Vii­me vuon­na pu­hut­tiin pal­jon mat­kai­lun il­mas­to­vai­ku­tuk­sis­ta. Len­to­mat­kus­ta­jien mää­rän ar­vi­oi­daan kak­sin­ker­tais­tu­van maa­il­mas­sa seu­raa­van kah­den vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na, vaik­ka kaik­ki meis­tä ei­vät suin­kaan len­nä.

Kes­tä­vyys­tut­ki­ja­na olen jou­tu­nut myös it­se kiu­sal­lis­ten ky­sy­mys­ten eteen. Kuin­ka pal­jon on vält­tä­mä­tön­tä len­tää tut­ki­mu­syh­teis­työn vuok­si? Kuin­ka tär­ke­ää kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen on uran edis­tä­mi­sek­si? On­ko mi­nul­la, joka olen mat­kus­ta­nut yli 25 vuo­den ajan tut­ki­mus­kon­fe­rens­sei­hin, oi­keut­ta len­tää enää ol­len­kaan – va­paa-ajal­la­kaan?

Ruot­sis­sa len­to­hä­peä on jo il­miö. Maa­ta pit­kin mat­kus­ta­mi­sen suo­sio on siel­lä nou­sus­sa, mikä joh­tuu osin en­tis­tä pa­rem­mis­ta ju­na­yh­teyk­sis­tä Eu­roop­paan. Suo­mes­sa len­to­mat­kai­lun vä­hen­ty­mi­nen ei vie­lä näy ti­las­tois­sa. Ju­nal­la mat­kus­ta­mi­sen suo­sio maan si­säl­lä on kyl­lä kas­va­nut, jo­ten eh­kä suun­ta on kään­ty­mäs­sä.

En­tä ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set? Pari vuot­ta sit­ten jul­kais­tiin laa­ja eng­lan­ti­lais­tut­ki­mus, jon­ka mu­kaan mer­kit­tä­vä osa mat­kus­ta­jis­ta ei vä­li­tä len­to­pääs­töis­tä. Tämä tie­to si­nän­sä ei ole yl­lät­tä­vä. Yl­lät­tä­vää oli kui­ten­kin se, et­tä muil­la elä­mä­na­lu­eil­la sa­mat vas­taa­jat oli­vat huo­lis­saan elä­män­tyy­lin ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta, ja se hei­jas­tui myös hei­dän te­ke­miin­sä va­lin­toi­hin. Mat­kai­lus­ta ei vain ha­lu­ta tin­kiä.

Mitä len­to­yh­ti­öt te­ke­vät pääs­tö­jen kas­vun tait­ta­mi­sek­si? Tar­jo­a­vat kom­pen­saa­ti­o­mah­dol­li­suuk­sia ja te­hos­ta­vat len­tä­mis­tä. Sa­maan ai­kaan kova hin­ta­kil­pai­lu tuo mat­kai­li­joil­le en­tis­tä hal­vem­pia len­to-yh­teyk­siä. Len­to­yh­ti­öt ovat myös ko­keil­leet uu­siu­tu­vis­ta raa­ka-ai­neis­ta val­mis­tet­tu­ja vä­hä­pääs­töi­sem­piä mut­ta kal­liim­pia polt­to­ai­nei­ta. Nii­den käyt­töö­not­to näyt­tää kui­ten­kin ole­van ko­vin hi­das­ta. Mi­nun on myös vai­kea us­koa len­to­kom­pen­saa­ti­oi­hin. En­si­si­jai­ses­ti­han mei­dän pi­täi­si pyr­kiä vä­hen­tä­mään pääs­tö­jä ja ha­ke­maan vaih­to­eh­toi­sia mat­kus­tus­ta­po­ja. Len­to­jen kom­pen­soin­ti tu­lee vas­ta kol­man­te­na.

En­tä mitä lain­sää­tä­jät voi­si­vat teh­dä? Suo­mi on si­tou­tu­nut hii­li­neut­raa­li­suu­teen jo vuon­na 2035, mut­ta toi­men­pi­de­lis­tal­le ei ole otet­tu len­to­ve­roa. Tut­ki­mus­ten mu­kaan va­paa-ajan len­to­mat­kat, joi­ta on len­to­mat­kois­ta yli kak­si kol­ma­so­saa, ovat mui­ta mat­ko­ja her­kem­piä hin­ta­muu­tok­sil­le. Len­to­ve­ron sää­tä­mi­nen oli­si siis to­den­nä­köi­ses­ti hyvä kons­ti.

Vai rat­kai­see­ko asi­an jo­kai­sen kan­sa­lai­sen oma il­mas­to­bud­jet­ti? Mis­tä mat­kai­lua ra­kas­ta­va ja sii­tä si­säl­töä elä­mään­sä saa­va ih­mi­nen oli­si val­mis muun elin­ta­son­sa suh­teen luo­pu­maan?

Päi­vän­pais­tet­ta ja läm­pöä ja­no­a­van suo­ma­lai­sen nä­kö­kul­mas­ta ti­lan­ne ei ole help­po. Sel­väl­tä näyt­tää, et­tä maa­ta pit­kin mat­kus­tuk­ses­ta tu­lee me­gat­ren­di, ku­ten eh­kä tu­le­vai­suu­des­sa myös vir­tu­aa­li­sis­ta lo­mis­ta. Sa­mal­la nii­hin liit­ty­vät pal­ve­lut tu­le­vat väis­tä­mät­tä pa­ran­tu­maan. Ky­syn­tä luo tar­jon­nan.  

An­ne Top­pi­nen on met­sä­e­ko­no­mi­an ja mark­ki­noin­nin pro­fes­so­ri ja Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Kes­tä­vyys­tie­teen ins­ti­tuu­tin HEL­SU­Sin joh­ta­ja. Ins­ti­tuu­tin teh­tä­vä­nä on aut­taa rat­ko­maan kes­tä­vyys­haas­tei­ta mo­ni­tie­tei­sen tut­ki­muk­sen ja sitä tu­ke­van ope­tuk­sen kaut­ta.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2020.

Lue myös:

Työn mer­ki­tyk­sel­li­syy­des­tä

Il­mas­to muut­tuu, en­tä ih­mi­nen?