tar­jo­a­mas­sa tuu­len­suo­jas­sa le­pää naa­ras­puu­ma pen­tui­neen.

Puu­ma, jopa sa­ta­ki­loi­sek­si kas­va­va pit­kä­raa­jai­nen kis­sa­pe­to, on to­del­li­nen sel­viy­ty­jä. Se on le­vin­nyt kai­kis­ta Ame­ri­kan man­te­reen ni­säk­käis­tä kaik­kein laa­jim­mal­le.

Puu­man voi ta­va­ta Ka­na­dan Kal­li­o­vuo­ril­ta tai Flo­ri­dan suo­met­sis­tä, Mek­si­kon aa­vi­koil­ta, Ama­zo­nin sa­de­met­sis­tä tai tääl­tä Pa­ta­go­ni­an kyl­mil­tä ylän­göil­tä. Useim­mat kul­ki­jat ei­vät kui­ten­kaan koh­taa sitä mis­sään, sil­lä pit­kä elä­mi­nen rin­nak­kain ih­mis­ten kans­sa on opet­ta­nut puu­man arak­si ja pii­lot­te­le­vak­si. Ih­mi­sen ja puu­man vä­lis­tä suh­det­ta ei ole pa­ran­ta­nut kum­man­kin miel­ty­mys ko­tie­läi­miin.

Ou­to vuo­ri­lei­jo­na

Eu­roop­pa­lai­set ni­me­si­vät uu­den man­te­reen eläi­miä ai­koi­naan heil­le tut­tu­jen van­han maa­il­man la­jien mu­kaan. Hie­kan­rus­ke­aa kis­sa­e­läin­tä he ni­mit­ti­vät vuo­ri­lei­jo­nak­si. He to­sin ih­met­te­li­vät, mis­sä kaik­ki ko­me­a­har­jai­set uros­lei­jo­nat pii­lot­te­le­vat. Niis­tä liik­kui­kin mitä vil­leim­piä ta­ri­noi­ta.

Mut­ta puu­ma ei ole lei­jo­na, ei­kä uros­puu­mal­la ole har­jaa. Vai­kut­ta­vas­ta koos­taan huo­li­mat­ta puu­ma luo­ki­tel­laan pie­nek­si kis­sa­pe­dok­si ja se on lä­hei­sem­pää su­kua ko­ti­kis­sal­le kuin lei­jo­nal­le tai tii­ke­ril­le.

Puu­man lä­hei­nen serk­ku on Af­ri­kan sa­van­nien ge­par­di. Kis­sois­sa on­kin tiet­tyä yh­den­nä­köi­syyt­tä. Mo­lem­mil­la on pit­kät raa­jat, hoik­ka ruu­miin­ra­ken­ne ja pie­ni, pyö­reä pää. Jää­kau­den Poh­jois-Ame­ri­kas­sa lau­kan­nut ame­ri­kan­ge­par­di oli jo­tain näi­den ser­kus­ten vä­lil­tä: ge­par­din kal­tai­nen pi­ka­juok­si­ja, mut­ta lä­hei­sem­pää su­kua puu­mal­le.

Ame­ri­kan­ge­par­di kuo­li su­ku­puut­toon jää­kau­den lo­pul­la, ja sa­maan ai­kaan ka­to­si­vat Ame­ri­kan omat lei­jo­nat ja sa­pe­li­ham­mas­kis­sat. Puu­ma jäi jäl­jel­le.

Ää­rim­mäi­sen so­peu­tu­va eläin

Puu­man sel­viy­ty­mi­sen sa­lai­suus oli sen ää­rim­mäi­nen so­peu­tu­vuus. Eläin sie­tää pauk­ku­pak­kas­ta ja tro­pii­kin hel­let­tä. Se pys­tyy met­säs­tä­mään mis­sä ta­han­sa maas­tos­sa, jos­sa on sen ver­ran nä­kö­suo­jaa, et­tä kis­sa pää­see hii­pi­mään saa­liin­sa lä­hel­le. Pa­ta­go­ni­as­sa nämä maas­tot tar­koit­ta­vat ete­län­pyök­ki­met­siä, An­dien rin­tei­den pen­sas­mai­ta ja lou­hik­ko­ja.

Saa­liik­si puu­mal­le kel­paa mikä ta­han­sa hii­ris­tä hir­viin. Hä­tä­ti­lan­tees­sa se syö vaik­ka hyön­tei­siä. Tor­res del Pai­nen kan­sal­lis­puis­tos­sa puu­man suo­sik­ki­saa­lii­siin kuu­luu eu­roop­pa­lai­nen vie­ras­la­ji: ru­sak­ko. Toi­nen tär­keä saa­lis­tuk­sen koh­de on laa­man vil­li kan­ta­la­ji gu­a­na­ko. Noin sa­ta­ki­loi­nen gu­a­na­ko on te­rä­vi­ne sork­ki­neen puu­mal­le vaa­ral­li­sem­pi vas­tus kuin ru­sak­ko, mut­ta sii­tä riit­tää syö­tä­vää pit­käk­si ai­kaa.

Kuu­si­vuo­ti­nen tut­ki­mus Tor­res del Pai­nen puu­mien ruo­ka­va­li­os­ta pal­jas­ti, et­tä kis­sat syö­vät ai­na­kin sil­loin täl­löin mel­kein kaik­kia kan­sal­lis­puis­ton eläi­miä. Lin­nuis­ta ne suo­si­vat han­hen­su­kui­sia val­ko­pää­han­su­ja ja suu­ria len­to­ky­vyt­tö­miä nan­du­ja.

Tur­vas­sa kan­sal­lis­puis­tos­sa

Pelk­kää au­voa puu­man elä­mä ei ole. Vai­no­a­mi­nen on har­ven­ta­nut puu­ma­kan­to­ja ja pirs­to­nut nii­den eli­na­lu­ei­ta. Yh­dys­val­to­jen itä­o­sis­ta laji on hä­vin­nyt mel­kein ko­ko­naan. Myös Chi­les­sä kar­ja­ti­lal­li­set am­pu­vat puu­mia mail­laan.

Puu­man tu­le­vai­suus vai­kut­taa kui­ten­kin va­loi­sam­mal­ta kuin useim­pien mui­den kis­sa­e­läin­ten, kii­tos sen us­ko­mat­to­man so­peu­tu­mis­ky­vyn. La­jia ei luo­ki­tel­la uha­na­lai­sek­si, ja kan­sal­lis­puis­tois­sa näil­lä pe­doil­la on mah­dol­li­suus elää rau­has­sa ih­mi­sil­tä.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 2/2020.

Lue myös:

Eläi­met tuu­len ar­moil­la

Pöl­lö vai hauk­ka?

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2