Maa­ta­lout­ta pi­de­tään ih­mi­sen kult­tuu­rin pe­rus­ta­na. La­ti­nan sana cul­tu­ra­kin kun tar­koit­taa vil­je­lys­tä. En­sim­mäi­set vil­jan­sie­me­net kyl­vet­tiin to­si­mie­les­sä noin 12 000 vuot­ta sit­ten ny­kyis­ten Ira­nin ja Ira­kin alu­eil­la.

Tai­de on kui­ten­kin vie­lä var­hai­sem­paa pe­rua ih­mis­kun­nan his­to­ri­as­sa. Te­ke­mi­äm­me lui­sia hui­lu­ja, ki­vi­veis­tok­sia ja kal­li­o­maa­lauk­sia löy­tyy yli 50 000 vuo­den ta­kaa.

Tai­det­ta luo­tiin en­nen kuin söim­me lei­pää, mut­ta kok­ki tai­taa ol­la sil­ti van­hem­pi am­mat­ti kuin tai­tei­li­ja. Gril­laus ni­mit­täin kek­sit­tiin to­den­nä­köi­ses­ti 1,8 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten. Näyt­töä esi-isiem­me hal­li­tus­ta tu­len­käy­tös­tä löy­tyy tuol­ta ajal­ta.

Pa­ri­sa­taa­tu­hat­ta vuot­ta sit­ten se oli jo ru­tii­nia, ja mo­nen tut­ki­jan, ku­ten Har­var­din pro­fes­so­rin Ric­hard Wrang­ha­min, mie­les­tä se vai­kut­ti evo­luu­ti­oom­me enem­män kuin mi­kään muu.

Nuo­ti­os­sa kyp­sen­tä­mi­nen hel­pot­ti ra­vin­non pu­res­ke­lua ja su­la­tus­ta. Naut­ti­mam­me ruu­an hyö­ty­suh­de pa­ra­ni, ai­vot sai­vat li­sää ener­gi­aa ja kas­voi­vat. Hän pe­rus­te­lee yli­ver­tai­suut­tam­me mui­hin eläin­la­jei­hin juu­ri täl­lä ky­vyl­lä, ja tot­ta on­kin, et­tei­vät muut la­jit juu­ri kok­kaa. Si­kä­li voi­si sa­noa ruu­an­lai­ton te­ke­vän meis­tä ih­mi­siä. Gril­laan – siis olen.

En kui­ten­kaan tie­dä, kum­pi täs­sä te­o­ri­as­sa pais­te­taan en­sin: kana vai muna? Ai­vo­jen koko ei ai­na­kaan ihan suo­raan kor­re­loi älyk­kyy­den kans­sa. Ne­an­der­ta­lin ih­mi­sel­lä oli sel­väs­ti isom­mat ai­vot kuin vaik­ka Al­bert Eins­tei­nil­la, jon­ka ai­vot sitä pait­si pai­noi­vat kes­ki­mää­räis­tä vä­hem­män.

Vaik­ka tii­vis­ty­nyt ener­gia ai­koi­naan kiih­dyt­ti ke­hi­tys­täm­me, se ei täl­lä het­kel­lä joh­da vält­tä­mät­tä pa­rem­paan suun­taan. Help­po so­ke­ri ja hal­pa ras­va voi­vat teh­dä jo­tain ai­van muu­ta. Tut­ki­jat va­roit­ta­vat yli­pai­non li­sää­vän niin pal­jon sai­rauk­sia syö­väs­tä Alz­hei­me­rin tau­tiin, et­tä kes­ki-ikäm­me ja älyk­kyy­tem­me voi­vat al­kaa las­kea. Tois­tai­sek­si on tais­tel­tu ruu­an mää­rän puo­les­ta, pä­te­vis­tä syis­tä, mut­ta täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la eläm­me en­si ker­ran ti­lan­tees­sa, jos­sa maa­il­mas­sa on sel­väs­ti enem­män yli­pai­nos­ta kär­si­viä ih­mi­siä kuin näl­kää­nä­ke­viä. Ke­hom­me kyky va­ras­toi­da ras­vaa oli het­ki sit­ten eduk­si evo­luu­ti­os­sa, mut­ta nyt se on kään­ty­mäs­sä mei­tä vas­taan.

Lää­ke­tie­de par­sii ny­ky­ään um­peen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non ai­heut­ta­mia rei­kiä ter­vey­del­lem­me, mut­ta pian voi ol­la eduk­si pa­la­ta raa­ka­ruo­kaan ja sus­hiin. Kan­nat­taa myös va­li­ta lau­ta­sel­le puh­tai­ta ei­nek­siä niin ter­vey­den kuin ym­pä­ris­tö­kin vuok­si. Ja voi­han nii­tä kas­vik­si­a­kin gril­la­ta. Jo­ten ei muu­ta kuin laa­jen­ta­maan ih­mi­syyt­tä tä­nä­kin ke­sä­nä, mut­ta kes­kit­ty­mäl­lä mää­rän si­jas­ta laa­tuun.

Os­mo Rau­ha­la on ku­va­tai­tei­li­ja ja vil­je­li­jä, joka ja­kaa ai­kan­sa New Yor­kis­sa si­jait­se­van atel­jeen ja Hä­mees­sä si­jait­se­van luo­mu­ti­lan kes­ken. Rau­ha­la on tä­män het­ken tun­ne­tuim­pia suo­ma­lai­sia ny­ky­tai­tei­li­joi­ta. Hän on pi­tä­nyt yli 50 yk­si­tyis­näyt­te­lyä, jois­ta yli puo­let ul­ko­mail­la.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 4/2016.

Lue myös:

Su­vait­se­vai­suu­den bi­o­lo­gi­aa

Kuin­ka van­ha Suo­mi on?