Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot

Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­la

23.1.2020

”And be the nation again”

Edin­burg­his­ta pää­see au­tol­la Loch Lo­mon­din län­si­ran­taa pit­kin Oba­niin ja siel­tä Gal­la­nac­hin kaut­ta lau­tal­la Ker­re­ran saa­rel­le.

Ker­re­ral­la on yk­si lin­nan­rau­nio, 34 asu­kas­ta, pari tu­hat­ta vuoh­ta ja muu­ta­ma au­to – kaik­ki paik­ka­kun­ta­lais­ten, muut ei­vät saa tuo­da au­to­ja saa­rel­le. Saa­rel­la ai­ka py­säh­tyy. Hy­lät­ty lai­va la­ho­aa ran­nas­sa ylä­maan­kar­jan vil­voi­tel­les­sa vie­res­sä vat­sa­kar­vo­jaan myö­ten ve­des­sä, yk­si­sar­vi­nen vuo­hi kät­key­tyy ujo­na sa­ni­ais­ten jouk­koon ja lam­paat pi­tä­vät tau­on ruo­kai­lus­saan, kun kul­ki­ja ohit­taa ne aa­mun sa­ras­ta­es­sa.

Skot­lan­ti on oma maa­il­man­sa. Oma val­ti­on­sa se oli vuo­den 1707 al­kuun as­ti, kun skot­ti­par­la­ment­ti päät­ti pai­nos­tet­tu­na yh­tyä val­ti­o­liit­toon Eng­lan­nin kans­sa. Liit­to lie­nee hyö­dyt­tä­nyt Skot­lan­nin ta­lout­ta, mut­ta sa­mal­la se teki maas­ta Eng­lan­nin alus­maan. Pik­ku­ve­li alis­tui ison­vel­jen val­taan.

Vie­lä pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten sko­tin pu­hu­mis­ta ko­e­tet­tiin ra­joit­taa kou­luis­sa, ja ny­ky­ään­kin Eto­nin kas­va­tit saat­ta­vat ke­hot­taa skot­te­ja pu­hu­maan yli­o­pis­tos­sa ”kun­nol­lis­ta eng­lan­tia”. Pie­nel­lä skot­tie­dus­ta­jien mää­räl­lä ei ole juu­ri mi­tään sa­nan­val­taa Ison-Bri­tan­ni­an par­la­men­tis­sa, sil­lä enem­mis­tö on Eng­lan­nil­la. Kun bre­xi­tis­tä ää­nes­tet­tiin vuon­na 2016, Skot­lan­nis­sa sel­keä enem­mis­tö, 62 pro­sent­tia, tah­toi py­syä EU:ssa. Vies­ti oli val­ta­kun­nan vah­vin, mil­lään muul­la ää­nes­ty­sa­lu­eel­la ei yl­let­ty näin sel­vään kan­san tah­don il­mauk­seen. Mut­ta sil­lä ei ol­lut mer­ki­tys­tä, kun niuk­ka enem­mis­tö eng­lan­ti­lai­sis­ta aset­tui bre­xi­tin puo­lel­le.

Koko 2000-lu­vun Skot­lan­ti on pyr­ki­nyt eroon Eng­lan­nis­ta. Vuo­den 2014 kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä it­se­näis­ty­mi­nen sai vain 45 pro­sen­tin kan­na­tuk­sen, mut­ta bre­xit on muut­ta­nut ti­lan­net­ta, ja it­se­näi­syy­den kan­nat­ta­jat ovat nyt nis­kan pääl­lä. Uu­si it­se­näis­ty­mi­sää­nes­tys, in­dy­ref2, on Skot­lan­nin pää­mi­nis­te­rin työ­lis­tal­la.

Skot­lan­nin epä­vi­ral­li­ses­sa kan­sal­lis­lau­lus­sa, Flo­wer of Scot­lan­dis­sa, to­de­taan, et­tä me voim­me taas ol­la se kan­sa­kun­ta, joka Ro­bert the Bru­cen joh­dol­la vuon­na 1314 löi eng­lan­ti­lai­set ja ta­ka­si Skot­lan­nil­le it­se­näi­syy­den lä­hes nel­jäk­si­sa­dak­si vuo­dek­si.

Tu­lee­ko Skot­lan­nis­ta 2020-lu­vul­la it­se­näi­nen val­tio? Kuka tie­tää. Var­maa on vain, et­tä Skot­lan­ti ei ole Eng­lan­ti. Var­sin­kin ylä­mail­la ja saa­ris­tos­sa tun­tee tuon eron: Skot­lan­ti ei ole pank­kien ja te­ol­li­suu­den, luok­ka­e­ro­jen ja ku­nin­gas­per­heen maa, vaan lam­pai­den, ylä­maan­kar­jan ja vil­lin luon­non maa, jos­sa yh­teis­kun­nal­li­nen ase­ma ja su­ku­taus­ta ovat vä­hem­män tär­kei­tä kuin rak­kaus tätä har­vaa­na­sut­tua maa­ta koh­taan.

Ker­re­ran saa­rel­la on kak­si mah­dol­li­suut­ta yö­pyä. Seit­se­män hen­gen ma­kuu­sa­lis­sa tai telt­ta­ma­joi­tuk­ses­sa, jos­sa on ka­mii­na läm­mit­tä­mäs­sä kyl­miä öi­tä var­ten. Lä­hin ho­tel­li on Oba­nis­sa. Ja siel­tä on vie­lä 480 mai­lia Lon­toon West­mins­te­riin, jos­sa Ison-Bri­tan­ni­an par­la­ment­ti ko­koon­tuu, kau­ka­na skot­lan­ti­lai­ses­ta saa­res­ta.  

Kir­joit­ta­ja on ara­bi­an kie­len ja is­la­min tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri, joka työs­ken­te­lee Edin­burg­hin yli­o­pis­tos­sa Skot­lan­nis­sa. Hän on myös suo­men­ta­nut itä­mais­ta kir­jal­li­suut­ta ja kir­joit­ta­nut lu­kui­sia tie­to­kir­jo­ja.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2019.

Lue myös:

Ava­ruus­mat­kai­lua ai­ko­jen alus­ta

Bag­da­dis­ta poh­joi­seen

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2