Tu­hoi­sat tsu­na­mi­aal­lot syn­ty­vät useim­mi­ten me­ren­poh­jan jä­ris­tes­sä, mut­ta jos­kus ne ai­heut­taa tu­li­vuo­ri­saa­ren rin­teen ro­mah­ta­mi­nen me­reen. Sik­si ro­mah­dus­vaa­ra oli­si hyvä osa­ta en­nus­taa. Näi­tä en­nus­merk­ke­jä saa­tiin mi­tat­tua en­si ker­ran mo­der­nein lait­tein jou­lu­kuus­sa 2018. Sil­loin In­do­ne­si­an Anak Kra­ka­tau nos­ti tsu­na­min, joka tap­poi yli 400 ih­mis­tä. Tu­lok­sia tul­kit­see kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä Na­tu­re Com­mu­ni­ca­ti­ons -leh­des­sä.

Vuo­ren­sei­nä­mä oli ol­lut pul­lis­tu­nee­na jo yli kym­me­nen vuot­ta, mut­ta pul­lis­tu­mi­nen kiih­tyi ja koko saa­ren pin­ta-ala kas­voi kuu­kau­sien ajan en­nen ro­mah­dus­ta. Sa­mal­la vuo­ren läm­mön­tuot­to li­sään­tyi voi­mak­kaas­ti. Myös epä­ta­val­li­sia kaa­su­pur­kauk­sia, jä­ri­nöi­tä ja inf­ra­ää­niä mi­tat­tiin. Täl­lai­sia asi­oi­ta kan­nat­taa seu­ra­ta ris­ki­saa­ris­ta, tut­ki­jat suo­sit­te­le­vat.

Rin­tei­den epä­va­kaus voi ol­la pe­räi­sin jo saa­ren syn­ty­a­joil­ta, ja sik­si tuho voi tois­tua sa­mas­sa pai­kas­sa. Esi­mer­kik­si Anak Kra­ka­taun nimi tar­koit­taa Kra­ka­taun poi­kaa ja viit­taa en­ti­seen suu­rem­paan vuo­reen, joka ro­mah­ti 1800-lu­vun lo­pul­la.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2020.

Lue myös:

Maa­il­man ka­ruin meri löy­tyi

Ih­mi­nen su­kel­taa kuin hyl­je