Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?

Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?

iStock

GEO

30.4.2019

Voiko stressi periytyä lapsille?

Stressi kiusaa monia perheellisiä, mutta voiko se vaikuttaa jälkeläisiin myös perimän kautta? Tutkimustulokset mullistavat ajatteluamme.

Tut­ki­muk­set viit­taa­vat sii­hen, et­tä stres­si voi pe­riy­tyä. Hii­ril­lä teh­dyis­tä ko­keis­ta on käy­nyt il­mi, et­tä edel­li­sen su­ku­pol­ven ko­ke­mat trau­mat hei­jas­tu­vat jäl­ke­läis­ten tun­ne-elä­mään ja ovat mi­tat­ta­vis­sa ve­res­tä. Sa­maan joh­to­pää­tök­seen on tul­tu jo ai­em­min sil­loin, kun on tut­kit­tu so­das­ta sel­viy­ty­nei­den lap­sia.

Stres­si pe­riy­tyy to­den­nä­köi­ses­ti ni­me­no­maan isäl­tä jäl­ke­läi­sel­le. Pe­riy­ty­mi­nen näyt­täi­si ta­pah­tu­van siit­ti­ö­so­lu­jen si­säl­tä­mien ri­bo­nuk­lei­i­ni­hap­po­mo­le­kyy­lien (rna) kaut­ta.

Siit­ti­ö­so­luis­sa on gee­nien li­säk­si ly­hyi­tä mik­ro-rna-mo­le­kyy­le­jä, jot­ka sää­te­le­vät gee­nien toi­min­taa. Tut­ki­joi­den mu­kaan siit­ti­öt saa­vat mik­ro-rna-las­tin­sa kyp­sy­es­sään li­sä­ki­vek­sis­sä. Stres­sin on puo­les­taan to­det­tu vai­kut­ta­van sii­hen, min­kä tyyp­pi­siä mik­ro-rna-mo­le­kyy­le­jä li­sä­ki­ves­ten ra­ken­teis­ta siit­ti­öi­hin ker­tyy.

Asi­aa tut­kit­tiin ko­kees­sa, jos­sa hii­riä al­tis­tet­tiin stres­sil­le ke­tun virt­san ha­jul­la tai siir­tä­mäl­lä eläi­miä hä­kis­tä toi­seen. Tämä ver­ra­ten mie­to stres­si ai­heut­ti muu­tok­sia uros­hii­rien sper­mas­sa, mut­ta jat­ko­tut­ki­muk­sis­sa saa­tiin sel­vil­le, et­tä stres­saan­tu­nei­den uros­ten ai­kui­sek­si kas­va­nei­den jäl­ke­läis­ten stres­si­sie­to­ky­ky oli nor­maa­lia hei­kom­pi.

Tu­los on vie­lä vah­vis­tet­ta­va riip­pu­mat­to­min jat­ko­tut­ki­muk­sin. Epä­sel­vää on myös se, ovat­ko tu­lok­set yleis­tet­tä­vis­sä ih­mi­siin. Os­viit­taa asi­as­ta on to­sin saa­tu toi­ses­sa yh­dys­val­ta­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa, jo­hon osal­lis­tui 28 mies­tä. Sii­nä to­det­tiin, et­tä ko­e­hen­ki­löil­lä, jot­ka oli­vat lap­se­na ko­ke­neet hy­väk­si­käyt­töä, oli siit­ti­ö­so­luis­saan kah­ta sa­man­lais­ta mik­ro-rna-tyyp­piä, joi­ta oli löy­ty­nyt myös hii­ri­ko­keis­sa.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2019.

Lue myös:

Mik­si ih­mi­sel­le kas­vaa kul­ma­kar­vat?

Mik­si rous­ku­tus saa sel­kä­piin kar­mi­maan?

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2