Sii­vo­a­mi­nen sii­vit­ti Jef­f­rey Mils­tei­nin len­toon. Hän mat­kus­ti tei­ni-iäs­sä joka sun­nun­tai san­ta­mo­ni­ca­lai­sen len­to­kou­lun ko­ne­hal­lil­le pyyh­ki­mään lat­ti­oi­ta. Vas­ta­pal­ve­luk­sek­si hän sai len­to­tun­te­ja pie­nel­lä kak­si­paik­kai­sel­la Ces­s­na 150:llä. Sen oh­jaa­mos­ta Mils­tein myös ot­ti en­sim­mäi­set ku­van­sa al­laan le­vit­täy­ty­väs­tä kau­pun­gis­ta.

”Nä­ky­mä yläil­mois­ta ei ole la­kan­nut kieh­to­mas­ta mi­nua”, Mils­tein sa­noo.

Len­to­lu­pa­kir­jan­sa hän sai 17-vuo­ti­aa­na. Nyt Mils­tein on 74-vuo­ti­as ja lii­tää yhä tai­vaal­la. Vii­si­vuo­ti­sen ku­vaus­hank­keen­sa ai­ka­na hän nou­si he­li­kop­te­rien ja pien­len­to­ko­nei­den kyy­dis­sä yhä uu­del­leen Los An­ge­le­sin ja New York Ci­tyn yl­le. Hän pyy­si len­tä­jää te­ke­mään jyr­kän kaar­rok­sen, no­jau­tui ulos mat­kus­ta­mon avoi­mes­ta oves­ta ja ku­va­si lin­tu­pers­pek­tii­vis­tä näi­tä Yh­dys­val­tain kah­ta vä­ki­rik­kain­ta met­ro­po­li­a­lu­et­ta.

Ku­va­te­ok­seen­sa, jon­ka nimi on yk­sin­ker­tai­ses­ti LA NY, Mils­tein on koon­nut par­haat otok­sen­sa. Ne näyt­tä­vät moot­to­ri­tei­den ris­teyk­siä ja ka­tu­pa­raa­te­ja, sa­ta­ma-al­tai­ta ja puis­to­tei­tä sekä asuin­kort­te­lei­ta ja ta­va­ra­kont­te­ja.

Mo­der­nit suur­kau­pun­git ja nii­tä yl­lä­pi­tä­vä ko­neis­to tuo­vat hä­nen mie­leen­sä elä­vän or­ga­nis­min. Lin­tu­pers­pek­tii­vi pal­jas­taa myös pal­jon Yh­dys­val­to­jen kult­tuu­ris­ta ja yh­teis­kun­nas­ta. Ku­vat näyt­tä­vät kau­pun­kien pin­nan­muo­dot ja ne puo­les­taan so­si­aa­li­sen epä­ta­sa-ar­von. Yh­des­sä ku­vas­sa nä­kyy kas­vil­li­suu­del­taan niuk­ka ja ah­taas­ti ra­ken­net­tu asuin­kort­te­li, jota hal­lit­se­vat rus­ke­an sä­vyt. Seu­raa­vas­sa ku­vas­sa taas nä­kyy kir­ja­via kat­to­ja ja suu­ria nur­mi­a­lu­ei­ta. Siel­lä tääl­lä kim­mel­tää si­nis­tä, sil­lä mel­kein jo­kai­sel­la ton­til­la on oma ui­ma-al­las.

Vä­rien kont­ras­ti sym­bo­loi köy­hyy­den ja vau­rau­den rin­nak­kai­ne­loa. Mils­tein sa­noo, et­tä hä­nen ku­va­te­ok­sen­sa näyt­tää yh­tä ai­kaa ame­rik­ka­lai­sen unel­man toi­von ja to­del­li­suu­den.

Jef­f­rey Mils­tein kiin­nos­tui va­lo­ku­vauk­ses­ta vas­ta yli vii­si­kymp­pi­se­nä ja yh­dis­ti sen heti van­haan in­to­hi­moon­sa len­tä­mi­seen. Sitä en­nen hän oli työs­ken­nel­lyt kym­me­niä vuo­sia ark­ki­teh­ti­na ja graa­fi­se­na suun­nit­te­li­ja­na. Työ­his­to­ria nä­kyy hä­nen va­lo­ku­vis­saan. Sil­lat, lai­vat, mu­se­ot ja tor­ni­ta­lot jär­jes­ty­vät niis­sä mo­sai­i­keik­si ja ku­vi­oik­si, ja puis­tois­sa il­me­nee yl­lät­tä­vää sym­met­ri­aa.

Myös kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen erot tu­le­vat sel­vik­si. Sii­nä mis­sä New York kur­kot­taa ti­lan puut­tees­sa kor­keuk­siin, Los An­ge­les le­vit­täy­tyy yhä laa­jem­mal­le kir­ja­va­na ja pie­ni­piir­tei­se­nä.

Seu­raa­vak­si Mils­tein on laa­jen­ta­mas­sa han­ket­taan mui­hin kau­pun­kei­hin. Eu­roop­pa­lai­sis­ta kau­pun­geis­ta hän­tä kiin­nos­taa eni­ten Lon­too.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2018.

Lue myös:

Fa­ve­lan kah­det kas­vot

Lu­ki­jan kuva: Le­po­het­ki kes­ki­a­jas­sa