Eleh­ti­mi­nen ja vies­tin­tä liit­ty­vät toi­siin­sa, mut­ta eleil­lä on myös toi­sen­lais­ta mer­ki­tys­tä. Ke­hi­tysp­sy­ko­lo­gi Su­san Gol­din-Me­a­dow on ha­vain­nut, et­tä so­ke­at lap­set eleh­ti­vät pu­hu­es­saan lä­hes sa­mal­la ta­val­la kuin nä­ke­vät. Täs­tä hän on pää­tel­lyt, et­tei elei­tä opi­ta mat­ki­mal­la ja et­tä eleil­lä on suu­rem­pi mer­ki­tys pu­hu­jal­le kuin kuu­li­jal­le. Ne saat­ta­vat siis hei­jas­taa pu­heen taus­tal­la ole­via aja­tuk­sia.

Eleet voi­vat tu­kea myös kä­sit­tei­den ja sa­no­jen op­pi­mis­ta. Gre­nob­len yli­o­pis­ton tut­ki­muk­ses­sa ko­e­hen­ki­löil­le näy­tet­tiin vi­deo, jos­sa vaa­ti­via ana­to­mi­sia kä­sit­tei­tä ope­tet­tiin kat­so­jil­le sa­no­jen ja elei­den avul­la. Vain puo­let ko­e­hen­ki­löis­tä mat­ki vi­de­o­ta kat­sel­les­saan nä­ke­mi­ään elei­tä. Nämä ko­e­hen­ki­löt suo­riu­tui­vat kat­se­lun jäl­kei­ses­tä ko­kees­ta pa­rem­min kuin ne, jot­ka oli­vat kat­sel­leet vi­de­o­ta liik­ku­mat­ta.

Max Planck -ins­ti­tuu­tis­sa Leip­zi­gis­sa työs­ken­te­le­vä Ma­nu­e­la Ma­ce­do­nia suo­sit­te­lee elei­den ja mo­ni­ais­ti­suu­den hyö­dyn­tä­mis­tä myös uu­den kie­len opis­ke­lus­sa. Jos opit­ta­va­na on esi­mer­kik­si sana ki­ta­ra, sen op­pi­mis­ta edis­tää mie­li­ku­vi­tus­ki­ta­ran kiel­ten näp­päi­le­mi­nen. Ma­ce­do­nia us­koo, et­tä kä­sit­teet tal­len­tu­vat ai­vois­sa use­am­mal­le alu­eel­le. Jos yk­si alue on pit­kään pois käy­tös­tä ja sana unoh­tu­nut, voi se pa­lau­tua mie­leen tois­ten alu­ei­den eli ver­kos­ton kaut­ta.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5–6/2020.

Lue myös:

Kum­pi tu­lee en­sin - kii­tol­li­suus vai kos­to?

Mi­ten koi­ra sai su­ru­sil­mät?