Tutkimus paljasti, että lempeä löyly oli hyväksi koehenkilöille.
Pixabay
Petri Riikonen
Saunominen alentaa painetta
Vanhan kansan usko saunomisen terveellisyyteen saa tukea tieteestä. Kansainvälisessä tutkimusryhmässä oli – tietenkin – mukana myös suomalaisia.
Rauhallinen saunominen voi olla hyväksi verenkiertoelimistölle. Koehenkilöiden valtimot rentoutuivat ja verenpaine aleni tilapäisesti, kun he oleskelivat puoli tuntia noin 70 asteen lämmössä.
Osallistujien ylä- ja alapaine olivat ennen saunomista keskimäärin 137 ja 82, ja saunomisen jälkeen 130 ja 75. Kokeeseen osallistui noin sata keski-ikäistä saunojaa, sekä miehiä että naisia.
Suomalaisten, brittiläisten, yhdysvaltalaisten ja itävaltalaisten tutkijoiden tulokset julkaisi Journal of Human Hypertension -lehti.
Lisätietoa tutkimuksesta on englanniksi täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 3/2018.
Lue myös:
Kuinka paljon vettä pitää juoda?
Totta se on – aurinko määrää myös kaupunkilaisen elämää
Hevosen historiasta saatiin uutta, mullistavaa tietoa.
Alan Outram
Hevosen historia meni uusiksi
Vieläkö on villihevosia? Ei, vastasi tutkimus. Samalla selvisi, että hevosemme eivät polveudu sieltä, mistä aiemmin luultiin.
Janne Lehtisen Zeppelin-kuva on otettu Loviisassa. Kuvauspaikalle oli kotoa vain 300 metrin matka. Se tuntui kuitenkin loputtomalta, kun veti perässään ilmalaivaa rataa pitkin.
Janne Lehtinen
Valokuva: Lentäjän poika
Janne Lehtisen Sacred Bird -kuvasarja nivoo yhteen valokuvan, veistoksen ja performanssin ja kääntää ne valokuvan kielelle. Lehtinen tutkii tässä tunnetuimmassa sarjassaan lentämisen mysteeriä.
Huhtikuun numerossa matkustetaan ympäri maailmaa ja syvennytään etenkin Brasiliaan.
Veera Näsänen ja Sesilja Lindell
Huhtikuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Huhtikuun numerossa tutkitaan, mitä Brasiliassa tapahtuu. Suurten urheilukilpailujen huuma on jäänyt taakse, ja maa kamppailee laman ja korruption kourissa. Lehdessä on myös muita kiinnostavia juttuja. Tässä toimituksen viisi poimintaa!
Muurahainen löytää pesän niin pää kuin peppu edellä edeten.
Pixabay
Muurahainen suunnistaa myös takaperin
Joskus painava taakka pakottaa muurahaisen etenemään peruuttamalla. Silloin sen avuksi tulevat taivaallinen kompassi ja yllättävän nokkelat aivot.
Toverit näyttävät olevan tärkeitä myös talitiaisille, paljastaa brittilintuihin keskittynyt tutkimus.
Pixabay
Läheisen menetys koskettaa lintuja
Linnut reagoivat ryhmäkaverinsa katoamiseen tai kuolemaan melko lailla samalla tavalla kuin ihmiset. Tutkimuksessa seurattiin talitiaisten käyttäytymistä.
Hevosen historiasta saatiin uutta, mullistavaa tietoa.
Alan Outram
Hevosen historia meni uusiksi
Vieläkö on villihevosia? Ei, vastasi tutkimus. Samalla selvisi, että hevosemme eivät polveudu sieltä, mistä aiemmin luultiin.
Janne Lehtisen Zeppelin-kuva on otettu Loviisassa. Kuvauspaikalle oli kotoa vain 300 metrin matka. Se tuntui kuitenkin loputtomalta, kun veti perässään ilmalaivaa rataa pitkin.
Janne Lehtinen
Valokuva: Lentäjän poika
Janne Lehtisen Sacred Bird -kuvasarja nivoo yhteen valokuvan, veistoksen ja performanssin ja kääntää ne valokuvan kielelle. Lehtinen tutkii tässä tunnetuimmassa sarjassaan lentämisen mysteeriä.
Huhtikuun numerossa matkustetaan ympäri maailmaa ja syvennytään etenkin Brasiliaan.
Veera Näsänen ja Sesilja Lindell
Huhtikuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Huhtikuun numerossa tutkitaan, mitä Brasiliassa tapahtuu. Suurten urheilukilpailujen huuma on jäänyt taakse, ja maa kamppailee laman ja korruption kourissa. Lehdessä on myös muita kiinnostavia juttuja. Tässä toimituksen viisi poimintaa!
Muurahainen löytää pesän niin pää kuin peppu edellä edeten.
Pixabay
Muurahainen suunnistaa myös takaperin
Joskus painava taakka pakottaa muurahaisen etenemään peruuttamalla. Silloin sen avuksi tulevat taivaallinen kompassi ja yllättävän nokkelat aivot.
Toverit näyttävät olevan tärkeitä myös talitiaisille, paljastaa brittilintuihin keskittynyt tutkimus.
Pixabay
Läheisen menetys koskettaa lintuja
Linnut reagoivat ryhmäkaverinsa katoamiseen tai kuolemaan melko lailla samalla tavalla kuin ihmiset. Tutkimuksessa seurattiin talitiaisten käyttäytymistä.
Saadakseen syötävää muuttohaukan pitää tuntea aerodynamiikan lait.
Pixabay
Miksi haukka syöksyy?
Saalistava muuttohaukka voi syöksyä maata kohti yli 300 kilometrin tuntinopeudella. Kova vauhti voi olla sille itselleenkin vaaraksi. Miksi haukka toimii näin?
Pölyttäjien määrä on vähentynyt dramaattisesti. Syyllisiksi epäillään neonikotinoidit-nimisiä torjunta-aineita.
Fotolia
Kadonneiden hyönteisten arvoitus
Pelloilla ja puutarhoissa on meneillään joukkokuolema. Sen uhreja ovat pölyttävät hyönteiset, joita ilman ravintokasvimme eivät pärjää. Syyllisiksi epäillään neonikotinoideja. Mistä on kysymys?
Koira reagoi ihmisen toimintaan. Tutkijat yrittävät nyt selvittää, mihin ne tarkalleen ottaen kohdistavat huomionsa.
Fotolia
Mitä koira katsoo?
Emme ehkä ymmärrä koiria lainkaan niin hyvin kuin luulemme. Wieniläistutkijat yrittävät nyt selvittää ihmisen ja eläimen hienovaraista suhdetta.
Astrofyysikot ovat rakentaneet Kanadaan Sudburyn lähelle jättimäisen neutriinopyydyksen. Keskellä näkyvä tuhansin valosensorein varustettu ilmaisin on halkaisijaltaan 18 metriä. Koska kuva on 360 asteen panoraama, sen mittasuhteet ovat vääristyneet.
Volker Steger