Jaakko Hämeen-Anttila
Paimentolaiset ovat aina jakaneet mielipiteitä, joita ovat innolla esittäneet varsinkin kaupunkilaiset. Arabian niemimaan beduiinit nousevat kirjallisiin lähteisiin ensimmäistä kertaa 800-luvulla eKr., kun assyrialaiset kuninkaat keräävät tiedustelutietoa valtakunnan rajoilla häiriköivistä ”arabeista”, jotka tarpeen tullen muuntuvat Assyrian valloitusarmeijoita tukeviksi apujoukoiksi.
Kun islam syntyi 600-luvun alussa, Mekan ja Medinan kaupunkilaiset olivat vakaimpia uskovia. Silloin, kun beduiinit kääntyivät islamiin, heidän kääntymykseensä suhtauduttiin lähinnä epäluuloisesti. Toisaalta islamin varhaisten valloitussotien jälkeen niemimaalle ja sen ympäristöön jääneet beduiinit miellettiin ”aidoiksi” arabeiksi, siinä missä Lähi-idän kaupunkeihin asettuneitten arabien katsottiin kadottaneen kielensä puhtauden ja alkuperäisen kulttuurinsa.
700-luvun lopun arabitutkijat kiirehtivät Elias Lönnrotin tavoin erämaahan pelastaakseen näiden aavikon poikien muistitiedosta vanhaa runoutta ja kyselläkseen heiltä arabian kielestä. Mutta turmeltumattoman beduiinin, jalon villin, rinnalla eli myös toisenlainen kuva oppimattomasta moukasta, joka ei osaa lukea eikä kirjoittaa eikä tiedä edes islamin peruskäsitteitä.
Sama kaksijakoinen kuva näkyy myös länsimailla. Suomalainen tutkimusmatkailija Georg August Wallin vaelsi 1840-luvulla Arabian niemimaalla ja kuvasi ryösteleviä, lukutaidottomia beduiineja mutta samalla elätteli romanttisia kuvitelmia beduiinitytöstä, jonka kanssa hän karkaisi aloittamaan uuden elämän autiomaan huolettomana poikana.
Romanttisen beduiinin esikuvaksi ei kuitenkaan vakiintunut suomalainen arabisti vaan italialaissyntyinen Rudolph Valentino, joka loi Hollywood-uransa romanttisena sankarina. Elokuvassa Sheikki (1921) Valentino näyttelee pohjoisafrikkalaista sheikkiä, johon sankaritar elokuvan myötä vähitellen rakastuu. Loppuratkaisussa tosin paljastuu, että sheikki on länsimaalaista sukua ja vain adoptoitu beduiiniheimoon. Jalo villi ei sitten kuitenkaan aivan kelvannut länsimaisen sankarittaren puolisoksi vuoden 1921 Hollywoodissa.
Sheikki on jäänyt elokuvan historiaan, mutta beduiinihurmuri ei ole kadonnut vaan vain muuttanut muotoaan. Nykyaikaisissa romanttisissa lukemistoissa hänen tilallaan on lääkäri, joka paljastuu upporikkaaksi öljysheikiksi.
Kaikissa käsityksissä beduiineista on ripaus totta. Heimot ovat ikiaikaisesti ryöstelleet tai verottaneet alueensa halki kulkevia karavaaneja ja joskus ympäröiviä kyliäkin. Harva beduiini on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan mutta vastineeksi hän on pysynyt vapaana hallitusvallan otteesta. Aavikon asujaimilla on ollut omat lakinsa ja tapansa, ja kylien ja kaupunkien elämä on kulkenut erillään.
Jaakko Hämeen-Anttila on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, joka työskentelee Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Hän on suomentanut itämaista kirjallisuutta ja kirjoittanut lukuisia tietokirjoja.
Kolumni on julkaistu GEO-lehdessä 3/2020.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2