Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Bonobonaaraan tahriintunut kuono kertoo, että se on syönyt savea parantaakseen raa’an ravinnon sulavuutta.

Bonobonaaraan tahriintunut kuono kertoo, että se on syönyt savea parantaakseen raa’an ravinnon sulavuutta.

Christian Ziegler

Ines Pos­se­mey­er

4.10.2018

Valokuvaajan paluu sademetsään

Valokuvaaja Christian Ziegler antoi kuvillaan maailman sademetsille äänen. Sitten hän sairastui vakavasti. Tämä tarina kertoo hänen paluustaan luontoon.

Jo­kai­nen sa­de­met­sä on Chris­ti­an Zieg­le­ril­le täyn­nä ta­ri­noi­ta. Kun hän pää­si nuo­re­na bi­o­lo­gi­a­no­pis­ke­li­ja­na en­sim­mäis­tä ker­taa sa­de­met­sään, hän ym­mär­si heti kuu­lu­van­sa sin­ne.

Würzbur­gin yli­o­pis­tos­sa Chris­ti­an eri­kois­tui troop­pi­seen eko­lo­gi­aan. Hän ei kui­ten­kaan tyy­ty­nyt pel­käs­tään ko­ko­a­maan tie­toa luon­nos­ta. Hän päät­ti ryh­tyä tut­ki­mi­sen si­jas­ta va­lo­ku­vaa­maan. Yh­tey­det tie­tee­seen ei­vät sil­ti kat­ken­neet. Hän us­koo, et­tä eläin­ten ja kas­vien elä­män tul­kit­se­mi­nen va­lo­ku­vin edel­lyt­tää nii­den tark­kaa tun­te­mis­ta.

Mo­net Chris­ti­a­nin ker­to­mat ta­ri­nat oli­vat en­nes­tään tun­te­mat­to­mia. Va­lo­ku­vaa­mi­nen vii­da­kon hä­mä­räs­sä hel­pot­tui huip­pu­herk­kien ka­me­roi­den myö­tä vas­ta 1990-lu­vun lo­pul­la. Juu­ri täs­tä syys­tä sa­de­met­sän asuk­kai­den ne­rok­kaat eloon­jää­mis­st­ra­te­gi­at tun­ne­taan huo­nom­min kuin esi­mer­kik­si sa­van­nien elä­mä. Troop­pi­set sa­de­met­sät kuu­lu­vat maa­pal­lon van­him­piin ja sa­mal­la mo­ni­muo­toi­sim­piin eko­sys­tee­mei­hin, mut­ta nii­den rik­kaus avau­tuu vain hy­vin tark­kaa­vai­sel­le ha­vain­noi­jal­le.

Kaik­ki muut­tuu

Olem­me so­pi­neet Chris­ti­a­nin kans­sa ta­paa­mi­ses­ta Ham­pu­ris­sa. Hän on lu­van­nut esi­tel­lä uu­sin­ta va­lo­ku­vap­ro­jek­ti­aan. Hän ei kui­ten­kaan saa­vu ta­paa­mi­seen ei­kä vas­taa pu­he­li­meen.

Ker­ron ti­lan­tees­ta Chris­ti­a­nin vel­jel­le. Kol­me tun­tia myö­hem­min Chris­ti­an löy­tyy ta­los­taan Skot­lan­nis­ta. Hän on saa­nut ai­vo­hal­vauk­sen 43-vuo­ti­aa­na.

Kuu­den vii­kon ku­lut­tua ta­paam­me Ber­lii­nis­sä, jos­sa hän asuu vel­jen­sä luo­na. Käym­me puis­tos­sa kä­ve­lyl­lä. Ruu­miil­li­ses­ti Chris­ti­an on hy­väs­sä kun­nos­sa ja ym­mär­tää kai­ken, mitä pu­hu­taan. Ky­sy­myk­siin hän ei kui­ten­kaan pys­ty vas­taa­maan.

Hän yrit­tää pu­hua, muo­dos­taa ta­vu­ja. Niis­tä ei syn­ny ym­mär­ret­tä­vää kiel­tä.

Pys­tyt­kö kir­joit­ta­maan? Hän pu­dis­taa pää­tään.

Pys­tyt­kö lu­ke­maan? Hän nyök­kää.

Pu­heen ym­mär­tä­mis­tä oh­jaa­va ai­vo­a­lue on täy­sin kun­nos­sa, mut­ta pu­heen tuot­ta­mi­seen liit­ty­vä alue on vau­ri­oi­tu­nut. Sii­hen kyt­key­tyy pal­jon enem­män kuin pelk­kä puhe tai kir­joit­ta­mi­nen. Chris­ti­an pys­tyy lu­ke­maan sa­no­ma­leh­teä mut­tei muis­ta, mi­ten hä­nen tie­to­ko­ne­oh­jel­man­sa toi­mi­vat. Hän tun­nis­taa eläin­ten ja kas­vien tie­teel­li­set ni­met mut­tei enää ky­ke­ne pa­laut­ta­maan nii­tä ak­tii­vi­ses­ti mie­leen­sä. Hän tie­tää vais­ton­va­rai­ses­ti, vaa­tii­ko ku­vau­sai­he pit­kää vai ly­hyt­tä va­lo­tu­sai­kaa mut­tei osaa sää­tää ka­me­ran­sa ase­tuk­sia. Kie­len tuot­ta­mi­sen me­net­tä­mi­nen es­tää hä­nel­tä pää­syn hä­nen omaan tie­tä­myk­seen­sä.

Voi­ko aja­tuk­sia muo­dos­taa, vaik­kei nii­hin löy­täi­si sa­no­ja?

Chris­ti­an pu­dis­taa pää­tään.

Hän käy Sak­sas­sa pu­he­te­ra­pi­as­sa. Aja­tus on, et­tä puhe saat­tai­si ol­la par­hai­ten ak­ti­voi­ta­vis­sa äi­din­kie­len kaut­ta. Skot­lan­nis­sa lää­kä­rit oli­vat sa­no­neet, et­tei hän pys­tyi­si pu­hu­maan luul­ta­vas­ti enää kos­kaan.

Val­ta­vaa vai­van­nä­köä

Chris­ti­an pal­jas­taa ka­me­roi­neen nä­ky­mät­tö­miä asi­oi­ta: päi­vä­sai­kaan kan­nu­kas­vis­sa nuk­ku­van le­pa­kon, kie­li­am­muk­sen, jol­la ka­me­le­ont­ti pyy­dys­tää sir­kan, bal­sa­puun ku­kan öi­set vie­rai­li­jat. Hän ei ku­vaa ai­no­as­taan yk­sit­täi­siä otok­sia vaan myös pit­kiä ku­va­re­por­taa­se­ja, jot­ka kat­ta­vat kun­kin eläi­men käyt­täy­ty­mi­sen ja eli­nym­pä­ris­tön.

Li­säk­si hän va­lo­ku­vaa kas­ve­ja, juu­ri nii­tä or­ga­nis­me­ja, jot­ka kiin­nos­ta­vat mo­nia ih­mi­siä kaik­kein vä­hi­ten. Niin on ai­na­kin sii­hen saak­ka, kun­nes Chris­ti­an näyt­tää, mi­ten mo­ni­nai­sin kons­tein käm­mek­kä­kas­vit, kan­nu­kas­vit ja bal­sa­puut käyt­tä­vät eläi­miä ra­vin­non­läh­tei­nä, pö­lyt­tä­ji­nä tai sie­men­ten le­vit­tä­ji­nä.

Ku­vien eteen on näh­tä­vä suun­nat­to­mas­ti vai­vaa. Pel­käs­tään or­ki­de­an ku­kal­la käy­vän hup­pu­ko­lib­rin ku­vaa­mi­seen tar­vit­tiin kuu­si sa­la­ma­lai­tet­ta ja kol­men vii­kon odo­tus. Pe­ru­lai­seen sa­de­met­sään Chris­ti­an ra­ken­nut­ti 30 met­rin kor­kui­sen te­li­neen ku­va­tak­seen pui­den an­ti­mil­la käy­viä eläi­miä. Ose­lot­tien ku­vaa­mi­seen hän ke­hit­ti eri­tyi­siä inf­ra­pu­na­riis­ta­ka­me­roi­ta.

Vaa­ti­va­kaan tek­niik­ka ei ai­na rii­tä toi­vo­tun lop­pu­tu­lok­sen saa­vut­ta­mi­seen. Jois­sa­kin ta­pauk­ses­sa ku­vaa­jan on myös voi­tet­ta­va eläin­ten luot­ta­mus. Näin hän toi­mi esi­mer­kik­si bo­no­bo­jen kans­sa Kon­gon de­mok­raat­ti­ses­sa ta­sa­val­las­sa.

Kuin­ka näi­tä kä­del­li­siä sit­ten pää­see lä­hes­ty­mään? Se on­nis­tuu käyt­täy­ty­mäl­lä mah­dol­li­sim­man pal­jon nii­den kal­tai­ses­ti. Chris­ti­an seu­ra­si bo­no­bo­lau­maa kuu­kau­si­kau­pal­la met­sän hal­ki ja söi sa­mo­ja leh­tiä ja he­del­miä kuin api­nat. Ra­vin­non su­la­vuus ei hän­tä huo­les­tut­ta­nut.

”Olem­me niin lä­heis­tä su­kua bo­no­boil­le, et­tä vat­sam­me kes­tää nii­den ruo­ka­va­li­o­ta.”

Bo­no­bot pal­kit­si­vat vai­van­nä­ön pääs­tä­mäl­lä hä­net elä­mään­sä. Ker­to­mus näis­tä ih­mi­sen ser­kuis­ta pal­kit­tiin vuon­na 2014 maa­il­man mer­kit­tä­vim­mäs­sä leh­ti­ku­va­kil­pai­lus­sa World Press Pho­tos­sa. Chris­ti­an on si­joit­tu­nut täs­sä ar­vos­te­tus­sa kil­pai­lus­sa pal­kin­noil­le nel­jä­nä vuon­na pe­räk­käin ja saa­nut lu­kui­sia mui­ta­kin huo­mi­o­no­soi­tuk­sia.

Ta­ka­sin sa­no­jen maa­il­maan

Chris­ti­a­nin poi­ka syn­tyy puo­li vuot­ta hä­nen ai­vo­hal­vauk­sen­sa jäl­keen ja saa ni­men Ben­ja­min Wal­la­ce luon­non­tut­ki­ja Alf­red Rus­sel Wal­la­cen mu­kaan. Kun kes­kus­te­len Chris­ti­a­nin kans­sa Sky­pen vä­li­tyk­sel­lä sak­sak­si, hän vas­taa eng­lan­nik­si. Hä­nen pu­heen­sa on vie­lä kat­ko­nais­ta mut­ta ym­mär­ret­tä­vää. Chris­ti­an sa­noo opet­te­le­van­sa pu­hu­mi­sen ko­ko­naan alus­ta – ai­van ku­ten Ben­ja­min te­kee sa­maan ai­kaan.

Chris­ti­an opet­te­lee aak­ko­set, sa­no­jen lau­su­mi­sen, lau­seen­muo­dos­tuk­sen, ajan mää­reet, eläin­ten ja kas­vien tie­teel­li­set ni­met. Joka aa­mu en­nen aa­mu­pa­laa hän muo­dos­taa Scrab­b­le-pe­lin kir­jain­pa­li­kois­ta eng­lan­nin­kie­li­siä sa­no­ja. Sil­lä ta­voin hän pai­naa mie­leen­sä nii­den kir­joi­tus­ta­van.

Sa­no­jen myö­tä hän löy­tää uu­del­leen tien omaan tie­tä­myk­seen­sä.

Otan Chris­ti­a­niin jäl­leen Skype-yh­tey­den. Hä­nen ai­vo­hal­vauk­ses­taan on ku­lu­nut kak­si ja puo­li vuot­ta.

Kir­joi­ta ih­mees­sä sii­tä, hän sa­noo. Eh­kä ta­ri­na­ni an­taa toi­voa toi­sil­le.

Vie­lä­kö har­joit­te­let?

Hän hei­laut­taa näy­tön edes­sä Scrab­b­le-pa­li­koil­la täy­tet­tyä pus­suk­kaa. Hän ker­too myös al­ka­neen­sa ope­tel­la sak­saa. Hän toi­voo pu­hu­van­sa äi­din­kiel­tään en­ti­seen mal­liin vii­den vuo­den ku­lut­tua.

Mikä si­nul­le an­taa voi­mia?

”Per­hee­ni. Ja toi­ve saa­da ker­toa yhä uu­sia ta­ri­noi­ta.”

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 8/2018.

Lue myös:

Yk­si ei kuu­lu jouk­koon

Tais­te­lu oran­kien puo­les­ta

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2