Koira viestii ilmeillään. Mitä tässä mahdetaan sanoa?
Pixabay
Petri Riikonen
Tiedätkö, miksi koirasi ilmeilee?
Kaikki koiria tuntevat tietävät, että lemmikin ilme voi vaihdella paljonkin. Arvaatko, mikä saa koiran ilmeilemään eniten?
Koiran ilmeet eivät ole pelkkää automatiikkaa, vaan se osaa käyttää niitä viestintään. Naamanilmeet näet lisääntyvät selvästi, kun koira huomaa ihmisen katsovan itseään. Tätä ennen vastaava kyky oli havaittu ihmisen lisäksi vain ihmisapinoilta, kertovat brittitutkijat Scientific Reports -lehdessä.
Asiaa testattiin 24 lemmikkikoiralla, jotka edustivat monia rotuja. Ilmeet analysoitiin ohjelmalla, joka oli alun perin kehitetty ihmiskasvojen tutkimiseen mutta joka oli säädetty koiran naamaan soveltuvaksi.
Ruoka ei olekaan tärkein
Tutkijat arvelivat, että jos koiran ilmeet ovat automaattisia, pelkkä tunnetila lisää ilmeiden määrää. Siksi tutkijat pitivät osassa testeistä kädessään ja koiran näkyvillä ruokapalaa, jota koirat himoitsivat. Ruoan näkeminen ei kuitenkaan vaikuttanut ilmeilyn määrään.
Tutkijan katsoessa kohti koirat innostuivat etenkin näyttämään kieltään ja nostamaan yläluomiaan. Kielen näyttäminen voi viestiä kiinnostuneisuudesta, tutkijat arvelevat. Luomien nosto puolestaan saa koiran silmät näyttämään pentumaisen vetoavilta.
Lisätietoa aiheesta englanniksi on täällä
Juttu on julkaistu GEOn numerossa 1/2018.
Lue myös:
Corcovado-kukkulan huipulla seisovasta Kristus-patsaasta on tullut sekä Rio de Janeiron että koko Brasilian symboli.
iStock
Brasilian unelma ei toteutunut
Vuosikymmenen alussa Brasilian tulevaisuus näytti ruusuiselta. Nyt maa kompastelee skandaalista toiseen. Epävarmuus tiivistyy tulevissa presidentinvaaleissa: ketkä ylipäänsä saavat olla niissä ehdolla?
Suokeltaperhosen koiras on pysähtynyt aistimaan hetkeksi suopursun tuoksua.
Esko Inberg
Honkajoen tyyni Huidankeidas
Satakunnassa on vaikuttava keidassuo, joka eteläisestä sijainnistaan huolimatta on houkutellut asukkaikseen pohjoisempien tienoiden eläjiä. Suolla viipyvät esimerkiksi pohjanukonkorennot.
Arkea Complexo do Alemaon favelassa. Se koostuu 25 alueesta ja on yksi Brasilian suurimmista faveloista.
Peter Bauza
Favelan kahdet kasvot
Kun Brasilia unelmoi, unelmoi myös favela. Valokuvaaja Peter Bauza taltioi elämää näillä legendaarisilla asuinalueilla.
Tältä näyttää Ramsholmenin luonnonsuojelualue kuvattuna vuosina 1979 ja 2016. Alueella pidetään karjaa sydänkesän aikana. Isosta saarnesta on katkennut oksa, mutta muilta osin näkymä on säilynyt täysin ennallaan nelisenkymmentä vuotta.
Leena Saraste
Valokuva: Muutoksen tulkki
Leena Saraste tunnetaan valokuvaajana, valokuvauksen opettajana ja tutkijana. Hänen ensimmäisiä projektejaan oli Ahvenanmaan metsien ja lehtoniittyjen kuvaus. Myöhemmin hän on palannut samoille paikoille.
Suloisen näköinen panda on myös WWF:n tunnuseläin.
Pixabay
Ovatko pandat pelastuneet?
Pandat ovat levinneet myös Suomeen. Isopanda luokiteltiin aikoinaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Voivatko sen ystävät nyt huokaista helpotuksesta?
Corcovado-kukkulan huipulla seisovasta Kristus-patsaasta on tullut sekä Rio de Janeiron että koko Brasilian symboli.
iStock
Brasilian unelma ei toteutunut
Vuosikymmenen alussa Brasilian tulevaisuus näytti ruusuiselta. Nyt maa kompastelee skandaalista toiseen. Epävarmuus tiivistyy tulevissa presidentinvaaleissa: ketkä ylipäänsä saavat olla niissä ehdolla?
Suokeltaperhosen koiras on pysähtynyt aistimaan hetkeksi suopursun tuoksua.
Esko Inberg
Honkajoen tyyni Huidankeidas
Satakunnassa on vaikuttava keidassuo, joka eteläisestä sijainnistaan huolimatta on houkutellut asukkaikseen pohjoisempien tienoiden eläjiä. Suolla viipyvät esimerkiksi pohjanukonkorennot.
Arkea Complexo do Alemaon favelassa. Se koostuu 25 alueesta ja on yksi Brasilian suurimmista faveloista.
Peter Bauza
Favelan kahdet kasvot
Kun Brasilia unelmoi, unelmoi myös favela. Valokuvaaja Peter Bauza taltioi elämää näillä legendaarisilla asuinalueilla.
Tältä näyttää Ramsholmenin luonnonsuojelualue kuvattuna vuosina 1979 ja 2016. Alueella pidetään karjaa sydänkesän aikana. Isosta saarnesta on katkennut oksa, mutta muilta osin näkymä on säilynyt täysin ennallaan nelisenkymmentä vuotta.
Leena Saraste
Valokuva: Muutoksen tulkki
Leena Saraste tunnetaan valokuvaajana, valokuvauksen opettajana ja tutkijana. Hänen ensimmäisiä projektejaan oli Ahvenanmaan metsien ja lehtoniittyjen kuvaus. Myöhemmin hän on palannut samoille paikoille.
Suloisen näköinen panda on myös WWF:n tunnuseläin.
Pixabay
Ovatko pandat pelastuneet?
Pandat ovat levinneet myös Suomeen. Isopanda luokiteltiin aikoinaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Voivatko sen ystävät nyt huokaista helpotuksesta?
"Tukholman kuninkaanlinnan vartijan asu oli muuttunut 20 vuodessa vähemmän sotaisaksi. Vartija ei tietenkään voinut puhua meille ja varmaankin ihmetteli, mitä puuhasimme hänen edessään kamera jalustalla. Hän näytti kuitenkin suoristavan ryhtiään aina, kun aloimme ottaa kuvia. Ohikulkija värvättiin painamaan kameran laukaisijaa" Wilma Hurskainen kertoo Royal Palace -kuvasta.
Wilma Hurskainen
Valokuva: Jäähyväiset lapsuudelle
Valokuvaaja Wilma Hurskainen tunnetaan Kasvu-kuvasarjastaan. Jopa niin hyvin, että ventovieraatkin saattavat tulla juttelemaan hänelle perhepotreteista. Eikä ihme: aihepiiri on tuttu kaikille. Ja esiintyyhän Hurskainen itsekin suositun sarjan kuvapareissa.
Karo-heimoon kuuluvat lapset leikkivät Omojoen töyräällä. Taustalla näkyvä metsä on kuvan ottamisen jälkeen hakattu, ja sen tilalle on noussut ulkomaisessa omistuksessa oleva puuvillaplantaasi.
Fausto Podavini
Omojoen laakson kadonnut maailma
Italialaisen Fausto Podavinin Omojoen laaksossa Etiopiassa ottamat kuvat palkittiin maailman arvostetuimmassa lehtikuvakilpailussa. Ne kertovat maailmasta, jota ei enää ole.
Silmät kuivuvat, jos niitä ei räpytellä. Nerokkaiden aivojen ansiosta räpyttely ei haittaa näkemistä.
iStock
Miksei räpyttely haittaa näkemistä?
Vaikka räpyttelemme silmiä, ympäristö ei näytä kummallisen katkonaiselta ja nytkähtelevältä. Siitä saamme kiittää aivojen alitajuista työtä.
Looking at the forest -kuva on otettu vierailulla Englannissa. Kuvan sattumanvarainen tunnelma ja eräänlainen käänteinen katse kiehtovat ottajaansa edelleen.
Anni Leppälä
