Vuo­ret kur­kot­ta­vat jää­kau­den jäl­jil­tä ta­kai­sin kor­ke­am­mal­le. Alp­pien ko­ho­a­mi­sen al­ku­pe­räi­nen syy on se, et­tä Af­rik­ka on di­no­sau­rus­ten ajois­ta as­ti työn­ty­nyt vas­ten Eu­roop­paa. Ny­kyi­sin Af­ri­kan pai­ne on kui­ten­kin vä­hem­mis­tö­te­ki­jä, sil­lä pe­rä­ti 90 pro­sent­tia Alp­pien nou­sus­ta joh­tuu sa­mas­ta syys­tä kuin Suo­men ran­to­jen nou­su. Syy on se, et­tä jää­kau­den jää­ti­köi­den pai­na­ma kal­li­o­pe­rä pon­nah­taa vä­hi­tel­len ta­kai­sin kor­ke­am­mal­le. Näin osoit­taa kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä Na­tu­re Com­mu­ni­ca­ti­ons -leh­des­sä.

Al­pit ko­ho­a­vat ny­kyi­sin enim­mil­lään pari mil­li­met­riä vuo­des­sa. Tark­ko­jen lii­ke­mit­taus­ten pe­rus­teel­la Af­ri­kan vaa­ka­suun­tai­nen työn­tö nos­taa sel­vim­min Alp­pien itä­o­saa. On ar­vel­tu, et­tä muu­al­la val­ta­o­san ny­ky­ko­ho­a­mi­ses­ta se­lit­täi­si Alp­pien ke­ve­ne­mi­nen sen myö­tä, kun vuo­ret ku­lu­vat ja ir­to­ai­nes kul­keu­tuu jo­ki­ve­sis­sä pois. Tut­ki­joi­den tuo­rei­den ar­vi­oi­den mu­kaan val­ta­o­sa ir­to­ai­nek­ses­ta on kui­ten­kin jää­kau­den jäl­keen ker­ros­tu­nut vuo­ris­ton omiin laak­soi­hin. Sik­si ko­ho­a­mi­nen ei voi joh­tua ku­lu­tuk­ses­ta, vaan jää­ti­köi­den su­la­mi­nen on ke­ven­tä­nyt alu­et­ta.

Jää­kau­del­la Alp­pe­ja­kin pai­noi man­ner­jää­tik­kö.

http://www.na­tu­re.com/ar­tic­les/ncom­ms13382

Uu­ti­nen on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2017.

Lue myös:

Mik­si Stra­di­va­rius soi niin kau­niis­ti?