Yun­ni, Ya­ya ja Ma­yer­lin vart­tui­vat yh­des­sä Pe­ta­res­sa, Ca­ra­ca­sin kuk­ku­loil­la si­jait­se­vas­sa 400 000 asuk­kaan slum­mis­sa. Näi­den kol­men nai­sen koko elä­mää on lei­man­nut La­ti­na­lai­sel­le Ame­ri­kal­le tyy­pil­li­nen köy­hyys ja toi­vo sii­tä, et­tä il­taan men­nes­sä sai­si haa­lit­tua ka­saan riit­tä­väs­ti suu­hun­pan­ta­vaa.

Kun Ve­ne­zu­e­lan val­lan­ku­mous­joh­ta­ja Hugo Chávez nou­si val­taan vuon­na 1999, nais­ten olot pa­ra­ni­vat. Chávez ja­koi lah­jo­ja, os­ti öl­jy­buu­min tuo­toil­la köy­hil­le jää­kaap­pe­ja ja tar­jo­si heil­le po­liit­ti­sen ko­ti­maan. Nai­set van­noi­vat us­kol­li­suut­ta val­ti­on pää­mie­hel­le ja al­koi­vat kut­sua it­se­ään cha­vis­toik­si.

Pe­ta­re oli vuon­na 2013 kuol­leen Cháve­zin kan­na­tuk­sen ydi­na­lu­et­ta, ja vie­lä ny­ky­ään­kin hä­nen ku­vi­aan nä­kee joka kul­mas­sa. Vii­mei­sim­mis­sä vaa­leis­sa Cháve­zin työn jat­ka­jat eli so­si­a­lis­tit kär­si­vät kui­ten­kin Pe­ta­res­sa sel­vän tap­pi­on.

Yun­ni kan­nat­taa nyt op­po­si­ti­o­ta ja tais­te­lee pre­si­dent­ti Ni­colás Ma­du­ron hal­lin­non kaa­tu­mi­sen puo­les­ta. Ya­ya joh­taa huu­me­jen­giä ja va­rus­tau­tuu si­säl­lis­so­taan. Vain Ma­yer­lin on edel­leen cha­vis­ta. Hän toi­mii il­mi­an­ta­ja­na ja yrit­tää pi­tää val­lan­ku­mouk­sen pe­rin­nön elos­sa.

Yk­si­mie­li­siä nai­set ovat sii­tä, et­tä he ovat tar­peen tul­len val­mii­ta käy­mään so­taan toi­si­aan vas­taan. Ja sii­tä, et­tä heil­lä kai­kil­la on näl­kä.

Kol­me eri va­lin­taa

Yun­nin kort­te­lis­sa Pe­ta­res­sa on vie­lä pi­me­ää. Yun­ni val­mis­taa kol­mel­le lap­sel­leen yk­sin­ker­tai­sen ate­ri­an ja läh­tee ho­mei­ses­ta mö­kis­tään. Laak­son poh­jal­le saa­vut­tu­aan Yun­ni ryh­tyy töi­hin, tur­vaa­maan jä­te­huol­lon kul­je­tuk­sia. Kun ta­pa­sim­me en­sim­mäi­sen ker­ran vuo­si sit­ten, Yun­ni vah­ti vie­lä li­ha­kul­je­tuk­sia. Enää li­haa ei ole.

Yun­nin työ­hön liit­tyy toi­nen­kin, tär­ke­äm­pi teh­tä­vä. Hän on tie­dus­te­li­ja. Hän tark­kai­lee kier­rok­sil­laan co­lec­ti­vo­jen eli hal­li­tuk­sen puo­li­so­ti­laal­lis­ten jouk­ko­jen liik­kei­tä. Slum­mei­hin pe­siy­ty­neet ryh­mit­ty­mät toi­mi­vat aseis­tau­tu­nei­na pe­lot­te­lu­par­ti­oi­na, ja Yun­ni vä­lit­tää tie­don nii­den si­jain­nis­ta op­po­si­ti­o­liik­kee­seen kuu­lu­val­le puo­lu­eel­leen Pri­me­ro Jus­ti­ci­al­le.

Pe­ta­ren vaa­ral­li­sim­mil­le jät­teen­kul­je­tus­rei­teil­le Yun­ni on pes­tan­nut hen­ki­var­ti­jak­seen en­ti­sen ys­tä­vän­sä Ya­yan ja hä­nen jen­gin­sä Los Fa­vo­ri­to­sin po­jat. Nämä ros­kien var­ti­jan hen­ki­var­ti­jat aset­tu­vat ase­miin ku­jil­le ja kuk­ku­lan kie­lek­keil­le suo­jak­si co­lec­ti­vo­jen hyök­käyk­sil­tä.

”Vii­me ai­koi­na puo­li­so­ti­laal­li­set jou­kot ovat käy­neet jä­te­au­to­jen kul­jet­ta­jien kimp­puun”, Yun­ni sa­noo. ”Ne tah­to­vat le­vit­tää kaa­os­ta ja osoit­taa si­ten ih­mi­sil­le, et­tä Pe­ta­rea hal­lit­se­va op­po­si­tio on me­net­tä­nyt ot­teen­sa.”

Jen­gi­po­mo Ya­ya aset­tuu var­ti­o­pai­kal­leen kal­li­on­kie­lek­keel­le kuin so­ta­pääl­lik­kö. Hän on pis­tä­nyt pis­too­lin­sa verk­ka­rien­sa kau­luk­seen. Hä­nen jen­gin­sä saa op­po­si­ti­ol­ta hen­ki­var­ti­jan teh­tä­väs­tä 10 000 bolí­va­ria. Se on 20 pro­sent­tia kes­ki­pal­kas­ta, ja sil­lä saa ki­lon rii­siä. Ta­val­li­ses­ti Ya­yan joh­ta­ma Los Fa­vo­ri­tos te­kee ai­van toi­sen­lai­sia keik­ko­ja kid­nap­pauk­sis­ta huu­me­kaup­paan ja pros­ti­tuu­ti­oon.

Myös Ya­ya läh­tee Pe­ta­res­sa tie­dus­te­lu­ret­kel­le. Hän ha­lu­aa saa­da sel­vil­le, kuin­ka jen­git voi­si­vat läh­teä mu­kaan aseel­li­seen tais­te­luun hal­li­tus­ta vas­taan. Ne ovat jo kah­des­ti kään­nyt­tä­neet kan­sal­lis­kaar­tin Pe­ta­ren por­teil­ta.

”Ei lei­pää”, lu­kee lei­po­mon näy­teik­ku­nas­sa. ”Sul­jet­tu ryös­tön vuok­si”, ker­too ap­tee­kin ik­ku­na. Ka­tu­ku­vaa hal­lit­see cha­vis­to­jen pu­nai­sek­si so­mis­tet­tu tie­do­tus­ko­ju. Siel­lä, ak­ti­vis­tien jou­kos­sa, nä­kyy myös hä­nen lap­suu­de­nys­tä­vän­sä Ma­yer­lin. He ke­rää­vät al­le­kir­joi­tuk­sia Ma­du­ron val­ta­oi­keuk­sia laa­jen­ta­van pe­rus­tus­la­ki­muu­tok­sen puo­les­ta.

”Jos Ma­du­ro jos­kus us­kal­tau­tuu Pe­ta­reen, hyvä jos sel­vi­ää mi­nuu­tin hen­gis­sä”, Ya­ya huu­taa.

Ma­yer­lin ja muut ei­vät re­a­goi. Ei ole ihan sel­vää, pe­lot­taa­ko hei­tä, vai ei­vät­kö he ota Ya­yaa to­sis­saan.

Yh­dek­sän kuu­kaut­ta ai­em­min jen­gi­läi­set tap­poi­vat ryös­tö­kei­kal­la Ma­yer­li­nin 22-vuo­ti­aan vel­jen, nuo­ren isän. Sen jäl­keen hal­li­tuk­sen eliit­ti­jou­kot am­pui­vat usei­ta Ya­yan jen­gin jä­se­niä.

Ma­yer­lin on Ma­du­ron hal­li­tuk­sen nuo­ri­so­val­tuu­tet­tu Pe­ta­res­sa. Hä­nen mie­les­tään Ya­yan kal­tai­sil­ta ri­kol­li­sil­ta pi­täi­si vie­dä lap­set ja an­taa ne val­ti­on huos­taan. Ya­ya taas pi­tää cha­vis­te­ja ri­kol­li­sis­ta suu­rim­pi­na. ”Heil­tä pi­täi­si vie­dä val­tio.”

Sa­maa miel­tä nai­set ovat sii­tä, et­tä en­nen Cháve­zia Ve­ne­zu­e­laa hal­lin­neet iso­ken­käi­set, jot­ka nyt val­mis­tau­tu­vat Mi­a­mis­sa pa­luu­seen­sa, ei­vät ole rah­tu­a­kaan pa­rem­pia kuin ny­ky­hal­lin­to.

Vau­rau­des­ta ha­jo­a­mi­sen par­taal­le

Ve­ne­zu­e­la oli ai­em­min Ete­lä-Ame­ri­kan hy­vin­voi­vin val­tio. Sen pin­ta-ala on suu­rem­pi kuin Rans­kan ja sen öl­jy­va­rat run­saam­mat kuin Sau­di-Ara­bi­an.

Vuo­teen 2008 as­ti öl­jyn hin­ta py­syt­te­li 147 dol­la­ris­sa bar­re­lil­ta, ja Ve­ne­zu­e­laan tul­vi ra­haa. Maa sai 95 pro­sent­tia vien­ti­tu­lois­taan öl­jyn myyn­nis­tä. Sa­maan ai­kaan hal­li­tus lai­min­löi ko­ti­mai­sen te­ol­li­suu­den tu­ke­mi­sen. Yk­si­tyi­siä yri­tyk­siä kan­sal­lis­tet­tiin ja maan­vil­je­li­jöil­tä pak­ko­lu­nas­tet­tiin mai­ta. Öl­jyn vas­ti­neek­si Chávez an­toi tuo­da maa­han kaik­kea, jopa ken­gän­nau­ho­ja ja mai­toa.

Enää 31 mil­joo­nan asuk­kaan val­ti­os­sa ei val­mis­te­ta edes wc-pa­pe­ria. Sen inf­laa­ti­o­vauh­dik­si on ar­vi­oi­tu tu­han­sia pro­sent­te­ja vuo­des­sa, ja ta­lous on ku­tis­tu­nut. Pre­si­dent­ti Ma­du­ron hal­lin­to sin­nit­te­lee Kii­nas­ta saa­tu­jen lai­no­jen ja yh­dys­val­ta­lai­sen ark­ki­vi­hol­li­sen Gold­man Sach­sin jouk­ko­vel­ka­kir­jo­jen tur­vin. Elin­tar­vi­ke­pu­lan vuok­si pu­hu­taan jopa hu­ma­ni­taa­ri­ses­ta krii­sis­tä. Val­ti­o­tie­tei­li­jöi­den ter­mein Ve­ne­zu­e­la on ”epä­on­nis­tu­nut val­tio”.

Op­po­si­tio voit­ti vuon­na 2015 pi­de­tyis­sä vaa­leis­sa enem­mis­tön maan par­la­men­tis­ta. Sen jäl­keen pre­si­dent­ti Ma­du­ro ja hä­nel­le myö­tä­mie­li­nen kor­kein oi­keus ovat pyr­ki­neet mo­nin eri ta­voin vai­keut­ta­maan par­la­men­tin ja op­po­si­ti­on toi­min­taa. Vä­ki­val­tai­set yh­tee­no­tot ovat kiih­ty­neet, ja mie­le­no­soi­tuk­set ovat ol­leet maas­sa jo pit­kään lä­hes päi­vit­täi­siä.

Jut­tu on tii­vis­tel­mä ar­tik­ke­lis­ta, joka il­mes­tyi GEO-leh­des­sä 3/2018. Sitä on päi­vi­tet­ty.

Lue li­sää Ve­ne­zu­e­las­ta BBC:n si­vuil­ta ja Ylen si­vuil­ta.

Lue myös:

Kuu­ba siir­tyy Cast­ro­jen jäl­kei­seen ai­kaan

Yh­dys­val­lat Trum­pin jäl­keen