Osmo Rauhala
Muinaisissa taruissa ihmiset kohtasivat hirviöitä, kuten esimerkiksi Hydran, joka kasvatti irti leikatun päänsä tilalle kaksi uutta. Tämä fraktaalinen ongelmienratkaisun mekanismi näyttää seuraavan meitä nykyaikaan asti. Kun pyrimme ruokkimaan ihmiset,ilmasto muuttuu, vesistöt rehevöityvät ja maaperään kerääntyy myrkkyjä. Sairauksien hoito hygienian, antibioottien ja rokotusten avulla luo superbakteereja, sekoittaa suolistomme faunaa sekä lisää allergioita ja autoimmuunisairauksia.
Toistaiseksi olemme oppineet virheistämme, ja ihmiskunta elää monella tapaa parasta aikaansa. Nälkä ja sairaudet menettävät otettaan, vanhenemme pidempään kuin koskaan aiemmin.
Kaikkeen pitää kuitenkin reagoida nykyään nopeasti. Teolliseen vallankumoukseen asti löntystelimme hitaasti ja nousimme montuistakin melko ehjänä takaisin tielle. Nyt kiidämme nopeudella, jossa pienikin ohjausvirhe saa aikaan pahaa jälkeä. Maapallolta ei löydy enää mattoa, jonka alle piilottaa uudet ongelmat. Kemikaalit kulkevat pohjoisesta etelänavalle ja takaisin. Pandemia lentää idästä illaksi länteen.
Tässä vauhdissa on luotettava entistä enemmän mittareihin ja niiden antamaan tietotulvaan. Jatkossa ei riitä vain tieto vaan oleellisin tieto. Virheiden korjaamiseen ei ole paljon aikaa. Miten toimitaan, kun vaikka rokotteen massiivisen käyttöönoton jälkeen löytyy vakavasti oireilevia lapsia? Syy ei selviä, mutta lääketeollisuus tuottaa tutkimuksia, joilla se todistaa rokotteiden toimivan moitteettomasti. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa saadaan kuitenkin myös tuloksia, joiden perusteella oireille ja rokotteille löytyy jokin yhteys. Riittääkö viranomaisille päätöksenteon pohjaksi tieto, jonka mukaan yhteyttä ei ole osoitettu, vai tarvitaanko todiste siitä, ettei yhteyttä voi olla?
Johtopäätökset vaihtuvat helposti intressiryhmän mukaan. Tupakkateollisuus viivytti savukkeiden haittojen estämistä kolme vuosikymmentä. Se toi oikeuteen tieteellisiä tutkimuksia, jotka kiistivät nikotiinin ja sairauksien välisen yhteyden. Niin sanotun kiistattoman tieteellisen totuuden vaatimuksen avulla voidaan toimia myös faktoja vastaan.
Myös tiedon motiivit pitää tutkia. Puolustavatko tutkimustulokset tuottajansa taloutta, haetaanko niillä päättäjille vapautusta vastuusta vai edistetäänkö niillä tiettyjä poliittisia tai ideologisia tavoitteita? Vai syntyykö tieto uteliaisuudesta ja tarpeesta löytää ratkaisu yksilöiden ongelmiin?
Moderni media esittää välillä kovastikin puutteellista informaatiota tietona. Mediaa käytetään myös niitä vastaan, jotka esittävät perusteltua kritiikkiä ja asiallisia huomioita. Aiheellisetkin varoitukset leimautuvat hysteriaksi eikä laumanvartijamekanismimme toimi kuin ennen. Toivottavasti osaamme korjata tämänkin ongelman.
Osmo Rauhala on kuvataiteilija ja viljelijä, joka jakaa aikansa New Yorkissa sijaitsevan ateljeen ja Hämeessä sijaitsevan luomutilan kesken. Rauhala on tämän hetken tunnetuimpia suomalaisia nykytaiteilijoita. Hän on pitänyt yli 50 yksityisnäyttelyä, joista yli puolet ulkomailla.
Kolumni on julkaistu GEO-lehdessä 9/2018.
Lue myös:
Normaalisti mursut lepäävät jäälautoilla. Kun jäätiköt ovat arktisen alueen lämpenemisen takia alkaneet sulaa, ne joutuvat hakeutumaan rannoille keräämään voimia.
Jean-François Lagrot
Kallon rannat kuhisevat elämää. Myös harmaahylje saattaa kurkistaa vedestä.
Esko Inberg
Wang Qiang on yksi Kiinan harrasteilmailijoista. Hän ei osaa selittää sitä, miksi hänen on pakko lentää.
Xiaoxiao Xu
Maapallon ympärillä on arvioitu olevan yli 750 000 yli sentin kokoista avaruusromukappaletta.
ESA
Kaikki nykyiset linnut polveutuvat tämän tapaisista sinnittelijöistä.
Phillip M. Krzeminski
Sisäkorvan suuret kaarikäytävät tasapainottavat gepardia.
AMNH/N. Wong
Mika Kukkonen kuvasi joutsenen Helsingin Töölönlahdella.
Mika Kukkonen
Afganistanissa järjestettiin vuonna 2014 kolmipäiväinen poliorokotuskampanja. Rokote annetaan kuvassa suun kautta tippoina.
MVphotos
Anni Leppälän Verho-niminen valokuva on vuodelta 2017. Sen lähtökohtana oli vanha maalaus.
Anni Leppälä
Jazzia vai klassista? Tutkijat kuvasivat näitä musiikkityylejä taitavien pianistien aivoja kiintoisin tuloksin.
Pixabay
Berberiapinan poikanen tarvitsee paljon unta aivan kuten ihmislapsikin. Emon selässä on turvallista levätä, koska poikasen tiukka ote ei löysty edes umpiunessa.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Helmikuun GEOn kannessa olevan saukon kuvasi Greg Lecoeur.
Antti Pihlajaniemi
Kaakkoisaasialainen bajau-kansa on elänyt sukelluskalastuksella jo yli tuhat vuotta.
Melissa Ilardo
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2