Mikä Ota­nie­men au­rin­ko­ken­nos­sa on uut­ta?

Olem­me ke­hit­tä­neet au­rin­ko­ken­no­jen etu­pin­nal­le uu­den­lai­sen hei­jas­tuk­se­nes­to­rat­kai­sun, pin­nan kar­hen­nuk­sen. Li­säk­si tämä vain na­no­met­rien mit­ta­luok­kaa ole­va kar­hen­nus on pääl­lys­tet­ty eri­tyi­sel­lä ohut­kal­vol­la, joka se­kin on ke­hi­tet­ty Suo­mes­sa. Ih­mis­sil­mäl­le ken­non pin­ta näyt­tää sy­vän mus­tal­ta voi­mak­kaan va­lon imey­ty­mi­sen ta­kia.

Mik­si asia on mer­kit­tä­vä?

Uu­si ra­ken­ne muut­taa au­rin­gon­va­loa säh­kök­si yh­tä te­hok­kaas­ti aa­mul­la ja il­lal­la kuin kes­ki­päi­väl­lä­kin eli se ei ole riip­pu­vai­nen au­rin­gon­sä­tei­den tu­lo­kul­mas­ta. Rat­kai­sum­me on siis eri­tyi­sen kil­pai­lu­ky­kyi­nen poh­joi­sil­la le­vey­sas­teil­la. Li­säk­si ra­ken­ne pys­tyy muut­ta­maan au­rin­gon spekt­ris­tä myös si­ni­sen va­lon ja UV-va­lon säh­kök­si yh­tä te­hok­kaas­ti kuin muut­kin va­lon aal­lon­pi­tuu­det. Mark­ki­noil­la täl­lä het­kel­lä ole­vis­sa au­rin­ko­ken­nois­sa sekä UV-valo et­tä si­ni­nen valo hei­jas­tu­vat pois ken­non pin­nal­ta, jo­ten nii­tä ei saa­da tal­teen. Kaik­ki uu­det rat­kai­sut, joil­la pys­ty­tään li­sää­mään au­rin­ko­säh­kön tuot­toa ken­non pin­ta-alaa kas­vat­ta­mat­ta li­sää­vät au­rin­ko­säh­kön hou­kut­ta­vuut­ta ja kan­nat­ta­vuut­ta.

Mitä on vie­lä teh­tä­vä?

Tek­ni­ses­ti ken­nos­sa ei oi­kein ole enää pa­ran­net­ta­vaa, sil­lä olem­me saa­neet au­rin­ko­ken­no­jen niin kut­su­tun kvant­ti­hyö­ty­suh­teen pii­ken­non va­loa ime­väl­lä alu­eel­la käy­tän­nös­sä sa­taan pro­sent­tiin. Li­säk­si olem­me osoit­ta­neet, et­tä ken­no­ja pys­ty­tään val­mis­ta­maan ole­mas­sa ole­vil­la tuo­tan­to­lin­joil­la il­man suu­rem­pia muu­tok­sia. Isom­pi ky­sy­mys sen si­jaan on tek­nii­kan hin­ta, ja se, on­ko ken­no riit­tä­vän kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia yli­o­pis­ton on hy­vin vai­kea ar­vi­oi­da, jo­ten nämä asi­at jää­vät yri­tys­ten sel­vi­tet­tä­väk­si.

Kau­an­ko tut­ki­mus­työ on kes­tä­nyt?

Saim­me aja­tuk­sen pin­nan kar­hen­ta­mi­ses­ta vuon­na 2011 näh­ty­äm­me mus­taa pii­tä mik­rof­lui­dis­tii­kan so­vel­luk­sis­sa. En­sim­mäi­set au­rin­ko­ken­not täl­lä tek­nii­kal­la val­mis­tui­vat noin vuo­si sen jäl­keen. Te­ol­li­sen mit­ta­kaa­vaan val­mis­tus­ta ko­keil­tiin en­si ker­ran vuon­na 2018. Ryh­mäs­sä on ol­lut mu­ka­na usei­ta jat­ko-opis­ke­li­joi­ta, väi­tös­kir­jan jäl­kei­siä post-doc-ta­son tut­ki­joi­ta sekä ul­ko­mai­sia yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta, vuo­sien ai­ka­na lä­hes 15 hen­keä.

Mikä on ol­lut työs­sä haas­ta­vin­ta?

Yli­o­pis­ton tut­ki­joi­den vaih­tu­vuus ja sitä kaut­ta osaa­mi­sen py­sy­mi­nen ryh­mäs­sä. Ym­mär­rän, et­tä ryh­män jat­ku­va uu­siu­tu­mi­nen on tär­ke­ää, mut­ta pi­täi­sin sil­ti uu­sien ide­oi­den syn­ty­mi­ses­sä oleel­li­sem­pa­na asi­a­na tut­ki­muk­sen jat­ku­vuu­den ta­kaa­mis­ta ja pit­kä­jän­tei­syyt­tä. Yli­o­pis­to­jen ura­po­lut on ny­kyi­sin ra­ken­net­tu niin, et­tä jat­ko-opis­ke­li­ja on ryh­mäs­sä ai­na kol­mes­ta nel­jään vuot­ta ja post-doc-tut­ki­ja kak­si vuot­ta. Vaik­ka ete­nim­me mie­les­tä­ni no­pe­as­ti kek­sin­nös­tä tuo­tan­to­lin­joil­le, ryh­män tut­ki­jat eh­ti­vät vaih­tua seit­se­mäs­sä vuo­des­sa mo­neen ker­taan.

Mitä het­keä hank­kees­sa et unoh­da?

Sel­lai­sia het­kiä on usei­ta, ja ne kaik­ki liit­ty­vät ti­lan­tei­siin, jois­sa saa­vut­taa pit­kän uu­ras­tuk­sen jäl­keen jon­kin lä­pi­mur­ron. Myös vii­me­ai­kai­set tun­nus­tuk­set ku­ten edus­kun­nan myön­tä­mä en­sim­mäi­nen nais­ten in­no­vaa­ti­o­pal­kin­to tun­tu­vat hie­noil­ta. Olem­me teh­neet pal­jon työ­tä kek­sin­tö­jen saat­ta­mi­sek­si tuo­tan­toon saak­ka, mikä tar­koit­taa usein sitä, et­tä työs­tä ei vält­tä­mät­tä syn­ny aka­tee­mi­sia jul­kai­su­ja. Sen vuok­si ni­me­no­maan in­no­vaa­ti­o­pal­kin­not läm­mit­tä­vät miel­tä ja osoit­ta­vat, et­tä te­ke­mi­äm­me va­lin­to­ja ar­vos­te­taan.

Mitä jo­kai­sen pi­täi­si tie­tää au­rin­ko­e­ner­gi­as­ta?

Au­rin­ko­säh­kö tu­lee mul­lis­ta­maan ku­lut­ta­jien säh­kö­tot­tu­muk­set, ja asun­not tu­le­vat ai­ka­naan tuot­ta­maan kai­ken tar­vit­se­man­sa säh­kön it­se. Au­rin­ko tu­lee ole­maan myös sel­väs­ti edul­li­sin säh­kön tuo­tan­to­muo­to. Jo nyt on paik­ko­ja, jois­sa au­rin­gol­la tuo­tet­tu ener­gia on huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­paa kuin hii­li­voi­ma, jon­ka on pit­kään aja­tel­tu ole­van se hal­vin ener­gi­a­muo­to.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2019.

Lue myös:

Täl­tä näyt­tää uu­den­lai­nen ve­si­voi­ma!

La­po­jen sää­döl­lä li­sä­te­hoa tuu­li­voi­ma­loi­hin