Valtio ei pysty huolehtimaan kaikkien kansalaisten perustarpeista Venezuelassa. Tässä on meneillään vedenjakelu opposition hallitsemalla asuinalueella Caracasissa.
Alejandro Cegarra
Jan Christoph Wiechmann ja GEO
Yunni, Yaya ja Mayerlin varttuivat yhdessä Petaressa, Caracasin kukkuloilla sijaitsevassa 400 000 asukkaan slummissa. Näiden kolmen naisen koko elämää on leimannut Latinalaiselle Amerikalle tyypillinen köyhyys ja toivo siitä, että iltaan mennessä saisi haalittua kasaan riittävästi suuhunpantavaa.
Kun Venezuelan vallankumousjohtaja Hugo Chávez nousi valtaan vuonna 1999, naisten olot paranivat. Chávez jakoi lahjoja, osti öljybuumin tuotoilla köyhille jääkaappeja ja tarjosi heille poliittisen kotimaan. Naiset vannoivat uskollisuutta valtion päämiehelle ja alkoivat kutsua itseään chavistoiksi.
Petare oli vuonna 2013 kuolleen Chávezin kannatuksen ydinaluetta, ja vielä nykyäänkin hänen kuviaan näkee joka kulmassa. Viimeisimmissä vaaleissa Chávezin työn jatkajat eli sosialistit kärsivät kuitenkin Petaressa selvän tappion.
Yunni kannattaa nyt oppositiota ja taistelee presidentti Nicolás Maduron hallinnon kaatumisen puolesta. Yaya johtaa huumejengiä ja varustautuu sisällissotaan. Vain Mayerlin on edelleen chavista. Hän toimii ilmiantajana ja yrittää pitää vallankumouksen perinnön elossa.
Yksimielisiä naiset ovat siitä, että he ovat tarpeen tullen valmiita käymään sotaan toisiaan vastaan. Ja siitä, että heillä kaikilla on nälkä.
Kolme eri valintaa
Yunnin korttelissa Petaressa on vielä pimeää. Yunni valmistaa kolmelle lapselleen yksinkertaisen aterian ja lähtee homeisesta mökistään. Laakson pohjalle saavuttuaan Yunni ryhtyy töihin, turvaamaan jätehuollon kuljetuksia. Kun tapasimme ensimmäisen kerran vuosi sitten, Yunni vahti vielä lihakuljetuksia. Enää lihaa ei ole.
Yunnin työhön liittyy toinenkin, tärkeämpi tehtävä. Hän on tiedustelija. Hän tarkkailee kierroksillaan colectivojen eli hallituksen puolisotilaallisten joukkojen liikkeitä. Slummeihin pesiytyneet ryhmittymät toimivat aseistautuneina pelottelupartioina, ja Yunni välittää tiedon niiden sijainnista oppositioliikkeeseen kuuluvalle puolueelleen Primero Justicialle.
Petaren vaarallisimmille jätteenkuljetusreiteille Yunni on pestannut henkivartijakseen entisen ystävänsä Yayan ja hänen jenginsä Los Favoritosin pojat. Nämä roskien vartijan henkivartijat asettuvat asemiin kujille ja kukkulan kielekkeille suojaksi colectivojen hyökkäyksiltä.
”Viime aikoina puolisotilaalliset joukot ovat käyneet jäteautojen kuljettajien kimppuun”, Yunni sanoo. ”Ne tahtovat levittää kaaosta ja osoittaa siten ihmisille, että Petarea hallitseva oppositio on menettänyt otteensa.”
Jengipomo Yaya asettuu vartiopaikalleen kallionkielekkeelle kuin sotapäällikkö. Hän on pistänyt pistoolinsa verkkariensa kaulukseen. Hänen jenginsä saa oppositiolta henkivartijan tehtävästä 10 000 bolívaria. Se on 20 prosenttia keskipalkasta, ja sillä saa kilon riisiä. Tavallisesti Yayan johtama Los Favoritos tekee aivan toisenlaisia keikkoja kidnappauksista huumekauppaan ja prostituutioon.
Myös Yaya lähtee Petaressa tiedusteluretkelle. Hän haluaa saada selville, kuinka jengit voisivat lähteä mukaan aseelliseen taisteluun hallitusta vastaan. Ne ovat jo kahdesti käännyttäneet kansalliskaartin Petaren porteilta.
”Ei leipää”, lukee leipomon näyteikkunassa. ”Suljettu ryöstön vuoksi”, kertoo apteekin ikkuna. Katukuvaa hallitsee chavistojen punaiseksi somistettu tiedotuskoju. Siellä, aktivistien joukossa, näkyy myös hänen lapsuudenystävänsä Mayerlin. He keräävät allekirjoituksia Maduron valtaoikeuksia laajentavan perustuslakimuutoksen puolesta.
”Jos Maduro joskus uskaltautuu Petareen, hyvä jos selviää minuutin hengissä”, Yaya huutaa.
Mayerlin ja muut eivät reagoi. Ei ole ihan selvää, pelottaako heitä, vai eivätkö he ota Yayaa tosissaan.
Yhdeksän kuukautta aiemmin jengiläiset tappoivat ryöstökeikalla Mayerlinin 22-vuotiaan veljen, nuoren isän. Sen jälkeen hallituksen eliittijoukot ampuivat useita Yayan jengin jäseniä.
Mayerlin on Maduron hallituksen nuorisovaltuutettu Petaressa. Hänen mielestään Yayan kaltaisilta rikollisilta pitäisi viedä lapset ja antaa ne valtion huostaan. Yaya taas pitää chavisteja rikollisista suurimpina. ”Heiltä pitäisi viedä valtio.”
Samaa mieltä naiset ovat siitä, että ennen Chávezia Venezuelaa hallinneet isokenkäiset, jotka nyt valmistautuvat Miamissa paluuseensa, eivät ole rahtuakaan parempia kuin nykyhallinto.
Vauraudesta hajoamisen partaalle
Venezuela oli aiemmin Etelä-Amerikan hyvinvoivin valtio. Sen pinta-ala on suurempi kuin Ranskan ja sen öljyvarat runsaammat kuin Saudi-Arabian.
Vuoteen 2008 asti öljyn hinta pysytteli 147 dollarissa barrelilta, ja Venezuelaan tulvi rahaa. Maa sai 95 prosenttia vientituloistaan öljyn myynnistä. Samaan aikaan hallitus laiminlöi kotimaisen teollisuuden tukemisen. Yksityisiä yrityksiä kansallistettiin ja maanviljelijöiltä pakkolunastettiin maita. Öljyn vastineeksi Chávez antoi tuoda maahan kaikkea, jopa kengännauhoja ja maitoa.
Enää 31 miljoonan asukkaan valtiossa ei valmisteta edes wc-paperia. Sen inflaatiovauhdiksi on arvioitu tuhansia prosentteja vuodessa, ja talous on kutistunut. Presidentti Maduron hallinto sinnittelee Kiinasta saatujen lainojen ja yhdysvaltalaisen arkkivihollisen Goldman Sachsin joukkovelkakirjojen turvin. Elintarvikepulan vuoksi puhutaan jopa humanitaarisesta kriisistä. Valtiotieteilijöiden termein Venezuela on ”epäonnistunut valtio”.
Oppositio voitti vuonna 2015 pidetyissä vaaleissa enemmistön maan parlamentista. Sen jälkeen presidentti Maduro ja hänelle myötämielinen korkein oikeus ovat pyrkineet monin eri tavoin vaikeuttamaan parlamentin ja opposition toimintaa. Väkivaltaiset yhteenotot ovat kiihtyneet, ja mielenosoitukset ovat olleet maassa jo pitkään lähes päivittäisiä.
Juttu on tiivistelmä artikkelista, joka ilmestyi GEO-lehdessä 3/2018. Sitä on päivitetty.
Lue lisää Venezuelasta BBC:n sivuilta ja Ylen sivuilta.
Lue myös:
Yrjö Piirto kuvasi argentiinalaismiehen Buenos Airesissa.
Yrjö Piirto
Tähän ei susi pysty. Koiran kyky hellyttäviin ilmeisiin muotoutui kesytyksen aikana.
Unsplash
Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.
Sergi Reboredo
Synkkä ukkospilvi on hurja näky. Ukkosella voi olla yllättäviä seurauksia.
Unsplash
Yrjö Piirto kuvasi argentiinalaismiehen Buenos Airesissa.
Yrjö Piirto
Tähän ei susi pysty. Koiran kyky hellyttäviin ilmeisiin muotoutui kesytyksen aikana.
Unsplash
Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.
Sergi Reboredo
Synkkä ukkospilvi on hurja näky. Ukkosella voi olla yllättäviä seurauksia.
Unsplash
Lihaksikas vartalo miellyttää monia, mutta miksi?
Fotolia
Syyskuun yö on kylmä ja tyyni - revontulet hohtavat Naruskajärven yllä.
Leo Laurikainen
Senja Multala on tehnyt vapaaehtoistyötä pian kymmenen vuoden ajan. Hänet kuvattiin Helsingin keskustassa.
Hanna Linnakko
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2