Ava­ruus­mat­kai­lu on tul­lut mah­dol­li­sek­si vas­ta 1900-lu­vul­la, mut­ta aja­tus on ai­na kieh­to­nut ih­mi­siä. Le­o­nar­do da Vin­ci haa­vei­li len­tä­mi­ses­tä jo 1400- lu­vul­la ja Ju­les Ver­ne kir­joit­ti pa­ri­kin ava­ruus­seik­kai­lua 1860- ja 1870-lu­vuil­la.

Tai­vas­mat­kai­lun juu­ret ovat kui­ten­kin pal­jon sy­vem­mäl­lä his­to­ri­as­sa. Var­hai­sin tun­net­tu ker­to­mus tai­vas­mat­kas­ta tu­lee Me­so­po­ta­mi­as­ta, ny­kyi­ses­tä Ira­kis­ta, jos­ta on säi­ly­nyt yli nel­jän vuo­si­tu­han­nen ta­kaa ly­hyt ee­pos ku­nin­gas Eta­nan mat­kas­ta kot­kan se­läs­sä tai­vaa­seen et­si­mään ju­mal­ten luo­ta pa­ran­nus­ta lap­set­to­muu­teen­sa. Len­tä­es­sään kot­kan se­läs­sä Eta­na kat­soo ai­na vä­lil­lä alas: maa näyt­tää en­sin vain pel­to­til­kul­ta, meri puu­tar­han ojal­ta, ja lo­pul­ta mo­lem­mat ka­to­a­vat ko­ko­naan nä­ky­vis­tä. En­sim­mäi­nen yri­tys päät­tyy­kin sii­hen, et­tä ku­nin­gas­ta al­kaa pe­lot­taa ja kot­kan on pa­lau­tet­ta­va hä­net ta­kai­sin maan pin­nal­le en­nen uut­ta yri­tys­tä.

Sai­ko Eta­na tai­vaas­ta apua? Ee­pos kat­ke­aa kes­ken ker­to­muk­sen, mut­ta ai­na­kin su­me­ri­lais­ten ku­nin­gas­lis­to­jen mu­kaan Eta­nan poi­ka Ba­lih seu­ra­si isään­sä Kis­hin ku­nin­kaa­na.

Eta­nan tai­vas­mat­ka ei jää­nyt ai­no­ak­si kot­ka­ve­toi­sek­si yri­tyk­sek­si val­loit­taa ava­ruus. Krei­kas­sa kot­ka vei Ga­ny­me­dek­sen tai­vaa­seen ja Alek­san­te­ri Suu­ri kou­lut­ti it­sel­leen kot­ka­val­ja­kon sa­maan tar­koi­tuk­seen, ja Ira­nis­sa ku­nin­gas Kay Kaus ko­et­ti huo­nol­la me­nes­tyk­sel­lä teh­dä sa­man. Kaik­ki nämä ta­ri­nat saat­ta­vat pol­veu­tua sa­mas­ta pe­rin­tees­tä, mut­ta yh­tä mah­dol­lis­ta on, et­tä ai­na­kin osa ker­to­muk­sis­ta on syn­ty­nyt toi­sis­taan riip­pu­mat­ta: poh­dis­ke­le­va mie­li pää­tyy hel­pos­ti sa­moi­hin aja­tuk­siin.

Van­hem­piin ker­to­muk­siin liit­tyy usein aja­tus hyb­rik­ses­tä, sii­tä, et­tä ih­mi­nen as­tuu oman elä­män­pii­rin­sä ul­ko­puo­lel­le yrit­tä­es­sään tun­keu­tua ju­mal­ten maa­il­maan. Hyb­rik­ses­tä seu­raa ai­na ran­gais­tus: Kay Kau­sin kot­ka­vau­nut te­ke­vät pak­ko­las­kun kau­as kor­peen, kun kot­kat uu­pu­vat, ja Fa­et­ho­nin oh­jaa­ma au­rin­ko­vau­nu suis­tuu ra­dal­taan, kun au­rin­gon lä­hei­syys käy lii­an läm­pi­mäk­si. Toi­saal­ta pro­feet­ta Elia nos­tet­tiin tu­li­sis­sa vau­nuis­sa tai­vaa­seen, mut­ta se ta­pah­tui­kin Ju­ma­lan, ei ih­mi­sen tah­dos­ta.

Ny­ky­ai­kaa lä­hes­tyt­tä­es­sä ava­ruu­den val­loi­tus al­kaa muut­tua yhä tek­no­lo­gi­sem­mak­si. Jo kes­ki­a­jal­la ara­bit oli­vat suun­ni­tel­leet kei­no­sii­piä da Vin­cin ta­voin, mut­ta vas­ta 1700-lu­vul­la pääs­tiin to­den te­ol­la poh­ti­maan ava­ruu­sa­luk­sia. Pa­ro­ni Münchhau­sen rat­sas­ti vie­lä ty­kin­kuu­lil­la ja pur­jeh­ti lai­val­la kuu­hun, mut­ta Ju­les Ver­nen ro­maa­nis­sa Maas­ta kuu­hun (1865) mat­ka­taan jät­ti­läis­ty­kis­tä am­mu­tun kuu­lan si­säl­lä. Tämä käy jo to­del­li­sen ava­ruu­sa­luk­sen esi­as­tees­ta, on­han sii­nä rä­jäh­dyk­seen pe­rus­tu­va voi­man­läh­de ja sul­jet­tu suk­ku­la mat­kan­te­koa var­ten. Lop­pu on­kin sit­ten ol­lut vain tek­nis­tä ke­hit­te­lyä.

Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­la on ara­bi­an kie­len ja is­la­min tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri, joka työs­ken­te­lee Edin­burg­hin yli­o­pis­tos­sa Skot­lan­nis­sa. Hän on myös suo­men­ta­nut itä­mais­ta kir­jal­li­suut­ta ja kir­joit­ta­nut lu­kui­sia tie­to­kir­jo­ja.

Ko­lum­ni on il­mes­ty­nyt GEO-leh­des­sä 8/2019.

Lue myös:

Bag­da­dis­ta poh­joi­seen

Se­ne­ga­lin omin­ta­kei­nen is­lam