Meduusoille läpinäkyvyys on keino piiloutua sekä vihollisten että mahdollisten saaliiden katseilta.
Ralph Pace / Minden Pictures
Lasinkirkkaat eläimet
Läpinäkyvyys on valtameressä ehkä kaikkein yleisin keino piiloutua nälkäisiltä katseilta. Läpikuultavia eläimiä on muuallakin. Näkymättömyydellä on kuitenkin aina hintansa.
Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.
Sampo Kiviniemi
Satumainen Jurmon saari
Paraisilla sijaitseva, rannoiltaan kivikkoinen Jurmo on monelle veneilijälle tuttu pysähdyspaikka. Harva tietää, että saari kätkee sisälleen yllättäviä maailmoja.
Villiintyneet oriit ottavat yhteen pääsystä tammojen luo Namibin autiomaassa.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Namibian villit hevoset
Aavikolle sata vuotta sitten karanneiden hevosten jälkeläiset sinnittelevät hengissä vaarojen keskellä ja ankarassa ilmastossa. Niiden kohtalo on ihmisten käsissä. Monet kysyvät myös, onko tätä vieraslajia tarpeen suojella.
Jemeninkameleontin kieli on hirmuinen ase. Kameleontit pystyvät ampumaan kielen ulos suustaan jopa viiden metrin sekuntinopeudella.
Stephen Dalton / Minden Pictures
Ihmeellinen lihaskimppu
Suun lihaksikas lonkero ällistyttää monimuotoisuudellaan. Kielellä voi maistella, saalistaa, läähättää tai vaikkapa puhdistaa silmät ja korvat.
Pikkuflamingot lähtevät lentoon Keniassa. Flamingoilla, kuten yleensä pitkän parisuhteen muodostavilla linnuilla, sukupuolet ovat keskenään samanväriset.
Tim Fitzharris / Minden Pictures
Pinkki väri hurmaa myös luonnossa
Pinkki, roosa, ruusu, koralli – vaaleanpunaisen sävyille on monta nimeä. Niistä on moneksi myös luonnossa. Vaaleanpunaisella eläimet voivat kaunistautua tai naamioitua. Joskus ne pukeutuvat pinkkiin siksi, että kukaan ei näe.
Berberiapinan poikanen tarvitsee paljon unta aivan kuten ihmislapsikin. Emon selässä on turvallista levätä, koska poikasen tiukka ote ei löysty edes umpiunessa.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Otetaan rennosti!
Lepo ja uni ovat eläinmaailmassakin elintärkeitä, osoittavat tutkimukset. Kaikenlaiset eläimet näyttävät myös nauttivan laiskottelusta.
Jäävuoret seilaavat Ilulissatin kaupungin edustalla Grönlannissa. Kallioisen maaperän vuoksi talot on rakennettu paalujen varaan.
Jessica Haapkylä
Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita
Pohjoisnapaa ympäröivät alueet houkuttelevat yhä useampia turisteja. Jään sulaminen helpottaa matkailun kehittämistä, kun liikkuminen alueella helpottuu.
Tukkasotkia pesii Suomenojalla parikymmentä paria.
Esa Mälkönen
Espoossa piileskelee yllätys
Eteläisestä Espoosta, Suomenojan venesataman vierestä löytyy jotakin ihmeellistä. Aivan keskellä asutusta pesii useita Suomessa harvinaisia lintulajeja.
Nuori simpanssi on valikoinut kaksi sopivan kokoista ja muotoista kiveä pähkinöiden särkemiseen.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Eläimet ovat työkalumestareita
Ihmisten ja eläinten erona pidettiin pitkään sitä, että vain ihmiset osaavat käyttää työkaluja. Totuus on kuitenkin toinen. Ja mitä työkalulla oikeastaan tarkoitetaan?
Leikki kehittää puumanpentujen aikanaan saalistuksessa tarvitsemia taitoja. Lisäksi se on hauskaa.
Ingo Arndt / Minden Pictures
Puuma on Patagonian hiipivä valtias
Eteläisen Chilen ankarissa oloissa elää ehkä maailman sopeutuvaisin kissaeläin. Ingo Arndtin puumista Patagoniassa ottamat kuvat on palkittu useissa kansainvälisissä valokuvakilpailuissa.
Valkoiset poikaset elävät harvoin pitkään. Tämä haarapääskyn poikanen on kuitenkin selvinnyt jo lähes täysikasvuiseksi.
Marcel von Kammen / NiS / Minden Pictures
Yksi ei kuulu joukkoon
Lumivalkoinen väri on luonnossa harvoin etu. Albinismista kärsivät eläimet kohtaavat elämässään monia vaaroja ja elävät harvoin vanhoiksi.
Nämä nuoret pesukarhut on vapautettu Kalifornian luontoon.
Suzi Eszterhas / Minden Pictures
Pesukarhut pelastettiin elämään
Kalifornialainen eläinhoitola huolehtii orvoista pesukarhunpoikasista, kunnes ne ovat valmiita pärjäämään omin avuin.
Alppimanteri eli alppivesilisko pukeutuu parhaimpiinsa kevään kutuaikaa varten. Lajia tavataan Keski-Euroopassa, mutta keväällä 2013 pieni populaatio löytyi yllättäen metsälammesta Turun läheltä.
Thomas Marent / Minden Pictures
Eläinten oma Halloween
Eläinkunta on täynnä lumoavia värejä. Oranssin ja mustan yhdistelmä voi hurmata, varoittaa tai suojata uteliailta katseilta.
Nuoren simpanssin on tärkeää oppia emoltaan syötävät kasvit ja simpanssien monimutkaisen sosiaalisen elämän kiemurat.
Thomas Marent / Minden Pictures
Eläinten yhteinen ruokahetki
Koko suvun jouluateria, perhepäivällinen, treffit ravintolassa. Syöminen ei ole pelkkää kehon ravitsemista, vaan myös sosiaalinen hetki. Luonnossakin aterioita jaetaan perheen, puolison tai ventovieraiden kanssa.
Normaalisti mursut lepäävät jäälautoilla. Kun jäätiköt ovat arktisen alueen lämpenemisen takia alkaneet sulaa, ne joutuvat hakeutumaan rannoille keräämään voimia.
Jean-François Lagrot
Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille
Kymmenet tuhannet mursut kerääntyvät joka vuosi Beringinsalmen Siperian-puoleiselle rannalle. Valokuvaaja Jean-François Lagrot pääsi seuraamaan tätä mursujen suurta vaellusta.
Karhu yrittää suojata silmiään hiekkamyrskyssä Alaskassa. Tuulen mukana lentävä hiekka ja pöly on vaaraksi sekä silmille että keuhkoille.
Ingo Arndt / Minden Pictures
Eläimet tuulen armoilla
Tuuli voi olla eläimille ystävä tai vihollinen. Ilmavirran mukana on kevyt taittaa matkaa, mutta kylmä tuuli voi viedä hengen.
Siellä missä ihmiset ja pelikaanit kalastavat samoilla vesillä, lintujen kohtaloksi koituvat usein kalastusvälineet.
Pete Oxford / Minden Pictures
Miten käy merilintujen?
Merilintujen pesimäsaaret tyhjenevät hälyttävällä vauhdilla. Luonnonsuojelijat ovat ryhtyneet toimeen. Tehdäänkö tarpeeksi ja ajoissa?
Lumivuohet viettävät lähes koko elämänsä puurajan yläpuolella. Kuva on Yhdysvaltojen Kalliovuorilta.
Sumio Harada / Minden Pictures
Lumivuohi on mestarikiipeilijä
Kilometrien korkeudella kiipeilevän lumivuohen kaltaista eläintä ei ole toista. Pystysuorilla rinteillä kiipeily on varmajalkaiselle vuohieläimelle lastenleikkiä.
Pikkulaiskiainen on tiettävästi ainoa laiskiainen, joka ui säännöllisesti valtameressä.
Suzi Eszterhas / Minden Pictures
Panaman uivat laiskiaiset
Isla Escudo de Veraguas on pikkulaiskiaisten paratiisisaari. Nyt saarelle virtaa ihmisiä ja laiskiaislaji on uuden haasteen edessä.
Kruununeitokolibri kuvattiin Costa Rican aarniometsissä. Kolibrikoiraat ovat erityisen upeita, naaraat käyttävät energiansa poikasten kasvatukseen.
Ingo Arndt
Kolibrit elävät äärirajoilla
Kolibrit suhahtelevat nopeasti ja ketterästi ilmassa. Tämä vaivattoman tuntuinen pörrääminen on todellisuudessa yksi eläinkunnan suurimmista voimanponnistuksista.
Retkiluistelijat etenevät kuvassa Porvoon Pienellä Pernajalahdella.
Pia Hytönen
Lukijan kuva: Vapauden huumaa
Retkiluistelu on suositumpaa kuin koskaan. Pia Hytönen kertoo, miksi hänen Lukijan kuvansa on otettu juuri luonnonjäillä luistellessa.
Vincent Munier joutuu seuraamaan joskus päiväkausia pelkkiä jälkiä, ennen kuin hän näkee aran arktisen suden.
Vincent Munier
Lumen ja jään sankarit
Luontokuvaaja Vincent Munier taivaltaa yksinään viikkokausia pohjoista maisemaa tarkkaillen. Kylmään kauneuteen tuovat elämää vain eläimet.
Perhosten mesiruokavaliossa on niukasti kivennäisaineita. Ne etsivät suoloja usein oudoista paikoista, tässä tapauksessa päivää paistattavan amatsoninjokikilpikonnan kyynelistä.
Pete Oxford / Minden Pictures
Eläinmaailman oudot ateriat
Miljoonien eläinlajien joukkoon mahtuu monta tapaa hankkia ravintoa. Jotkut niistä voivat oudoksuttaa tai puistattaa meitä ihmisiä, mutta kaikki ovat eloonjäämisen kannalta tarkoituksenmukaisia.
Syyskuun yö on kylmä ja tyyni - revontulet hohtavat Naruskajärven yllä.
Leo Laurikainen
Sallan luonto lumoaa
Pohjoisesta Suomesta löytyy runsaasti koskematonta luontoa. Sallan Naruskassa, itärajan tuntumassa, voi syyspakkasilla kuulla revontulien suhahtelun. Kevätöinä voi herätä ilveksen huutoon.
Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.
Norbert Wu / Minden Pictures
Mikä on tuo outo valo?
Monet eläimet, levät ja sienet hohtavat omaa valoaan. Tämän taianomaisen kyvyn avulla ne houkuttelevat saalista tai parittelukumppania. Joskus ne jopa käyttävät valoa naamioitumiseen.
Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.
Seppo Peltonen
Kuuran kauneutta Lanakoskella
Janakkalan Lanakoskella ensipakkaset saavat puut huurtumaan ja veden peittymään jääriitteeseen. Vaikuttavimmillaan näkymä on silloin, kun lunta ei vielä ole.
Lassi Keinänen kuvasi tyttärensä Tuiren sekä valkoinenpaimenkoira Valon Norjassa.
Lassi Keinänen
Lukijan kuva: Finnmarkin katolla
Lappi, Valo ja läheiset. Tämä Lassi Keinäsen kuva kertoo ottajastaan paljon.
Tämä hiiripöllö tuo poikasilleen ruokaa Alaskassa. Lintu ei nimestään huolimatta syö hiiriä, vaan pääasiassa myyriä ja lintuja.
Michael Quinton / Minden Pictures
Pöllö vai haukka?
Hiiripöllö on omaksunut haukan tavat. Se saalistaa kirkkaassa päivänvalossa ja jopa näyttää haukalta. Pieni pöllö elää salamyhkäistä elämää suurissa pohjoisissa havumetsissä.
Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä eläinten salakaupasta
Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa on siirtynyt toreilta digitaaliseen maailmaan. Enrico Di Minin työryhmineen kehittää nyt uusia keinoja, joiden avulla salakauppaa päästään tutkimaan.
Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.
Peter Mather / Minden Pictures
Maailman pisin vaellus
Karibujen vuosittainen vaellus Alaskassa on poikkeuksellinen luonnonnäytelmä. Ne saapuvat pohjoiseen synnyttämään.
Veijo Olli ikuisti Teiden tulivuoren Teneriffalla.
Veijo Olli
Lukijan kuva: Äkkilähdön satoa
Teneriffa on monelle tuttu lomasaari ja Teiden tulivuori siellä tuttu retkikohde. Veijo Ollin perhe koki Teidellä elämyksen.
Juha Salonen kuvattiin Longinojalla Savelan kohdalla Helsingissä.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä puroista
Longinojan puron hyväksi tehty työ palkittiin parhaana luontotekona. Tunnustuksen myönsi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Suomen-komitea. Miksi puron kunnostaminen on tärkeää? Longinojan ”puroyliaktiivi” Juha Salonen kertoo.
Tämä tunnelmallinen kuva on otettu eräopaskurssilla Tammelassa.
Venla Luttinen
Lukijan kuva: Luonnon voimaa
Fyysistä vammaa pidetään usein esteenä, mutta joskus rajoitteet voivat olla myös päämme sisällä. Venla Luttinen haluaa kertoa kuvallaan esteiden voittamisesta ja luonnon ihmeellisestä voimasta.
Jari Liski kuvattiin kaupungin omistamalla Haltialan tilalla Pohjois-Helsingissä.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta
Maaperän ja ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä tunnetaan vielä heikosti. Miten ne liittyvät toisiinsa ja voiko maaperän avulla hillitä ilmastonmuutosta? Tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta kertoo.
Fuego-tulivuori eli Volcan de Fuego purkautuu säännöllisesti. Rauhallisena aikana sitä voi kuvata turvallisesti.
Aleksi Ilpala
Lukijan kuva: Siellä missä tuli sijaitsee
Tulivuoret kiehtovat Aleksi Ilpalaa sekä valokuvauksen että tieteen kannalta. Ei siis ihme, että hänen Lukijan kuvansa esittää yhtä maailman tunnetuimmista tulivuorista.
Monet urosleijonat ovat oman laumansa pennuille kärsivällisiä ja lempeitä leikkitovereita. Vieraan uroksen pennut ne kuitenkin tappavat armotta.
Suzi Eszterhas / Minden Pictures
Armottoman savannin lapset
Leijonanpennut ovat ainoita laumassa varttuvia kissaeläimiä. Elämä suurperheessä tarkoittaa sitä, että pennut joutuvat aikuisten välisen valtataistelun myllerryksiin.
Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.
Sergi Reboredo
Pelastuuko Seychellit?
Seychellien saarivaltio taistelee ilmaston lämpenemistä ja liikakalastusta vastaan. Nyt tämä yksi maailman pienimmistä valtioista on ottanut käyttöön aivan uudet aseet.
Tämä herkullinen maisema on kuvattu Banffin kansallispuistossa Kanadassa.
Eero Sorila
Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa
Eero Sorilan kotimaa on nykyisin Kanada. Valokuvaamassa hän matkustaa eri puolilla maailmaa. Tämä kuva on kuitenkin otettu kotikulmilla.
Ulkoisten korvien puuttuminen korostaa vesinokkaeläimen epätavallista ulkomuotoa. Korva-aukko näkyy heti silmän takana.
D. Parer & E. Parer Cook / Minden Pictures
Onko vesinokkaeläin lintu vai kala?
Vesinokkaeläin ui kuin saukko ja munii kuin matelija. Sillä on sorsan nokka, majavan häntä ja ärhäkät myrkkykannukset. Ei ihme, että se on hämmästyttänyt ja ihastuttanut ihmisiä löytymisestään saakka.
Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö
Rengashäntämakit selviytyvät ankarissa oloissa, koska ne saavat tukea toisiltaan. Metsien hävitys kuitenkin uhkaa näitä ainutlaatuisia puoliapinoita.
Tiina Kraft vieraili Scarisoaran jääluolassa Romaniassa kesällä 2018.
Tiina Kraft
Lukijan kuva: Kylmää ja kuumaa
Romanialainen jääluola houkuttelee kävijöitä eri puolilta maailmaa. Scarisoara lumosi myös Tiina Kraftin.
Aavikot ovat maailmalla paljon matkustaneen Juha Valsten lempikohteita.
Juha Valste
Lukijan kuva: Ystävien luona
Kuvan nuoliviinipuut ovat paitsi kauniita, myös kuvan ottaneelle Juha Valstelle tärkeitä. Hän kertoo jutussa, miksi näin on.
Kiiltomadon toukka jäljittelee oksanpätkää ecuadorilaisessa sademetsässä.
Pete Oxford / Minden Pictures
Matkijoiden mahtava maailma
Lukemattomat eläimet ja kasvit matkivat luonnossa muita lajeja. Joidenkin tarkoitus on säästää henkensä, toiset käyttävät naamioitumistaitoaan saaliin väijymiseen tai jopa lisääntymiseen. Ilmiöllä on erikoinen nimi: mimikry.
Tutkijat asuivat kuuden viikon ajan teltoissa. Lämpötila saattoi laskea 40 pakkasasteeseen.
Science Under the Ice
Seitsemän kysymystä Etelämantereesta
Suomalais-uusiseelantilainen Science Under the Ice -retkikunta vietti kuusi viikkoa Etelämantereen ankarissa olosuhteissa. Helsingin yliopiston tutkijat Alf Norkko ja Joanna Norkko kertovat, miksi tämä valkoinen manner on koko maapallon kannalta tärkeä tutkimuskohde.
Kaarlo Asikainen ikuisti käpytikan kotipihallaan Iisalmessa.
Kaarlo Asikainen
Lukijan kuva: Tuttu tikka
Yksi tietty käpytikka tuli talven mittaan tutuksi Kaarlo Asikaiselle. Korea eläin tienasi myös itselleen ruokarahat.
Pekka Kokko kuvasi kurkien tanssin suolammella Lappeenrannassa.
Pekka Kokko
Lukijan kuva: Onnelliset
Kuva kurkien tanssista on Pekka Kokon unelmaotos. Se osoittautui myös kohtalokkaaksi.
Caraormanin kylässä kalastajat ovat jääneet yhä useammin kotiin. Perinteistä ammattia harjoittaa enää osa vanhoista kalastajista.
Florian Bachmeier
Joki sanelee elämää Romaniassa
Tonavan suistossa Romaniassa elää sinnikkäitä ihmisiä, joiden ympärillä on pelkkää vettä ja luontoa. Seudulle on mahdotonta päästä maantietä pitkin.
Kuvat Aralilla ruostuvista laivoista levisivät takavuosikymmeninä ympäri maailman. Vanhoista laivoista on jäljellä enää kourallinen, pian ei enää sitäkään.
Didier Bizet
Kuiva Araljärvi herää eloon
Paikoilleen ruostuvien laivojen kuvista tunnettu Araljärvi lainehtii taas vettä, ainakin pohjoisosissaan. Valokuvaaja Didier Bizet vieraili seudulla.
Valokuvaaja Vincent Munier viihtyy valkoisessa maisemassa. Matkoillaan hän kohtasi myös tämän suden.
Antti Pihlajaniemi
Marras–joulukuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Vuoden viimeisen GEO-lehden kansi johdattaa meidät lempeästi talvikauteen. Siinä komeilee luontokuvaaja Vincent Munier’n ikuistama susi. Lisää hänen upeita kuviaan on lehdessä sisällä. Numerossa on myös lukuisia muita kiinnostavia juttuja – tässä toimituksen viisi poimintaa.
Tim Bird ikuisti yksinäisen hiihtäjän jäällä Helsingin edustalla.
Tim Bird
Hurmaava talvikuva Helsingistä
Valokuvat ovat yksi GEO-lehden kulmakivistä. Tämä Tim Birdin ottama upea jääkuva julkaistiin vuoden 2018 viimeisessä numerossa.
Cavolinia uncinata näyttää vedenalaiselta kimalaiselta. Sen kuori on väritön, vaikkei se kuvassa siltä näytäkään. Eläin asustaa Atlantin pohjoisosissa.
Solvin Zankl
Eläinakvarelleja meressä
Valtamerten syvyyksissä elää ihmeellisen kauniita pikku olentoja, joita ihmissilmä ei useinkaan näe. Hauraiden siipikiduskotiloiden ja kölijalkaisten viehätys paljastuu vasta mikroskoopin alla.
Aurinko siivilöityy kauniisti lehtien läpi maahan tässä lukijan ottamassa kuvassa.
Tea Tanskanen
Lukijan kuva: Syksy vai kevät?
Näennäisen hiljainen näkymä pysäytti Tea Tanskasen Pariisin liepeillä. Miksi hän palaa ranskalaiseen metsään yhä uudelleen?
Bonobonaaraan tahriintunut kuono kertoo, että se on syönyt savea parantaakseen raa’an ravinnon sulavuutta.
Christian Ziegler
Valokuvaajan paluu sademetsään
Valokuvaaja Christian Ziegler antoi kuvillaan maailman sademetsille äänen. Sitten hän sairastui vakavasti. Tämä tarina kertoo hänen paluustaan luontoon.
Mika Kukkonen kuvasi joutsenen Helsingin Töölönlahdella.
Mika Kukkonen
Lukijan kuva: Suomettunut joutsen
Joutsen suomalaismaisemassa on keskeistä kansallista kuvastoamme. Tämä helsinkiläisjoutsen sai Mika Kukkosen keskeyttämään työmatkansa. Lue, miksi!
Jälkeläiset ovat Etelämantereellakin ihastelun ja ihmetyksen aihe.
iStock
Miten keisaripingviinin käy?
Etelämanner sulaa ja jäävuoret lohkeilevat. Miten käy siellä asuvien pingviinien ja etenkin niistä suurimman: keisaripingviinin?
Kallon rannat kuhisevat elämää. Myös harmaahylje saattaa kurkistaa vedestä.
Esko Inberg
Meren makuja Kallossa
Kallon rannat kuhisevat elämää Porissa. Vedestä saattaa kurkistaa harmaahylje ja auringon lämmittämillä kallioilla lepäillä rantakäärme. Moni muuttolintu lentää tätä kautta.
Kimmo Ohtosen Karhu - voimaeläin -teos ilmestyi vuonna 2016. Tämä otos on yksi kuvaajan omista suosikkikuvista kirjassa.
Kimmo Ohtonen
Valokuva: Karhun voimalla
Karhu mullisti luontotoimittaja ja valokuvaaja Kimmo Ohtosen elämän. Hänen karhusta kertova kirjansa osoittaa, kuinka luonto voi antaa voimaa voittaa vaikeudet.
Karo-heimoon kuuluvat lapset leikkivät Omojoen töyräällä. Taustalla näkyvä metsä on kuvan ottamisen jälkeen hakattu, ja sen tilalle on noussut ulkomaisessa omistuksessa oleva puuvillaplantaasi.
Fausto Podavini
Omojoen laakson kadonnut maailma
Italialaisen Fausto Podavinin Omojoen laaksossa Etiopiassa ottamat kuvat palkittiin maailman arvostetuimmassa lehtikuvakilpailussa. Ne kertovat maailmasta, jota ei enää ole.
Sisäkorvan suuret kaarikäytävät tasapainottavat gepardia.
AMNH/N. Wong
Korvat ovat gepardin salainen ase
Hurja mutkittelukaan ei aina pelasta antilooppia gepardin saaliiksi joutumiselta. Sen turmaksi koituu gepardin taidokkaasti rakentunut sisäkorva.
Suokeltaperhosen koiras on pysähtynyt aistimaan hetkeksi suopursun tuoksua.
Esko Inberg
Honkajoen tyyni Huidankeidas
Satakunnassa on vaikuttava keidassuo, joka eteläisestä sijainnistaan huolimatta on houkutellut asukkaikseen pohjoisempien tienoiden eläjiä. Suolla viipyvät esimerkiksi pohjanukonkorennot.
Antti Kähönen kuvasi ilveksen peura-aterialla läntisellä Uudellamaalla.
Antti Kähönen
Lukijan kuva: Ilveksen juhla-ateria
Antti Kähönen onnistui ikuistamaan kamerallaan näyn, joka yllätti kokeneenkin kuvaajan. Miten kuva syntyi?
Iguaani tunnetaan myös nimillä vihreä iguaani ja leguaani. Ne elävät Väli-Amerikassa.
Sergi Reboredo
Oi, jospa oisin mä varaani…!
Väli-Amerikan sademetsissä elää valtava määrä eläin- ja kasvilajeja. Yksi sademetsän asukkaista on iguaani.
Koira reagoi ihmisen toimintaan. Tutkijat yrittävät nyt selvittää, mihin ne tarkalleen ottaen kohdistavat huomionsa.
Fotolia
Mitä koira katsoo?
Emme ehkä ymmärrä koiria lainkaan niin hyvin kuin luulemme. Wieniläistutkijat yrittävät nyt selvittää ihmisen ja eläimen hienovaraista suhdetta.
Aavasaksanvaaralta avautuu riipaisevan kaunis maisema kaikkiin ilmansuuntiin.
Juhani Syväoja
Unohtunut Aavasaksa
Aavasaksanvaaralta avautuu kaunis maisema kaikkiin ilmansuuntiin. Vaaran laelta voi seurata vuodenaikojen kiertoa. Aavasaksa on yksi kansallismaisemistamme ja Suomen vanhimmista matkakohteista.
Naarasleijonan katse porautuu kuvassa luihin ja ytimiin.
Tero Nikulainen
Lukijan kuva: Savannin valtiatar
Kuva naarasleijonasta on Tero Nikulaiselle tärkeä. Mitä hän kuvasta kertoo?
Bosco Verticale tarkoittaa pystysuoraa metsää, ja sellainen tämä Milanoon rakennettu kahden tornitalon kokonaisuus melkein onkin. Talojen seinille on istutettu lähes tuhat puuta.
iStock
Viherkatot ja viherseinät yleistyvät
Keittiöpuutarhan tai taloyhtiön viherpihan voi nykyisin perustaa vaikka kerrostalon katolle. Vihreitä kattokeitaita on jo myös Suomessa.
Aasialainen riisikutoja (Ploceus philippinus) rakentaa maljakkomaiset pesänsä usein riisinlehdistä.
Ingo Arndt / Minden Pictures
Oma koti kullan kallis – eläimellekin
Ihmisten talot ovat vain pitkälle viety versio ideasta, jonka evoluutio keksi miljoonia vuosia sitten. Eläimet kaikkialla maailmassa rakentavat ihmeellisiä arkkitehtuurisia taidonnäytteitä.
Toverit näyttävät olevan tärkeitä myös talitiaisille, paljastaa brittilintuihin keskittynyt tutkimus.
Pixabay
Läheisen menetys koskettaa lintuja
Linnut reagoivat ryhmäkaverinsa katoamiseen tai kuolemaan melko lailla samalla tavalla kuin ihmiset. Tutkimuksessa seurattiin talitiaisten käyttäytymistä.
Greg Lecoeurin kuva sardiinivaelluksesta julkaistiin GEO-lehden 5-6/2018 kannessa.
Greg Lecoeur
Kuka saa saaliin?
Ranskalaissyntyinen Greg Lecoeur on erikoistunut vedenalaiskuvaukseen. Tämä palkittu luontokuva vie katsojan keskelle vaikuttavaa näytelmää, jota esitetään Etelä-Afrikan rannikolla.
Valaat ovat nyt suurempia kuin koskaan.
Pixabay
Jääkausi kasvatti valaat
Muinaisten eläinten suurta kokoa ihmetellään usein. Valaat ovat kuitenkin nykyisin kookkaampia kuin koskaan aiemmin.
Muurahainen löytää pesän niin pää kuin peppu edellä edeten.
Pixabay
Muurahainen suunnistaa myös takaperin
Joskus painava taakka pakottaa muurahaisen etenemään peruuttamalla. Silloin sen avuksi tulevat taivaallinen kompassi ja yllättävän nokkelat aivot.
Merikäärme viihtyy suolaisella ulapalla. Veden pitää kuitenkin olla lämmintä ja juomavettä pitää saada sateena.
iStock
Miksi Atlantissa ei ui merikäärmeitä?
Atlantin valtameri on napaseutujen merten ohella maailman ainoa käärmeetön valtameri. Miksi merikäärmeet eivät viihdy Atlantissa?
Linnunmunien erilaiset muodot ja värit kiehtovat mieltä.
Pixabay
Miksi linnunmunat ovat erimuotoisia?
Linnunmunien erilaiset muodot ovat askarruttaneet ihmisiä kauan. Nyt tiedetään, mistä on kyse.
Veli-Pekka Väisänen
Lukijan kuva: Sammatin motkottavat hanhet
Veli-Pekka Väisänen kuvasi hanhia Enäjärven jäällä. Kenet ne toivat hänelle mieleen?
Afrikanpingviinit ovat vaarassa paitsi ilmastonmuutoksen, myös liikakalastuksen vuoksi.
Pixabay
Kalastuskielto auttoi afrikanpingviinejä
Maailman liki 20 pingviinilajista afrikanpingviini on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, kertoo tuore tutkimus.
On eliöitä, jotka eivät nuku lainkaan. Kettu ei kuitenkaan ole yksi niistä.
Pixabay
Mitä tiedät unesta?
Kuinka kauan ihminen voi pysytellä valveilla? Entä nukkuvatko puut? Testaa unitietoutesi GEOn visassa!
Pohjolan metsä näyttää yksitoikkoisemmalta kuin tropiikin metsä. Se johtuu talvesta.
Pixabay
Talvi vähentää puulajeja pohjoisessa
Eri puulajit tulevat keskenään paljon paremmin toimeen lämpimässä kuin vaikkapa Suomessa. Kylmyys vähentää puulajien määrää.
Orangit ovat etenkin nuorina hätkähdyttävän ihmismäisiä. Malesiassa onkin uskottu, että vaikka orangit osaavat puhua, ne ovat päättäneet olla hiljaa, jotta ne eivät joutuisi tekemään työtä.
Suzi Eszterhas / Minden Pictures
Taistelu orankien puolesta
Orankikeskus pelastaa Borneolla orvoksi jääneitä ihmisapinoita ja valmentaa niitä palaamaan luontoon. Suurin uhka orpojen tulevaisuudelle on metsien häviäminen niiden ympäriltä.
Suloisen näköinen panda on myös WWF:n tunnuseläin.
Pixabay
Ovatko pandat pelastuneet?
Pandat ovat levinneet myös Suomeen. Isopanda luokiteltiin aikoinaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Voivatko sen ystävät nyt huokaista helpotuksesta?
Pölyttäjien määrä on vähentynyt dramaattisesti. Syyllisiksi epäillään neonikotinoidit-nimisiä torjunta-aineita.
Fotolia
Kadonneiden hyönteisten arvoitus
Pelloilla ja puutarhoissa on meneillään joukkokuolema. Sen uhreja ovat pölyttävät hyönteiset, joita ilman ravintokasvimme eivät pärjää. Syyllisiksi epäillään neonikotinoideja. Mistä on kysymys?
Koira viestii ilmeillään. Mitä tässä mahdetaan sanoa?
Pixabay
Tiedätkö, miksi koirasi ilmeilee?
Kaikki koiria tuntevat tietävät, että lemmikin ilme voi vaihdella paljonkin. Arvaatko, mikä saa koiran ilmeilemään eniten?
Petri Kaasinen
Lukijan kuva: Pallaksen pakkasessa
Petri Kaasisen kuva vie katsojan talvisen Pallastunturin maisemiin. Millaisia muistoja kuvaan liittyy?
John Collier ikuisti Charles Darwinin vuonna 1883. Maalaus on kopio vuonna 1881 valmistuneesta taulun ensimmäisestä versiosta.
Pixabay
Kuinka hyvin tunnet Charles Darwinin?
Mitä Charles Darwin opiskeli? Entä miksi hän ei halunnut naimisiin? Testaa tietosi Darwinista GEOn visassa!
Jordi Busque ihailee tähtiä suolatasangolla Boliviassa.
Jordi Busque
Valokuvaaja etsii tähtiä
Jordi Busque on ikuistanut Varastetut taivaat -projektissaan tähtitaivasta. Kuten projektin nimi vihjaa, tähdet eivät valosaasteen takia näy enää kaikkialla.
Varhaisen aamun sateenkaari kehystää maisemaa Swartbergin vuoristossa.
Obie Oberholzer
Valokuvaaja rakastui Karoon autiomaahan
Obie Oberholzer matkusti tuhansia kilometrejä Karoon autiomaassa Etelä-Afrikassa. Seutu vei hänen sydämensä – mutta kaikille Karoo ei sovi.
Catalina Martin-Chico kuvasi paimentolaisten siirtymistä kesälaitumille Zagrosvuoristossa.
Catalina Martin-Chico
Valokuvaaja Iranin vuoristossa
Ranskalais-espanjalainen valokuvaaja Catalina Martin-Chico matkusti Iranin vuoristoon kuvaamaan paimentolaisten elämää. Matka oli kokeneellekin kuvaajalle seikkailu.
Paviaanit pysyvät leikkisinä ja uteliaina koko ikänsä. Ruoan lisäksi karhupaviaanien mukaan lähtee myös leluja.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Varastelevat paviaanit
Kapin niemimaalla Etelä-Afrikassa elää viitisensataa karhupaviaania. Ne ovat Kapkaupungin asukkaiden harmiksi ihastuneet kaupungin mukavuuksiin.
Farouk Kadded ja Tommaso Santagata vastasivat P40-laserskannerin käytöstä luolastossa.
Robbie Shone
Dolomiitit: Sukellus luolien uumeniin
Kadonnut järvi synnytti Dolomiittien vuoristossa valtavan jää- ja kallioluolan. Tutkijat tunkeutuivat vuoren uumeniin laserskannerin kanssa selvittämään, mitä tapahtui.
Riekko viihtyy tuntureiden alarinteillä ja laaksossa, ja sitä paljon muistuttava kiiruna lakialueilla.
Esa Mälkönen
Riekon ja kiirunan mailla Kilpisjärvellä
Saanan huipulta on huikeat näkymät yli Kilpisjärven kylän aina pitkälle Norjaan ja Ruotsiin asti. Täällä Käsivarren Lapissa sijaitsevat Suomen ainoat yli kilometrin korkuiset tunturit.
Äänettömästi liikkuva kuukkeli on Kainuun maakuntalintu.
Taisto Niskanen
Korvet kuiskivat Kainuussa
Kainuun Paljakkavaarassa metsäiset rinteet kohoavat arvokkaina ympäristöstään. Täällä metsät ovat säästyneet hakkuilta. Ne ovat täynnä vanhoja puita, jotka saavat kaatua ajallaan ja lahota rauhassa.
Pahalammen rannat ovat pääosin hyllyvää sammalta.
Ilpo Aalto
Mikkelin mystinen Pahalampi
Vanhan metsän suojassa, vain kivenheiton päässä asutuksesta soistunut luonto saa elellä hiljaiseloaan. Mikkelin Pahalammella ihminen on kuin erämaassa – kunhan hän itse vain malttaa olla hiljaa.
Meduusoille läpinäkyvyys on keino piiloutua sekä vihollisten että mahdollisten saaliiden katseilta.
Ralph Pace / Minden Pictures
Lasinkirkkaat eläimet
Läpinäkyvyys on valtameressä ehkä kaikkein yleisin keino piiloutua nälkäisiltä katseilta. Läpikuultavia eläimiä on muuallakin. Näkymättömyydellä on kuitenkin aina hintansa.
Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.
Sampo Kiviniemi
Satumainen Jurmon saari
Paraisilla sijaitseva, rannoiltaan kivikkoinen Jurmo on monelle veneilijälle tuttu pysähdyspaikka. Harva tietää, että saari kätkee sisälleen yllättäviä maailmoja.
Villiintyneet oriit ottavat yhteen pääsystä tammojen luo Namibin autiomaassa.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Namibian villit hevoset
Aavikolle sata vuotta sitten karanneiden hevosten jälkeläiset sinnittelevät hengissä vaarojen keskellä ja ankarassa ilmastossa. Niiden kohtalo on ihmisten käsissä. Monet kysyvät myös, onko tätä vieraslajia tarpeen suojella.
Jemeninkameleontin kieli on hirmuinen ase. Kameleontit pystyvät ampumaan kielen ulos suustaan jopa viiden metrin sekuntinopeudella.
Stephen Dalton / Minden Pictures
Ihmeellinen lihaskimppu
Suun lihaksikas lonkero ällistyttää monimuotoisuudellaan. Kielellä voi maistella, saalistaa, läähättää tai vaikkapa puhdistaa silmät ja korvat.
Pikkuflamingot lähtevät lentoon Keniassa. Flamingoilla, kuten yleensä pitkän parisuhteen muodostavilla linnuilla, sukupuolet ovat keskenään samanväriset.
Tim Fitzharris / Minden Pictures
Pinkki väri hurmaa myös luonnossa
Pinkki, roosa, ruusu, koralli – vaaleanpunaisen sävyille on monta nimeä. Niistä on moneksi myös luonnossa. Vaaleanpunaisella eläimet voivat kaunistautua tai naamioitua. Joskus ne pukeutuvat pinkkiin siksi, että kukaan ei näe.
Berberiapinan poikanen tarvitsee paljon unta aivan kuten ihmislapsikin. Emon selässä on turvallista levätä, koska poikasen tiukka ote ei löysty edes umpiunessa.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Otetaan rennosti!
Lepo ja uni ovat eläinmaailmassakin elintärkeitä, osoittavat tutkimukset. Kaikenlaiset eläimet näyttävät myös nauttivan laiskottelusta.
Jäävuoret seilaavat Ilulissatin kaupungin edustalla Grönlannissa. Kallioisen maaperän vuoksi talot on rakennettu paalujen varaan.
Jessica Haapkylä
Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita
Pohjoisnapaa ympäröivät alueet houkuttelevat yhä useampia turisteja. Jään sulaminen helpottaa matkailun kehittämistä, kun liikkuminen alueella helpottuu.
Tukkasotkia pesii Suomenojalla parikymmentä paria.
Esa Mälkönen
Espoossa piileskelee yllätys
Eteläisestä Espoosta, Suomenojan venesataman vierestä löytyy jotakin ihmeellistä. Aivan keskellä asutusta pesii useita Suomessa harvinaisia lintulajeja.
Nuori simpanssi on valikoinut kaksi sopivan kokoista ja muotoista kiveä pähkinöiden särkemiseen.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Eläimet ovat työkalumestareita
Ihmisten ja eläinten erona pidettiin pitkään sitä, että vain ihmiset osaavat käyttää työkaluja. Totuus on kuitenkin toinen. Ja mitä työkalulla oikeastaan tarkoitetaan?
Leikki kehittää puumanpentujen aikanaan saalistuksessa tarvitsemia taitoja. Lisäksi se on hauskaa.
Ingo Arndt / Minden Pictures
Puuma on Patagonian hiipivä valtias
Eteläisen Chilen ankarissa oloissa elää ehkä maailman sopeutuvaisin kissaeläin. Ingo Arndtin puumista Patagoniassa ottamat kuvat on palkittu useissa kansainvälisissä valokuvakilpailuissa.
Valkoiset poikaset elävät harvoin pitkään. Tämä haarapääskyn poikanen on kuitenkin selvinnyt jo lähes täysikasvuiseksi.
Marcel von Kammen / NiS / Minden Pictures
Yksi ei kuulu joukkoon
Lumivalkoinen väri on luonnossa harvoin etu. Albinismista kärsivät eläimet kohtaavat elämässään monia vaaroja ja elävät harvoin vanhoiksi.
Nämä nuoret pesukarhut on vapautettu Kalifornian luontoon.
Suzi Eszterhas / Minden Pictures
Pesukarhut pelastettiin elämään
Kalifornialainen eläinhoitola huolehtii orvoista pesukarhunpoikasista, kunnes ne ovat valmiita pärjäämään omin avuin.
Alppimanteri eli alppivesilisko pukeutuu parhaimpiinsa kevään kutuaikaa varten. Lajia tavataan Keski-Euroopassa, mutta keväällä 2013 pieni populaatio löytyi yllättäen metsälammesta Turun läheltä.
Thomas Marent / Minden Pictures
Eläinten oma Halloween
Eläinkunta on täynnä lumoavia värejä. Oranssin ja mustan yhdistelmä voi hurmata, varoittaa tai suojata uteliailta katseilta.
Nuoren simpanssin on tärkeää oppia emoltaan syötävät kasvit ja simpanssien monimutkaisen sosiaalisen elämän kiemurat.
Thomas Marent / Minden Pictures
Eläinten yhteinen ruokahetki
Koko suvun jouluateria, perhepäivällinen, treffit ravintolassa. Syöminen ei ole pelkkää kehon ravitsemista, vaan myös sosiaalinen hetki. Luonnossakin aterioita jaetaan perheen, puolison tai ventovieraiden kanssa.
Normaalisti mursut lepäävät jäälautoilla. Kun jäätiköt ovat arktisen alueen lämpenemisen takia alkaneet sulaa, ne joutuvat hakeutumaan rannoille keräämään voimia.
Jean-François Lagrot
Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille
Kymmenet tuhannet mursut kerääntyvät joka vuosi Beringinsalmen Siperian-puoleiselle rannalle. Valokuvaaja Jean-François Lagrot pääsi seuraamaan tätä mursujen suurta vaellusta.
Karhu yrittää suojata silmiään hiekkamyrskyssä Alaskassa. Tuulen mukana lentävä hiekka ja pöly on vaaraksi sekä silmille että keuhkoille.
Ingo Arndt / Minden Pictures
Eläimet tuulen armoilla
Tuuli voi olla eläimille ystävä tai vihollinen. Ilmavirran mukana on kevyt taittaa matkaa, mutta kylmä tuuli voi viedä hengen.
Siellä missä ihmiset ja pelikaanit kalastavat samoilla vesillä, lintujen kohtaloksi koituvat usein kalastusvälineet.
Pete Oxford / Minden Pictures
Miten käy merilintujen?
Merilintujen pesimäsaaret tyhjenevät hälyttävällä vauhdilla. Luonnonsuojelijat ovat ryhtyneet toimeen. Tehdäänkö tarpeeksi ja ajoissa?
Lumivuohet viettävät lähes koko elämänsä puurajan yläpuolella. Kuva on Yhdysvaltojen Kalliovuorilta.
Sumio Harada / Minden Pictures
Lumivuohi on mestarikiipeilijä
Kilometrien korkeudella kiipeilevän lumivuohen kaltaista eläintä ei ole toista. Pystysuorilla rinteillä kiipeily on varmajalkaiselle vuohieläimelle lastenleikkiä.
Pikkulaiskiainen on tiettävästi ainoa laiskiainen, joka ui säännöllisesti valtameressä.
Suzi Eszterhas / Minden Pictures
Panaman uivat laiskiaiset
Isla Escudo de Veraguas on pikkulaiskiaisten paratiisisaari. Nyt saarelle virtaa ihmisiä ja laiskiaislaji on uuden haasteen edessä.
Kruununeitokolibri kuvattiin Costa Rican aarniometsissä. Kolibrikoiraat ovat erityisen upeita, naaraat käyttävät energiansa poikasten kasvatukseen.
Ingo Arndt
Kolibrit elävät äärirajoilla
Kolibrit suhahtelevat nopeasti ja ketterästi ilmassa. Tämä vaivattoman tuntuinen pörrääminen on todellisuudessa yksi eläinkunnan suurimmista voimanponnistuksista.
Retkiluistelijat etenevät kuvassa Porvoon Pienellä Pernajalahdella.
Pia Hytönen
Lukijan kuva: Vapauden huumaa
Retkiluistelu on suositumpaa kuin koskaan. Pia Hytönen kertoo, miksi hänen Lukijan kuvansa on otettu juuri luonnonjäillä luistellessa.
Vincent Munier joutuu seuraamaan joskus päiväkausia pelkkiä jälkiä, ennen kuin hän näkee aran arktisen suden.
Vincent Munier
Lumen ja jään sankarit
Luontokuvaaja Vincent Munier taivaltaa yksinään viikkokausia pohjoista maisemaa tarkkaillen. Kylmään kauneuteen tuovat elämää vain eläimet.
Perhosten mesiruokavaliossa on niukasti kivennäisaineita. Ne etsivät suoloja usein oudoista paikoista, tässä tapauksessa päivää paistattavan amatsoninjokikilpikonnan kyynelistä.
Pete Oxford / Minden Pictures
Eläinmaailman oudot ateriat
Miljoonien eläinlajien joukkoon mahtuu monta tapaa hankkia ravintoa. Jotkut niistä voivat oudoksuttaa tai puistattaa meitä ihmisiä, mutta kaikki ovat eloonjäämisen kannalta tarkoituksenmukaisia.
Syyskuun yö on kylmä ja tyyni - revontulet hohtavat Naruskajärven yllä.
Leo Laurikainen
Sallan luonto lumoaa
Pohjoisesta Suomesta löytyy runsaasti koskematonta luontoa. Sallan Naruskassa, itärajan tuntumassa, voi syyspakkasilla kuulla revontulien suhahtelun. Kevätöinä voi herätä ilveksen huutoon.
Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.
Norbert Wu / Minden Pictures
Mikä on tuo outo valo?
Monet eläimet, levät ja sienet hohtavat omaa valoaan. Tämän taianomaisen kyvyn avulla ne houkuttelevat saalista tai parittelukumppania. Joskus ne jopa käyttävät valoa naamioitumiseen.
Kova pakkanen huurruttaa Lanakosken puut ja jäädyttää vesiroiskeet kivien pinnoille.
Seppo Peltonen
Kuuran kauneutta Lanakoskella
Janakkalan Lanakoskella ensipakkaset saavat puut huurtumaan ja veden peittymään jääriitteeseen. Vaikuttavimmillaan näkymä on silloin, kun lunta ei vielä ole.
Lassi Keinänen kuvasi tyttärensä Tuiren sekä valkoinenpaimenkoira Valon Norjassa.
Lassi Keinänen
Lukijan kuva: Finnmarkin katolla
Lappi, Valo ja läheiset. Tämä Lassi Keinäsen kuva kertoo ottajastaan paljon.
Tämä hiiripöllö tuo poikasilleen ruokaa Alaskassa. Lintu ei nimestään huolimatta syö hiiriä, vaan pääasiassa myyriä ja lintuja.
Michael Quinton / Minden Pictures
Pöllö vai haukka?
Hiiripöllö on omaksunut haukan tavat. Se saalistaa kirkkaassa päivänvalossa ja jopa näyttää haukalta. Pieni pöllö elää salamyhkäistä elämää suurissa pohjoisissa havumetsissä.
Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä eläinten salakaupasta
Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa on siirtynyt toreilta digitaaliseen maailmaan. Enrico Di Minin työryhmineen kehittää nyt uusia keinoja, joiden avulla salakauppaa päästään tutkimaan.
Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.
Peter Mather / Minden Pictures
Maailman pisin vaellus
Karibujen vuosittainen vaellus Alaskassa on poikkeuksellinen luonnonnäytelmä. Ne saapuvat pohjoiseen synnyttämään.
Veijo Olli ikuisti Teiden tulivuoren Teneriffalla.
Veijo Olli
Lukijan kuva: Äkkilähdön satoa
Teneriffa on monelle tuttu lomasaari ja Teiden tulivuori siellä tuttu retkikohde. Veijo Ollin perhe koki Teidellä elämyksen.
Juha Salonen kuvattiin Longinojalla Savelan kohdalla Helsingissä.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä puroista
Longinojan puron hyväksi tehty työ palkittiin parhaana luontotekona. Tunnustuksen myönsi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Suomen-komitea. Miksi puron kunnostaminen on tärkeää? Longinojan ”puroyliaktiivi” Juha Salonen kertoo.
Tämä tunnelmallinen kuva on otettu eräopaskurssilla Tammelassa.
Venla Luttinen
Lukijan kuva: Luonnon voimaa
Fyysistä vammaa pidetään usein esteenä, mutta joskus rajoitteet voivat olla myös päämme sisällä. Venla Luttinen haluaa kertoa kuvallaan esteiden voittamisesta ja luonnon ihmeellisestä voimasta.
Jari Liski kuvattiin kaupungin omistamalla Haltialan tilalla Pohjois-Helsingissä.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta
Maaperän ja ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä tunnetaan vielä heikosti. Miten ne liittyvät toisiinsa ja voiko maaperän avulla hillitä ilmastonmuutosta? Tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta kertoo.
Fuego-tulivuori eli Volcan de Fuego purkautuu säännöllisesti. Rauhallisena aikana sitä voi kuvata turvallisesti.
Aleksi Ilpala
Lukijan kuva: Siellä missä tuli sijaitsee
Tulivuoret kiehtovat Aleksi Ilpalaa sekä valokuvauksen että tieteen kannalta. Ei siis ihme, että hänen Lukijan kuvansa esittää yhtä maailman tunnetuimmista tulivuorista.
Monet urosleijonat ovat oman laumansa pennuille kärsivällisiä ja lempeitä leikkitovereita. Vieraan uroksen pennut ne kuitenkin tappavat armotta.
Suzi Eszterhas / Minden Pictures
Armottoman savannin lapset
Leijonanpennut ovat ainoita laumassa varttuvia kissaeläimiä. Elämä suurperheessä tarkoittaa sitä, että pennut joutuvat aikuisten välisen valtataistelun myllerryksiin.
Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.
Sergi Reboredo
Pelastuuko Seychellit?
Seychellien saarivaltio taistelee ilmaston lämpenemistä ja liikakalastusta vastaan. Nyt tämä yksi maailman pienimmistä valtioista on ottanut käyttöön aivan uudet aseet.
Tämä herkullinen maisema on kuvattu Banffin kansallispuistossa Kanadassa.
Eero Sorila
Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa
Eero Sorilan kotimaa on nykyisin Kanada. Valokuvaamassa hän matkustaa eri puolilla maailmaa. Tämä kuva on kuitenkin otettu kotikulmilla.
Ulkoisten korvien puuttuminen korostaa vesinokkaeläimen epätavallista ulkomuotoa. Korva-aukko näkyy heti silmän takana.
D. Parer & E. Parer Cook / Minden Pictures
Onko vesinokkaeläin lintu vai kala?
Vesinokkaeläin ui kuin saukko ja munii kuin matelija. Sillä on sorsan nokka, majavan häntä ja ärhäkät myrkkykannukset. Ei ihme, että se on hämmästyttänyt ja ihastuttanut ihmisiä löytymisestään saakka.
Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö
Rengashäntämakit selviytyvät ankarissa oloissa, koska ne saavat tukea toisiltaan. Metsien hävitys kuitenkin uhkaa näitä ainutlaatuisia puoliapinoita.
Tiina Kraft vieraili Scarisoaran jääluolassa Romaniassa kesällä 2018.
Tiina Kraft
Lukijan kuva: Kylmää ja kuumaa
Romanialainen jääluola houkuttelee kävijöitä eri puolilta maailmaa. Scarisoara lumosi myös Tiina Kraftin.
Aavikot ovat maailmalla paljon matkustaneen Juha Valsten lempikohteita.
Juha Valste
Lukijan kuva: Ystävien luona
Kuvan nuoliviinipuut ovat paitsi kauniita, myös kuvan ottaneelle Juha Valstelle tärkeitä. Hän kertoo jutussa, miksi näin on.
Kiiltomadon toukka jäljittelee oksanpätkää ecuadorilaisessa sademetsässä.
Pete Oxford / Minden Pictures
Matkijoiden mahtava maailma
Lukemattomat eläimet ja kasvit matkivat luonnossa muita lajeja. Joidenkin tarkoitus on säästää henkensä, toiset käyttävät naamioitumistaitoaan saaliin väijymiseen tai jopa lisääntymiseen. Ilmiöllä on erikoinen nimi: mimikry.
Tutkijat asuivat kuuden viikon ajan teltoissa. Lämpötila saattoi laskea 40 pakkasasteeseen.
Science Under the Ice
Seitsemän kysymystä Etelämantereesta
Suomalais-uusiseelantilainen Science Under the Ice -retkikunta vietti kuusi viikkoa Etelämantereen ankarissa olosuhteissa. Helsingin yliopiston tutkijat Alf Norkko ja Joanna Norkko kertovat, miksi tämä valkoinen manner on koko maapallon kannalta tärkeä tutkimuskohde.
Kaarlo Asikainen ikuisti käpytikan kotipihallaan Iisalmessa.
Kaarlo Asikainen
Lukijan kuva: Tuttu tikka
Yksi tietty käpytikka tuli talven mittaan tutuksi Kaarlo Asikaiselle. Korea eläin tienasi myös itselleen ruokarahat.
Pekka Kokko kuvasi kurkien tanssin suolammella Lappeenrannassa.
Pekka Kokko
Lukijan kuva: Onnelliset
Kuva kurkien tanssista on Pekka Kokon unelmaotos. Se osoittautui myös kohtalokkaaksi.
Caraormanin kylässä kalastajat ovat jääneet yhä useammin kotiin. Perinteistä ammattia harjoittaa enää osa vanhoista kalastajista.
Florian Bachmeier
Joki sanelee elämää Romaniassa
Tonavan suistossa Romaniassa elää sinnikkäitä ihmisiä, joiden ympärillä on pelkkää vettä ja luontoa. Seudulle on mahdotonta päästä maantietä pitkin.
Kuvat Aralilla ruostuvista laivoista levisivät takavuosikymmeninä ympäri maailman. Vanhoista laivoista on jäljellä enää kourallinen, pian ei enää sitäkään.
Didier Bizet
Kuiva Araljärvi herää eloon
Paikoilleen ruostuvien laivojen kuvista tunnettu Araljärvi lainehtii taas vettä, ainakin pohjoisosissaan. Valokuvaaja Didier Bizet vieraili seudulla.
Valokuvaaja Vincent Munier viihtyy valkoisessa maisemassa. Matkoillaan hän kohtasi myös tämän suden.
Antti Pihlajaniemi
Marras–joulukuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Vuoden viimeisen GEO-lehden kansi johdattaa meidät lempeästi talvikauteen. Siinä komeilee luontokuvaaja Vincent Munier’n ikuistama susi. Lisää hänen upeita kuviaan on lehdessä sisällä. Numerossa on myös lukuisia muita kiinnostavia juttuja – tässä toimituksen viisi poimintaa.
Tim Bird ikuisti yksinäisen hiihtäjän jäällä Helsingin edustalla.
Tim Bird
Hurmaava talvikuva Helsingistä
Valokuvat ovat yksi GEO-lehden kulmakivistä. Tämä Tim Birdin ottama upea jääkuva julkaistiin vuoden 2018 viimeisessä numerossa.
Cavolinia uncinata näyttää vedenalaiselta kimalaiselta. Sen kuori on väritön, vaikkei se kuvassa siltä näytäkään. Eläin asustaa Atlantin pohjoisosissa.
Solvin Zankl
Eläinakvarelleja meressä
Valtamerten syvyyksissä elää ihmeellisen kauniita pikku olentoja, joita ihmissilmä ei useinkaan näe. Hauraiden siipikiduskotiloiden ja kölijalkaisten viehätys paljastuu vasta mikroskoopin alla.
Aurinko siivilöityy kauniisti lehtien läpi maahan tässä lukijan ottamassa kuvassa.
Tea Tanskanen
Lukijan kuva: Syksy vai kevät?
Näennäisen hiljainen näkymä pysäytti Tea Tanskasen Pariisin liepeillä. Miksi hän palaa ranskalaiseen metsään yhä uudelleen?
Bonobonaaraan tahriintunut kuono kertoo, että se on syönyt savea parantaakseen raa’an ravinnon sulavuutta.
Christian Ziegler
Valokuvaajan paluu sademetsään
Valokuvaaja Christian Ziegler antoi kuvillaan maailman sademetsille äänen. Sitten hän sairastui vakavasti. Tämä tarina kertoo hänen paluustaan luontoon.
Mika Kukkonen kuvasi joutsenen Helsingin Töölönlahdella.
Mika Kukkonen
Lukijan kuva: Suomettunut joutsen
Joutsen suomalaismaisemassa on keskeistä kansallista kuvastoamme. Tämä helsinkiläisjoutsen sai Mika Kukkosen keskeyttämään työmatkansa. Lue, miksi!
Jälkeläiset ovat Etelämantereellakin ihastelun ja ihmetyksen aihe.
iStock
Miten keisaripingviinin käy?
Etelämanner sulaa ja jäävuoret lohkeilevat. Miten käy siellä asuvien pingviinien ja etenkin niistä suurimman: keisaripingviinin?
Kallon rannat kuhisevat elämää. Myös harmaahylje saattaa kurkistaa vedestä.
Esko Inberg
Meren makuja Kallossa
Kallon rannat kuhisevat elämää Porissa. Vedestä saattaa kurkistaa harmaahylje ja auringon lämmittämillä kallioilla lepäillä rantakäärme. Moni muuttolintu lentää tätä kautta.
Kimmo Ohtosen Karhu - voimaeläin -teos ilmestyi vuonna 2016. Tämä otos on yksi kuvaajan omista suosikkikuvista kirjassa.
Kimmo Ohtonen
Valokuva: Karhun voimalla
Karhu mullisti luontotoimittaja ja valokuvaaja Kimmo Ohtosen elämän. Hänen karhusta kertova kirjansa osoittaa, kuinka luonto voi antaa voimaa voittaa vaikeudet.
Karo-heimoon kuuluvat lapset leikkivät Omojoen töyräällä. Taustalla näkyvä metsä on kuvan ottamisen jälkeen hakattu, ja sen tilalle on noussut ulkomaisessa omistuksessa oleva puuvillaplantaasi.
Fausto Podavini
Omojoen laakson kadonnut maailma
Italialaisen Fausto Podavinin Omojoen laaksossa Etiopiassa ottamat kuvat palkittiin maailman arvostetuimmassa lehtikuvakilpailussa. Ne kertovat maailmasta, jota ei enää ole.
Sisäkorvan suuret kaarikäytävät tasapainottavat gepardia.
AMNH/N. Wong
Korvat ovat gepardin salainen ase
Hurja mutkittelukaan ei aina pelasta antilooppia gepardin saaliiksi joutumiselta. Sen turmaksi koituu gepardin taidokkaasti rakentunut sisäkorva.
Suokeltaperhosen koiras on pysähtynyt aistimaan hetkeksi suopursun tuoksua.
Esko Inberg
Honkajoen tyyni Huidankeidas
Satakunnassa on vaikuttava keidassuo, joka eteläisestä sijainnistaan huolimatta on houkutellut asukkaikseen pohjoisempien tienoiden eläjiä. Suolla viipyvät esimerkiksi pohjanukonkorennot.
Antti Kähönen kuvasi ilveksen peura-aterialla läntisellä Uudellamaalla.
Antti Kähönen
Lukijan kuva: Ilveksen juhla-ateria
Antti Kähönen onnistui ikuistamaan kamerallaan näyn, joka yllätti kokeneenkin kuvaajan. Miten kuva syntyi?
Iguaani tunnetaan myös nimillä vihreä iguaani ja leguaani. Ne elävät Väli-Amerikassa.
Sergi Reboredo
Oi, jospa oisin mä varaani…!
Väli-Amerikan sademetsissä elää valtava määrä eläin- ja kasvilajeja. Yksi sademetsän asukkaista on iguaani.
Koira reagoi ihmisen toimintaan. Tutkijat yrittävät nyt selvittää, mihin ne tarkalleen ottaen kohdistavat huomionsa.
Fotolia
Mitä koira katsoo?
Emme ehkä ymmärrä koiria lainkaan niin hyvin kuin luulemme. Wieniläistutkijat yrittävät nyt selvittää ihmisen ja eläimen hienovaraista suhdetta.
Aavasaksanvaaralta avautuu riipaisevan kaunis maisema kaikkiin ilmansuuntiin.
Juhani Syväoja
Unohtunut Aavasaksa
Aavasaksanvaaralta avautuu kaunis maisema kaikkiin ilmansuuntiin. Vaaran laelta voi seurata vuodenaikojen kiertoa. Aavasaksa on yksi kansallismaisemistamme ja Suomen vanhimmista matkakohteista.
Naarasleijonan katse porautuu kuvassa luihin ja ytimiin.
Tero Nikulainen
Lukijan kuva: Savannin valtiatar
Kuva naarasleijonasta on Tero Nikulaiselle tärkeä. Mitä hän kuvasta kertoo?
Bosco Verticale tarkoittaa pystysuoraa metsää, ja sellainen tämä Milanoon rakennettu kahden tornitalon kokonaisuus melkein onkin. Talojen seinille on istutettu lähes tuhat puuta.
iStock
Viherkatot ja viherseinät yleistyvät
Keittiöpuutarhan tai taloyhtiön viherpihan voi nykyisin perustaa vaikka kerrostalon katolle. Vihreitä kattokeitaita on jo myös Suomessa.
Aasialainen riisikutoja (Ploceus philippinus) rakentaa maljakkomaiset pesänsä usein riisinlehdistä.
Ingo Arndt / Minden Pictures
Oma koti kullan kallis – eläimellekin
Ihmisten talot ovat vain pitkälle viety versio ideasta, jonka evoluutio keksi miljoonia vuosia sitten. Eläimet kaikkialla maailmassa rakentavat ihmeellisiä arkkitehtuurisia taidonnäytteitä.
Toverit näyttävät olevan tärkeitä myös talitiaisille, paljastaa brittilintuihin keskittynyt tutkimus.
Pixabay
Läheisen menetys koskettaa lintuja
Linnut reagoivat ryhmäkaverinsa katoamiseen tai kuolemaan melko lailla samalla tavalla kuin ihmiset. Tutkimuksessa seurattiin talitiaisten käyttäytymistä.
Greg Lecoeurin kuva sardiinivaelluksesta julkaistiin GEO-lehden 5-6/2018 kannessa.
Greg Lecoeur
Kuka saa saaliin?
Ranskalaissyntyinen Greg Lecoeur on erikoistunut vedenalaiskuvaukseen. Tämä palkittu luontokuva vie katsojan keskelle vaikuttavaa näytelmää, jota esitetään Etelä-Afrikan rannikolla.
Valaat ovat nyt suurempia kuin koskaan.
Pixabay
Jääkausi kasvatti valaat
Muinaisten eläinten suurta kokoa ihmetellään usein. Valaat ovat kuitenkin nykyisin kookkaampia kuin koskaan aiemmin.
Muurahainen löytää pesän niin pää kuin peppu edellä edeten.
Pixabay
Muurahainen suunnistaa myös takaperin
Joskus painava taakka pakottaa muurahaisen etenemään peruuttamalla. Silloin sen avuksi tulevat taivaallinen kompassi ja yllättävän nokkelat aivot.
Merikäärme viihtyy suolaisella ulapalla. Veden pitää kuitenkin olla lämmintä ja juomavettä pitää saada sateena.
iStock
Miksi Atlantissa ei ui merikäärmeitä?
Atlantin valtameri on napaseutujen merten ohella maailman ainoa käärmeetön valtameri. Miksi merikäärmeet eivät viihdy Atlantissa?
Linnunmunien erilaiset muodot ja värit kiehtovat mieltä.
Pixabay
Miksi linnunmunat ovat erimuotoisia?
Linnunmunien erilaiset muodot ovat askarruttaneet ihmisiä kauan. Nyt tiedetään, mistä on kyse.
Veli-Pekka Väisänen
Lukijan kuva: Sammatin motkottavat hanhet
Veli-Pekka Väisänen kuvasi hanhia Enäjärven jäällä. Kenet ne toivat hänelle mieleen?
Afrikanpingviinit ovat vaarassa paitsi ilmastonmuutoksen, myös liikakalastuksen vuoksi.
Pixabay
Kalastuskielto auttoi afrikanpingviinejä
Maailman liki 20 pingviinilajista afrikanpingviini on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, kertoo tuore tutkimus.
On eliöitä, jotka eivät nuku lainkaan. Kettu ei kuitenkaan ole yksi niistä.
Pixabay
Mitä tiedät unesta?
Kuinka kauan ihminen voi pysytellä valveilla? Entä nukkuvatko puut? Testaa unitietoutesi GEOn visassa!
Pohjolan metsä näyttää yksitoikkoisemmalta kuin tropiikin metsä. Se johtuu talvesta.
Pixabay
Talvi vähentää puulajeja pohjoisessa
Eri puulajit tulevat keskenään paljon paremmin toimeen lämpimässä kuin vaikkapa Suomessa. Kylmyys vähentää puulajien määrää.
Orangit ovat etenkin nuorina hätkähdyttävän ihmismäisiä. Malesiassa onkin uskottu, että vaikka orangit osaavat puhua, ne ovat päättäneet olla hiljaa, jotta ne eivät joutuisi tekemään työtä.
Suzi Eszterhas / Minden Pictures
Taistelu orankien puolesta
Orankikeskus pelastaa Borneolla orvoksi jääneitä ihmisapinoita ja valmentaa niitä palaamaan luontoon. Suurin uhka orpojen tulevaisuudelle on metsien häviäminen niiden ympäriltä.
Suloisen näköinen panda on myös WWF:n tunnuseläin.
Pixabay
Ovatko pandat pelastuneet?
Pandat ovat levinneet myös Suomeen. Isopanda luokiteltiin aikoinaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Voivatko sen ystävät nyt huokaista helpotuksesta?
Pölyttäjien määrä on vähentynyt dramaattisesti. Syyllisiksi epäillään neonikotinoidit-nimisiä torjunta-aineita.
Fotolia
Kadonneiden hyönteisten arvoitus
Pelloilla ja puutarhoissa on meneillään joukkokuolema. Sen uhreja ovat pölyttävät hyönteiset, joita ilman ravintokasvimme eivät pärjää. Syyllisiksi epäillään neonikotinoideja. Mistä on kysymys?
Koira viestii ilmeillään. Mitä tässä mahdetaan sanoa?
Pixabay
Tiedätkö, miksi koirasi ilmeilee?
Kaikki koiria tuntevat tietävät, että lemmikin ilme voi vaihdella paljonkin. Arvaatko, mikä saa koiran ilmeilemään eniten?
Petri Kaasinen
Lukijan kuva: Pallaksen pakkasessa
Petri Kaasisen kuva vie katsojan talvisen Pallastunturin maisemiin. Millaisia muistoja kuvaan liittyy?
John Collier ikuisti Charles Darwinin vuonna 1883. Maalaus on kopio vuonna 1881 valmistuneesta taulun ensimmäisestä versiosta.
Pixabay
Kuinka hyvin tunnet Charles Darwinin?
Mitä Charles Darwin opiskeli? Entä miksi hän ei halunnut naimisiin? Testaa tietosi Darwinista GEOn visassa!
Jordi Busque ihailee tähtiä suolatasangolla Boliviassa.
Jordi Busque
Valokuvaaja etsii tähtiä
Jordi Busque on ikuistanut Varastetut taivaat -projektissaan tähtitaivasta. Kuten projektin nimi vihjaa, tähdet eivät valosaasteen takia näy enää kaikkialla.
Varhaisen aamun sateenkaari kehystää maisemaa Swartbergin vuoristossa.
Obie Oberholzer
Valokuvaaja rakastui Karoon autiomaahan
Obie Oberholzer matkusti tuhansia kilometrejä Karoon autiomaassa Etelä-Afrikassa. Seutu vei hänen sydämensä – mutta kaikille Karoo ei sovi.
Catalina Martin-Chico kuvasi paimentolaisten siirtymistä kesälaitumille Zagrosvuoristossa.
Catalina Martin-Chico
Valokuvaaja Iranin vuoristossa
Ranskalais-espanjalainen valokuvaaja Catalina Martin-Chico matkusti Iranin vuoristoon kuvaamaan paimentolaisten elämää. Matka oli kokeneellekin kuvaajalle seikkailu.
Paviaanit pysyvät leikkisinä ja uteliaina koko ikänsä. Ruoan lisäksi karhupaviaanien mukaan lähtee myös leluja.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Varastelevat paviaanit
Kapin niemimaalla Etelä-Afrikassa elää viitisensataa karhupaviaania. Ne ovat Kapkaupungin asukkaiden harmiksi ihastuneet kaupungin mukavuuksiin.
Farouk Kadded ja Tommaso Santagata vastasivat P40-laserskannerin käytöstä luolastossa.
Robbie Shone
Dolomiitit: Sukellus luolien uumeniin
Kadonnut järvi synnytti Dolomiittien vuoristossa valtavan jää- ja kallioluolan. Tutkijat tunkeutuivat vuoren uumeniin laserskannerin kanssa selvittämään, mitä tapahtui.
Riekko viihtyy tuntureiden alarinteillä ja laaksossa, ja sitä paljon muistuttava kiiruna lakialueilla.
Esa Mälkönen
Riekon ja kiirunan mailla Kilpisjärvellä
Saanan huipulta on huikeat näkymät yli Kilpisjärven kylän aina pitkälle Norjaan ja Ruotsiin asti. Täällä Käsivarren Lapissa sijaitsevat Suomen ainoat yli kilometrin korkuiset tunturit.
Äänettömästi liikkuva kuukkeli on Kainuun maakuntalintu.
Taisto Niskanen
Korvet kuiskivat Kainuussa
Kainuun Paljakkavaarassa metsäiset rinteet kohoavat arvokkaina ympäristöstään. Täällä metsät ovat säästyneet hakkuilta. Ne ovat täynnä vanhoja puita, jotka saavat kaatua ajallaan ja lahota rauhassa.
Pahalammen rannat ovat pääosin hyllyvää sammalta.
Ilpo Aalto