Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Paviaanit pysyvät leikkisinä ja uteliaina koko ikänsä. Ruoan lisäksi karhupaviaanien mukaan lähtee myös leluja.

Paviaanit pysyvät leikkisinä ja uteliaina koko ikänsä. Ruoan lisäksi karhupaviaanien mukaan lähtee myös leluja.

Cyril Ruoso / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

24.1.2018

Varastelevat paviaanit

Kapin niemimaalla Etelä-Afrikassa elää viitisensataa karhupaviaania. Ne ovat Kapkaupungin asukkaiden harmiksi ihastuneet kaupungin mukavuuksiin.

Tätä nä­kyä ei odot­tai­si kau­pun­gis­sa koh­taa­van­sa. Lau­ma pa­vi­aa­ne­ja as­te­lee Kap­kau­pun­gin ka­duil­la it­se­var­mas­ti kuin ne omis­tai­si­vat pai­kan. Koo­kas uros joh­taa jouk­koa. Ne vil­kui­le­vat ylös ik­ku­noi­hin, kun­nes löy­tä­vät et­si­män­sä: yk­si on unoh­tu­nut ra­ol­leen.

Pa­vi­aa­nit ki­pu­a­vat sei­nää ylös ket­te­räs­ti kuin ora­vat ja su­kel­ta­vat ik­ku­nas­ta asun­toon. Ne ovat ih­mis­ten nä­kö­kul­mas­ta ryös­tö­ret­kel­lä, mut­ta omas­ta mie­les­tään vi­at­to­mal­la ra­vin­non­ha­ku­mat­kal­la.

Koh­ta api­nat pa­laa­vat ul­koil­maan saa­liin­sa kera. Sii­tä on sekä hyö­tyä et­tä hu­pia. Eläi­met va­ras­ta­vat ruo­kaa, mut­ta myös peh­mo­le­lu­ja, la­ka­noi­ta ja muu­ta leik­ki­ka­luik­si kel­paa­vaa.

Ik­ku­na­mur­rot ei­vät ole Kap­kau­pun­gin pa­vi­aa­nien ai­noa pahe. Ne ryös­tä­vät ih­mi­sil­tä ruo­kaa ka­dul­la, tyh­jen­tä­vät he­del­mä­puut, avaa­vat lu­kit­se­mat­to­mat ovet näp­pä­räs­ti ja nos­ta­vat lu­ki­tut ovet sa­ra­noil­taan.

Ryös­te­le­vät pa­vi­aa­nit voi­vat kuu­los­taa aja­tuk­se­na hu­vit­ta­val­ta, mut­ta eläin­ten hää­tä­mi­ses­tä on leik­ki kau­ka­na. Kar­hu­pa­vi­aa­ni (Pa­pio ur­si­nus) on maa­il­man kook­kain pa­vi­aa­ni­la­ji. Vä­ki­vah­vat urok­set voi­vat pai­naa jopa 45 ki­loa. Pa­vi­aa­nit ei­vät ole ih­mi­siä koh­taan ag­g­res­sii­vi­sia, mut­ta nurk­kaan ah­dis­tet­tui­na ne voi­vat teh­dä jopa vii­si­sent­ti­sil­lä kul­ma­ham­pail­laan pa­haa jäl­keä.

Ra­jat ei­vät pi­te­le pa­vi­aa­ne­ja

Pa­vi­aa­nit ovat vai­kea päh­ki­nä pur­ta­vak­si Kap­kau­pun­gin vi­ra­no­mai­sil­le. En­nen Ka­pin nie­mi­maan pa­vi­aa­ne­ja ta­pet­tiin tu­ho­lai­si­na tai myy­tiin koe-eläi­mik­si. Nyt eläi­met on rau­hoi­tet­tu ja suu­ri osa nie­mi­maa­ta suo­jel­tu Pöy­tä­vuo­ren kan­sal­lis­puis­tok­si.

Har­mi vain, et­tä pa­vi­aa­nit ei­vät pysy puis­ton ra­jo­jen si­säl­lä.

Kar­hu­pa­vi­aa­ni ei ole uha­na­lai­nen, mut­ta nie­mi­maal­la elä­vä al­le 500 yk­si­lön po­pu­laa­tio on haa­voit­tu­va. Ka­pin nie­mi­maan erot­taa ym­pä­röi­väs­tä maa­seu­dus­ta 3,5 mil­joo­nan asuk­kaan Kap­kau­pun­ki. Sen läpi ei ur­baa­nein­kaan pa­vi­aa­ni on­nis­tu seik­kai­le­maan.

Pa­vi­aa­nit ovat älyk­käi­tä eläi­miä. Kun ne ovat ker­ran op­pi­neet, et­tä kau­pun­gis­ta löy­tyy kai­ken­lai­sia herk­ku­ja, niil­lä ei ole ai­ko­mus­ta­kaan pa­la­ta ki­vi­sel­le ran­ni­kol­le ke­rää­mään ver­so­ja, si­pu­le­ja ja sim­pu­koi­ta, ku­ten nii­den ja ny­kyih­mis­ten esi-isät te­ki­vät rin­nak­kain sa­to­ja tu­han­sia vuo­sia.

Ei­kä ih­me. Ne­li­ö­ki­lo­met­ri esi­kau­pun­kia elät­tää vii­si ker­taa enem­män pa­vi­aa­ne­ja kuin sa­man­ko­koi­nen pala vil­liä pen­sas­maa­ta.

Asuk­kaat ja vi­ra­no­mai­set ovat ko­keil­leet mo­nen­lai­sia kons­te­ja pa­vi­aa­ni­on­gel­man hil­lit­se­mi­sek­si. Pa­vi­aa­ne­ja hä­tis­tel­lään vaa­rat­to­mas­ti vä­ri­kuu­la-aseil­la ja ve­si­pys­syil­lä, he­del­mä­pui­ta suo­jel­laan säh­kö­ai­doin ja lau­mo­jen liik­kei­tä seu­ra­taan pan­ta­lä­het­ti­mien avul­la.

Vii­me vuo­si­na vi­ra­no­mai­set ovat al­ka­neet tap­paa on­gel­ma­lau­mo­jen joh­ta­jau­rok­sia. Kons­ti toi­mii ai­na­kin het­ken, mut­ta sitä on ar­vos­tel­tu jul­mak­si. Pa­vi­aa­ni­lau­ma on herk­kä yh­tei­sö. Urok­sen tap­pa­mi­nen joh­taa poi­kas­kuo­le­miin ja jopa koko lau­man ha­jo­a­mi­seen. Ei­kä ole epäi­lys­tä­kään, et­tei­vät­kö pa­vi­aa­nit su­ri­si kuol­lei­taan.

Kap­kau­pun­gin yli­o­pis­ton tut­ki­jat et­si­vät nyt kes­tä­väm­piä rat­kai­su­ja. Yk­si vaih­to­eh­to oli­si jär­jes­tää pa­vi­aa­neil­le hy­viä ruo­kai­lu­mah­dol­li­suuk­sia kau­em­pa­na nie­mi­maal­la, lä­hel­lä nii­den nuk­ku­ma­paik­koi­na toi­mi­via kal­li­oi­ta. Sil­loin lau­mat ei­vät eh­kä vai­vau­tui­si kä­ve­le­mään päi­vit­täin kau­pun­kiin saak­ka. Kei­no­jen on kui­ten­kin pe­rus­tut­ta­va pa­vi­aa­nien käyt­täy­ty­mi­sen ym­mär­tä­mi­seen. Ai­dat, lu­kot ja pe­lot­ti­met ei­vät näi­tä ove­lia kä­del­li­siä kau­an pi­dät­te­le.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2018.

Lue myös:

Pa­na­man ui­vat lais­ki­ai­set

Mat­ki­joi­den mah­ta­va maa­il­ma

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2