Tut­ki­muk­set viit­taa­vat sii­hen, et­tä stres­si voi pe­riy­tyä. Hii­ril­lä teh­dyis­tä ko­keis­ta on käy­nyt il­mi, et­tä edel­li­sen su­ku­pol­ven ko­ke­mat trau­mat hei­jas­tu­vat jäl­ke­läis­ten tun­ne-elä­mään ja ovat mi­tat­ta­vis­sa ve­res­tä. Sa­maan joh­to­pää­tök­seen on tul­tu jo ai­em­min sil­loin, kun on tut­kit­tu so­das­ta sel­viy­ty­nei­den lap­sia.

Stres­si pe­riy­tyy to­den­nä­köi­ses­ti ni­me­no­maan isäl­tä jäl­ke­läi­sel­le. Pe­riy­ty­mi­nen näyt­täi­si ta­pah­tu­van siit­ti­ö­so­lu­jen si­säl­tä­mien ri­bo­nuk­lei­i­ni­hap­po­mo­le­kyy­lien (rna) kaut­ta.

Siit­ti­ö­so­luis­sa on gee­nien li­säk­si ly­hyi­tä mik­ro-rna-mo­le­kyy­le­jä, jot­ka sää­te­le­vät gee­nien toi­min­taa. Tut­ki­joi­den mu­kaan siit­ti­öt saa­vat mik­ro-rna-las­tin­sa kyp­sy­es­sään li­sä­ki­vek­sis­sä. Stres­sin on puo­les­taan to­det­tu vai­kut­ta­van sii­hen, min­kä tyyp­pi­siä mik­ro-rna-mo­le­kyy­le­jä li­sä­ki­ves­ten ra­ken­teis­ta siit­ti­öi­hin ker­tyy.

Asi­aa tut­kit­tiin ko­kees­sa, jos­sa hii­riä al­tis­tet­tiin stres­sil­le ke­tun virt­san ha­jul­la tai siir­tä­mäl­lä eläi­miä hä­kis­tä toi­seen. Tämä ver­ra­ten mie­to stres­si ai­heut­ti muu­tok­sia uros­hii­rien sper­mas­sa, mut­ta jat­ko­tut­ki­muk­sis­sa saa­tiin sel­vil­le, et­tä stres­saan­tu­nei­den uros­ten ai­kui­sek­si kas­va­nei­den jäl­ke­läis­ten stres­si­sie­to­ky­ky oli nor­maa­lia hei­kom­pi.

Tu­los on vie­lä vah­vis­tet­ta­va riip­pu­mat­to­min jat­ko­tut­ki­muk­sin. Epä­sel­vää on myös se, ovat­ko tu­lok­set yleis­tet­tä­vis­sä ih­mi­siin. Os­viit­taa asi­as­ta on to­sin saa­tu toi­ses­sa yh­dys­val­ta­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa, jo­hon osal­lis­tui 28 mies­tä. Sii­nä to­det­tiin, et­tä ko­e­hen­ki­löil­lä, jot­ka oli­vat lap­se­na ko­ke­neet hy­väk­si­käyt­töä, oli siit­ti­ö­so­luis­saan kah­ta sa­man­lais­ta mik­ro-rna-tyyp­piä, joi­ta oli löy­ty­nyt myös hii­ri­ko­keis­sa.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2019.

Lue myös:

Mik­si ih­mi­sel­le kas­vaa kul­ma­kar­vat?

Mik­si rous­ku­tus saa sel­kä­piin kar­mi­maan?