Si­ko­ja ryh­dyt­tiin ke­syt­tä­mään Lou­nais-Aa­si­as­sa noin 10 500 vuot­ta sit­ten, ja siel­tä ke­sy­si­ko­ja alet­tiin tuo­da Eu­roop­paan noin 8 500 vuot­ta sit­ten. Eu­roo­pan ny­ky­si­ko­jen mi­to­kond­rio-dna:ssa lou­nai­saa­si­a­lai­nen pe­ri­mä ei kui­ten­kaan näy lain­kaan. Sik­si on mie­tit­ty, ke­sy­tet­tiin­kö siat eh­kä ko­ko­naan uu­des­taan tä­kä­läi­sis­tä vil­li­si­ois­ta. Ei, vaan pe­ri­mä lä­hes vaih­tui, kun eu­roop­pa­lai­set an­toi­vat ke­sy­si­ko­jen ris­tey­tyä vil­lien kans­sa, vas­taa kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä PNAS-leh­des­sä.

Toi­sin kuin mi­to­kond­ri­oi­den dna:ssa si­ko­jen tu­man dna:ssa ei näy vii­tet­tä uu­des­ta ke­sy­tyk­ses­tä eli pe­ri­män täyt­tä kor­vaan­tu­mis­ta eu­roop­pa­lai­sel­la. Tu­mas­sa lou­nai­saa­si­a­lai­nen pe­ri­mä vain vä­hi­tel­len lai­me­ni niin, et­tä noin 5 000 vuot­ta sit­ten sitä oli enää al­le 50 pro­sent­tia. Nyt sitä on enin­tään muu­ta­ma pro­sent­ti.

Tu­man dna tu­lee kum­mal­ta­kin van­hem­mal­ta, mi­to­kond­ri­oi­den dna vain äi­dil­tä. Mi­to­kond­ri­oi­den dna kor­vau­tui te­hok­kaas­ti, kos­ka eu­roop­pa­lai­set käyt­ti­vät ja­los­tuk­seen vil­li­si­an ema­koi­ta, tut­ki­jat ar­ve­le­vat.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2019.

Lue myös:

Kala, joka sie­tää pak­kas­ta

Ih­mi­nen syn­tyi te­hoi­met­tä­jäk­si