Tätä nä­kyä ei odot­tai­si kau­pun­gis­sa koh­taa­van­sa. Lau­ma pa­vi­aa­ne­ja as­te­lee Kap­kau­pun­gin ka­duil­la it­se­var­mas­ti kuin ne omis­tai­si­vat pai­kan. Koo­kas uros joh­taa jouk­koa. Ne vil­kui­le­vat ylös ik­ku­noi­hin, kun­nes löy­tä­vät et­si­män­sä: yk­si on unoh­tu­nut ra­ol­leen.

Pa­vi­aa­nit ki­pu­a­vat sei­nää ylös ket­te­räs­ti kuin ora­vat ja su­kel­ta­vat ik­ku­nas­ta asun­toon. Ne ovat ih­mis­ten nä­kö­kul­mas­ta ryös­tö­ret­kel­lä, mut­ta omas­ta mie­les­tään vi­at­to­mal­la ra­vin­non­ha­ku­mat­kal­la.

Koh­ta api­nat pa­laa­vat ul­koil­maan saa­liin­sa kera. Sii­tä on sekä hyö­tyä et­tä hu­pia. Eläi­met va­ras­ta­vat ruo­kaa, mut­ta myös peh­mo­le­lu­ja, la­ka­noi­ta ja muu­ta leik­ki­ka­luik­si kel­paa­vaa.

Ik­ku­na­mur­rot ei­vät ole Kap­kau­pun­gin pa­vi­aa­nien ai­noa pahe. Ne ryös­tä­vät ih­mi­sil­tä ruo­kaa ka­dul­la, tyh­jen­tä­vät he­del­mä­puut, avaa­vat lu­kit­se­mat­to­mat ovet näp­pä­räs­ti ja nos­ta­vat lu­ki­tut ovet sa­ra­noil­taan.

Ryös­te­le­vät pa­vi­aa­nit voi­vat kuu­los­taa aja­tuk­se­na hu­vit­ta­val­ta, mut­ta eläin­ten hää­tä­mi­ses­tä on leik­ki kau­ka­na. Kar­hu­pa­vi­aa­ni (Pa­pio ur­si­nus) on maa­il­man kook­kain pa­vi­aa­ni­la­ji. Vä­ki­vah­vat urok­set voi­vat pai­naa jopa 45 ki­loa. Pa­vi­aa­nit ei­vät ole ih­mi­siä koh­taan ag­g­res­sii­vi­sia, mut­ta nurk­kaan ah­dis­tet­tui­na ne voi­vat teh­dä jopa vii­si­sent­ti­sil­lä kul­ma­ham­pail­laan pa­haa jäl­keä.

Ra­jat ei­vät pi­te­le pa­vi­aa­ne­ja

Pa­vi­aa­nit ovat vai­kea päh­ki­nä pur­ta­vak­si Kap­kau­pun­gin vi­ra­no­mai­sil­le. En­nen Ka­pin nie­mi­maan pa­vi­aa­ne­ja ta­pet­tiin tu­ho­lai­si­na tai myy­tiin koe-eläi­mik­si. Nyt eläi­met on rau­hoi­tet­tu ja suu­ri osa nie­mi­maa­ta suo­jel­tu Pöy­tä­vuo­ren kan­sal­lis­puis­tok­si.

Har­mi vain, et­tä pa­vi­aa­nit ei­vät pysy puis­ton ra­jo­jen si­säl­lä.

Kar­hu­pa­vi­aa­ni ei ole uha­na­lai­nen, mut­ta nie­mi­maal­la elä­vä al­le 500 yk­si­lön po­pu­laa­tio on haa­voit­tu­va. Ka­pin nie­mi­maan erot­taa ym­pä­röi­väs­tä maa­seu­dus­ta 3,5 mil­joo­nan asuk­kaan Kap­kau­pun­ki. Sen läpi ei ur­baa­nein­kaan pa­vi­aa­ni on­nis­tu seik­kai­le­maan.

Pa­vi­aa­nit ovat älyk­käi­tä eläi­miä. Kun ne ovat ker­ran op­pi­neet, et­tä kau­pun­gis­ta löy­tyy kai­ken­lai­sia herk­ku­ja, niil­lä ei ole ai­ko­mus­ta­kaan pa­la­ta ki­vi­sel­le ran­ni­kol­le ke­rää­mään ver­so­ja, si­pu­le­ja ja sim­pu­koi­ta, ku­ten nii­den ja ny­kyih­mis­ten esi-isät te­ki­vät rin­nak­kain sa­to­ja tu­han­sia vuo­sia.

Ei­kä ih­me. Ne­li­ö­ki­lo­met­ri esi­kau­pun­kia elät­tää vii­si ker­taa enem­män pa­vi­aa­ne­ja kuin sa­man­ko­koi­nen pala vil­liä pen­sas­maa­ta.

Asuk­kaat ja vi­ra­no­mai­set ovat ko­keil­leet mo­nen­lai­sia kons­te­ja pa­vi­aa­ni­on­gel­man hil­lit­se­mi­sek­si. Pa­vi­aa­ne­ja hä­tis­tel­lään vaa­rat­to­mas­ti vä­ri­kuu­la-aseil­la ja ve­si­pys­syil­lä, he­del­mä­pui­ta suo­jel­laan säh­kö­ai­doin ja lau­mo­jen liik­kei­tä seu­ra­taan pan­ta­lä­het­ti­mien avul­la.

Vii­me vuo­si­na vi­ra­no­mai­set ovat al­ka­neet tap­paa on­gel­ma­lau­mo­jen joh­ta­jau­rok­sia. Kons­ti toi­mii ai­na­kin het­ken, mut­ta sitä on ar­vos­tel­tu jul­mak­si. Pa­vi­aa­ni­lau­ma on herk­kä yh­tei­sö. Urok­sen tap­pa­mi­nen joh­taa poi­kas­kuo­le­miin ja jopa koko lau­man ha­jo­a­mi­seen. Ei­kä ole epäi­lys­tä­kään, et­tei­vät­kö pa­vi­aa­nit su­ri­si kuol­lei­taan.

Kap­kau­pun­gin yli­o­pis­ton tut­ki­jat et­si­vät nyt kes­tä­väm­piä rat­kai­su­ja. Yk­si vaih­to­eh­to oli­si jär­jes­tää pa­vi­aa­neil­le hy­viä ruo­kai­lu­mah­dol­li­suuk­sia kau­em­pa­na nie­mi­maal­la, lä­hel­lä nii­den nuk­ku­ma­paik­koi­na toi­mi­via kal­li­oi­ta. Sil­loin lau­mat ei­vät eh­kä vai­vau­tui­si kä­ve­le­mään päi­vit­täin kau­pun­kiin saak­ka. Kei­no­jen on kui­ten­kin pe­rus­tut­ta­va pa­vi­aa­nien käyt­täy­ty­mi­sen ym­mär­tä­mi­seen. Ai­dat, lu­kot ja pe­lot­ti­met ei­vät näi­tä ove­lia kä­del­li­siä kau­an pi­dät­te­le.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2018.

Lue myös:

Pa­na­man ui­vat lais­ki­ai­set

Mat­ki­joi­den mah­ta­va maa­il­ma