Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Riekko viihtyy tuntureiden alarinteillä ja laaksossa, ja sitä paljon muistuttava kiiruna lakialueilla.

Riekko viihtyy tuntureiden alarinteillä ja laaksossa, ja sitä paljon muistuttava kiiruna lakialueilla.

Esa Mälkönen

Jo­han­na Paa­si­kan­gas-Tel­la

20.10.2017

Riekon ja kiirunan mailla Kilpisjärvellä

Saanan huipulta on huikeat näkymät yli Kilpisjärven kylän aina pitkälle Norjaan ja Ruotsiin asti. Täällä Käsivarren Lapissa sijaitsevat Suomen ainoat yli kilometrin korkuiset tunturit.

Suo­men ai­noa paik­ka, jos­ta löy­tyy iso­ja tun­tu­rei­ta, si­jait­see Kil­pis­jär­ven alu­eel­la Kä­si­var­ren La­pis­sa. Luon­to­ku­vaa­ja Esa Mäl­kö­nen käy joka vuo­si eri vuo­de­nai­koi­na tal­ti­oi­mas­sa näi­tä eri­tyi­siä mai­se­mia.

Saa­na­tun­tu­rin hui­pul­le kier­tää nel­jän ki­lo­met­rin mit­tai­nen pol­ku, ja jo puo­li­vä­lis­sä mai­se­mat ovat Mäl­kö­sen mu­kaan fan­tas­ti­set. Tun­tu­rin puo­li­vä­liin yl­tä­vät myös poh­jois­rin­teen por­taat, joi­ta ol­laan syk­syl­lä 2017 uu­si­mas­sa. Tal­vi­sääl­lä tun­tu­rin hui­pul­le voi yleen­sä myös hiih­tää, sil­lä tuu­len tui­ver­ta­mal­la rin­teel­lä lumi jää ohu­ek­si ker­rok­sek­si, jon­ka pääl­lä suk­si luis­taa hy­vin.

Ke­säl­lä Saa­nan rin­teil­lä kuk­ki­vat alem­pa­na kul­le­rot ja ylem­pä­nä la­pin­vuo­kot. Kalk­ki­pi­toi­ses­sa maas­sa me­nes­ty­vät sekä ta­val­li­set et­tä har­vi­nai­sem­mat La­pin kas­vit.

Rei­lun ki­lo­met­rin kor­kui­sel­la Saa­nal­la on hyvä tark­kail­la lin­tu­ja. Kul­ki­ja koh­taa tun­tu­ri­pal­ja­kal­la mel­ko hel­pos­ti ym­pä­ri vuo­den poh­joi­ses­sa viih­ty­vän kii­ru­nan, sil­lä roh­kea lin­tu luot­taa suo­ja­vä­riin­sä lii­kaa­kin. Rin­ne­koi­vun lat­vas­sa saat­taa päi­vys­tää val­pas am­pu­hauk­ka, joka pyy­dys­tää ruu­ak­seen pie­niä lin­tu­ja ja jyr­si­jöi­tä. Am­pu­hau­kat pe­si­vät koko maas­sa, mut­ta viih­ty­vät eri­tyi­sen hy­vin Poh­jois-Suo­mes­sa. Hai­ke­as­ta huu­dos­ta tun­nis­taa ka­pus­ta­rin­nan, ja ke­sä­ai­kaan vir­taa­vien ve­sien ää­rel­tä löy­tyy kos­ki­ka­ra, joka pyy­dys­tää ve­des­tä hyön­tei­siä ja nil­vi­äi­siä.

Tunturisopuli, etenkin vanha uros, puolustautuu äkäisesti.

Tunturisopuli, etenkin vanha uros, puolustautuu äkäisesti.

Esa Mälkönen

Tun­tu­ri­so­pu­lien val­ta­kun­taa

Ke­vääl­lä, kun su­la­mis­ve­det al­ka­vat kas­tel­la pe­siä, ylä­tun­tu­ris­ta läh­tee hy­vi­nä so­pu­li­vuo­si­na liik­keel­le tun­tu­ri­so­pu­lei­ta. Ke­sän mit­taan ne siir­ty­vät pu­ron var­sien tun­tu­mas­sa yhä alem­mas syö­den esi­mer­kik­si sam­ma­lia. Syk­syn tul­len so­pu­lit siir­ty­vät vä­hi­tel­len taas ylem­mäk­si. Toi­si­naan ne läh­te­vät va­el­ta­maan pois tun­tu­ris­ta, esi­mer­kik­si sil­loin, jos kan­ta on kas­va­nut eri­tyi­sen suu­rek­si. Ih­mi­sen tiel­le osu­es­saan so­pu­li saat­taa pii­lou­tua ko­loon, mut­ta nii­tä use­as­ti tark­kail­lut Mäl­kö­nen tie­tää odo­tel­la ka­me­ran kans­sa, sil­lä so­pu­lit ei­vät yleen­sä mal­ta pii­lo­tel­la kym­men­tä mi­nuut­tia pi­dem­pään.

Ke­tut viih­ty­vät tun­tu­ris­sa hy­vin eri­tyi­ses­ti hy­vi­nä myy­rä- ja so­pu­li­vuo­si­na. Naa­lin­kin on joku jäl­leen näh­nyt Kil­pis­jär­vel­lä, mut­ta sen pe­sin­näs­tä ei Suo­mes­sa vie­lä ole ha­vain­toa. Nor­jan ja Ruot­sin puo­lel­la naa­lin pe­si­mä­kan­nat ovat sen si­jaan va­kiin­tu­neet.

Ka­las­ta­jil­le Mäl­kö­nen ei suo­sit­te­le it­se ­Kil­pis­jär­veä, vaik­ka muu­al­la erä­maa-alu­eel­la on hy­vi­ä­kin ka­la­paik­ko­ja. Pai­kal­lis­ten huu­mo­rin­ta­jus­ta ker­too, et­tä jär­vel­lä jär­jes­te­tään vuo­sit­tain pilk­ki­ki­sa, jon­ka nimi on ”Kak­si ka­laa”. Esi­mer­kik­si lohi ei nou­se tän­ne as­ti, ei­kä alu­eel­la ole las­ku­jo­kia, jot­ka toi­si­vat tuo­mi­sia.

Porot eivät juuri välitä tunturiseudulla yleistyneistä ketuista, sillä ne tietävät, ettei niistä ole terveille poroille vaaraa.

Porot eivät juuri välitä tunturiseudulla yleistyneistä ketuista, sillä ne tietävät, ettei niistä ole terveille poroille vaaraa.

Esa Mälkönen

Suo­mi 100 vuot­ta -jut­tu­sar­ja tuo­tet­tiin yh­teis­työs­sä Suo­men Luon­non­va­lo­ku­vaa­jat SLV ry:n kans­sa. Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2017.

Lue myös:

Sal­lan luon­to lu­mo­aa

Kor­vet kuis­ki­vat Kai­nuus­sa

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2