Kun GEO-leh­ti vie­rai­li Bra­si­li­as­sa vuon­na 2011, il­mas­sa oli op­ti­mis­mia. Bra­si­li­a­lais­tuot­teet kä­vi­vät maa­il­mal­la kau­pak­si pa­rem­min kuin kos­kaan. Maa oli jopa pys­ty­nyt lai­naa­maan ra­haa Kan­sain­vä­li­sel­le va­luut­ta­ra­has­tol­le, kun se vain vä­hän ai­kai­sem­min oli jou­tu­nut it­se pyy­tä­mään ra­has­tos­ta hä­tä­ra­hoi­tus­ta. Me­ren­poh­jas­ta oli löy­ty­nyt lu­paa­via öl­jy­e­siin­ty­miä, ja Bra­si­lia val­mis­tau­tui jär­jes­tä­mään ei vain yh­tä vaan kah­ta maa­il­man suu­rim­mis­ta ur­hei­lu­ta­pah­tu­mis­ta: jal­ka­pal­lon MM-kil­pai­lu­ja ja olym­pi­a­lai­sia. Kaik­kien huu­lil­la oli ly­hen­ne BRICS, joka tar­koit­ti nou­se­via ta­lous­mah­te­ja – Bra­si­li­an li­säk­si Ve­nä­jää, In­ti­aa, Kii­naa ja Ete­lä-Af­rik­kaa.

Unel­ma nou­sus­ta maa­il­man joh­ta­vien val­ti­oi­den jouk­koon on muu­ta­mas­sa vuo­des­sa murs­kaan­tu­nut. Mik­si? Hel­sin­gin yli­o­pis­ton maa­il­man­po­li­tii­kan pro­fes­so­ri Tei­vo Tei­vai­nen ker­too, et­tä asi­as­ta kiis­tel­lään. Yk­si se­li­tys liit­tyy Bra­si­li­an roo­liin maa­ta­lous­tuot­tei­den, me­tal­lien ja mui­den raa­ka-ai­nei­den tuot­ta­ja­na.

”Ti­lan­teen taus­tal­la on il­man muu­ta raa­ka-ai­nei­den hin­nan­nou­sun tait­tu­mi­nen maa­il­man­mark­ki­noil­la. Voi myös ky­syä, mikä roo­li hin­to­jen nou­sul­la ja Kii­nan kas­va­val­la ky­syn­näl­lä oli Bra­si­li­an nou­sus­sa”, Tei­vai­nen sa­noo. Hän muis­tut­taa, et­tä soi­jan vil­je­ly­a­la kas­voi Bra­si­li­as­sa no­pe­as­ti tyy­dyt­tä­mään juu­ri Kii­nan kes­ki­luo­kan si­an­li­han­ky­syn­tää.

On myös nii­tä, joi­den mie­les­tä ul­ko­maan­kau­pan mer­ki­tys­tä ei pidä Bra­si­li­an koh­dal­la lii­oi­tel­la – 200 mil­joo­nan asuk­kaan val­ti­os­sa on val­ta­vat si­sä­mark­ki­nat. Tä­män kou­lu­kun­nan edus­ta­jat ko­ros­ta­vat mie­luum­min Bra­si­li­an hal­li­tus­ten ta­lous­po­li­tii­kas­saan te­ke­miä vir­hei­tä.

”Hal­li­tus al­koi eten­kin pre­si­dent­ti Dil­ma Rous­sef­fin kau­del­la to­teut­taa po­li­tiik­kaa, joka hei­ken­si kan­sa­lais­ten ky­syn­tää. Mo­nien mie­les­tä hal­li­tus teki vir­heen myös sii­nä, kun se ei läh­te­nyt riit­tä­väs­ti mo­ni­puo­lis­ta­maan raa­ka-ai­ne­ve­tois­ta vien­ti­ra­ken­net­ta”, Tei­vai­nen sa­noo.

Kol­mas se­li­tys pai­not­taa sy­vään juur­tu­nut­ta kor­rup­ti­o­ta. Bra­si­li­as­sa on pal­jas­tu­nut laa­jo­ja po­liit­ti­sen ja ta­lou­se­lii­tin vä­li­siä lah­jus­ra­ken­tei­ta, jot­ka ovat na­ker­ta­neet kan­sa­lais­ten luot­ta­mus­ta val­lan­pi­tä­jiin.

Suur­maa­no­mis­ta­jia ja maat­to­mia

Ap­pel­sii­ni, kah­vi, so­ke­ri, soi­ja, nau­dan­li­ha, sii­pi­kar­jan­li­ha. Bra­si­lia on mo­nien maa­ta­lous­tuot­tei­den suu­rim­pia tuot­ta­jia maa­il­mas­sa, ja sen maa­ta­lous­maa suu­rel­ta osin suur­maa­no­mis­ta­jien hal­lus­sa. Suur­maa­no­mis­ta­jien ää­ni kuu­luu niin val­ta­kun­nan kuin osa­val­ti­oi­den ja pai­kal­li­sel­la ta­sol­la.

Mai­den ja­ka­mis­ta maa­seu­dun köy­hil­le aja­va Maat­to­mien maa­työ­läis­ten lii­ke (MST) on Bra­si­li­an suu­rin kan­san­lii­ke, jota osa bra­si­li­a­lai­sis­ta pi­tää ri­kol­lis­jouk­ko­na. Vä­ki­val­tai­set yh­tee­no­tot ja jopa sa­la­mur­hat ovat Bra­si­li­as­sa ylei­siä, ja mur­hien koh­teek­si on jou­tu­nut myös MST:n ak­ti­vis­te­ja, Tei­vai­nen ker­too.

”Val­ti­on­hal­lin­nos­sa maa­ta­lous­mi­nis­te­riö on edus­ta­nut ai­ka lail­la suur­maa­no­mis­ta­jien ja maa­ta­lous­vien­nin int­res­se­jä, ja pie­nem­pi maa­ta­lou­den ke­hi­tys­mi­nis­te­riö on pyr­ki­nyt aja­maan maa­uu­dis­tus­ta. Ny­kyi­sen pre­si­den­tin Mic­hel Te­me­rin kau­del­la pai­neet val­lit­se­van ti­lan­teen muut­ta­mi­seen ovat kui­ten­kin vä­hen­ty­neet.”

Öl­jyn löy­ty­mi­nen Bra­si­li­an ran­ni­kon me­ren­poh­jas­ta kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten oli sym­bo­li­ses­ti tär­keä asia. Tuol­loin pre­si­dent­ti­nä ol­lut Luiz Iná­cio Lula da Sil­va eli Lula, niin kuin hän­tä ylei­ses­ti kut­su­taan, kut­sui öl­jy­löy­tö­jä Bra­si­li­an pas­sik­si tu­le­vai­suu­teen.

Kun öl­jyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta las­ki, sy­väl­lä me­ren­poh­jan al­la ole­vas­sa kal­li­os­sa le­pää­vää mus­taa kul­taa ei ol­lut­kaan enää kan­nat­ta­vaa po­ra­ta. Öl­jy­bis­nek­sen hii­pu­mi­nen on is­ke­nyt eri­tyi­sen pa­has­ti Rio de Ja­nei­ron kau­pun­kiin ja sitä ym­pä­röi­vään sa­man­ni­mi­seen osa­val­ti­oon. Tei­vo Tei­vai­sen yh­des­sä Ma­ria Man­ne­rin kans­sa kir­joit­ta­mas­sa Bra­si­lia-­kir­jas­sa vie­rail­laan öl­jyn ym­pä­ril­le ra­ken­ne­tus­sa Ita­bo­raín kau­pun­gis­sa lä­hel­lä Rio de Ja­nei­roa. Ja­los­ta­mon ra­ken­ta­mi­nen on siel­lä edel­leen kes­ken, ja kau­pun­ki osin au­ti­oi­tu­nut.

Öl­jy ja kor­rup­tio lan­ke­a­vat yh­teen Pet­rob­ra­sis­sa. Tämä pörs­siin lis­tau­tu­nut mut­ta val­ti­oe­nem­mis­töi­nen öl­jy­jät­ti on Bra­si­li­an suu­rin yri­tys. Sen si­säl­tä pal­jas­tui yk­si maa­il­man­his­to­ri­an suu­rim­mis­ta lah­jus­s­kan­daa­leis­ta. Pet­rob­ras­-skan­daa­li ja Bra­si­li­aa pit­kään hal­lin­neen työ­vä­en­puo­lu­een kor­rup­tio­ ja vir­ka­ri­kos­syyt­teet ovat tuo­neet kor­rup­ti­on uu­del­la ta­val­la kan­san tie­toi­suu­teen.

”Li­säk­si on viit­tei­tä bra­si­li­a­lai­sy­ri­tys­ten har­joit­ta­mas­ta lah­jon­nas­ta muis­sa mais­sa. Mo­net bra­si­li­a­lai­set fir­mat ovat val­ti­on tu­ke­mi­na mer­kit­tä­viä pe­lu­rei­ta La­ti­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa”, Tei­vai­nen muis­tut­taa.

Kor­rup­ti­o­ta ja vi­ral­ta­pa­no­ja

Tuu­li on pu­hal­ta­nut kyl­mäs­ti myös maan kor­keim­mal­le joh­dol­le. Bra­si­li­an pre­si­den­tik­si Lu­lan jäl­keen vuon­na 2011 va­lit­tu Dil­ma Rous­seff ero­tet­tiin vir­ka­ri­kos­syyt­teen ta­kia vuon­na 2016. Tei­vai­nen ku­vaa ti­lan­net­ta ab­sur­dik­si.

”Rous­sef­fin vi­ral­ta­pa­no oli sel­ke­äs­ti po­liit­ti­nen ope­raa­tio. Vir­he, joka ta­pah­tui, käy­tän­nös­sä joi­den­kin osien siir­te­ly val­ti­on bud­je­tis­sa pai­kas­ta toi­seen, oli toki vir­he, mut­ta se oli myös jo­tain, mitä on teh­ty Bra­si­li­as­sa ai­na. Bra­si­li­a­lai­sek­si po­lii­ti­kok­si Dil­ma on ai­na­kin tois­tai­sek­si ol­lut poik­keuk­sel­li­sen puh­toi­nen.”

Dil­man li­säk­si ri­kok­sis­ta on syy­tet­ty sekä hä­nen seu­raa­jaan­sa et­tä edel­tä­jään­sä. Vuon­na 2016 va­rap­re­si­den­tis­tä pre­si­den­tik­si nous­sut­ta Mic­hel Te­me­riä on epäil­ty kor­rup­ti­os­ta, ja kah­den kau­den jäl­keen pre­si­den­tin teh­tä­vät jät­tä­nyt Lula sai äs­ket­täin yli kym­me­nen vuo­den tuo­mi­on kor­rup­ti­os­ta ja ra­han­pe­sus­ta.

”Jot­kut nä­ke­vät kor­rup­ti­on pal­jas­tu­mi­sen merk­ki­nä sii­tä, et­tä oi­keus­lai­tok­ses­sa on Bra­si­li­as­sa uu­den­tyyp­pi­nen ote. Osa joh­ta­vis­ta syyt­tä­jis­tä on kou­lu­tet­tu USA:ssa. Maas­sa on myös sää­det­ty uu­sia la­ke­ja, ku­ten se, et­tä il­mi­an­ta­mi­ses­ta pal­ki­taan. Se on saa­nut tut­kin­taa edis­ty­mään.”

”Toi­set ovat sitä miel­tä, et­tä syyt­tä­jät ovat pe­rin­tei­sen ta­lou­se­lii­tin oh­jaus­nuo­ras­sa ja et­tä te­kais­tun oloi­sil­la syyt­teil­lä on saa­tu kaa­det­tua en­sin Dil­ma ja eh­kä myös Lula.”

Tei­vai­nen to­te­aa, et­tä vaik­ka Bra­si­lia on vä­ki­val­tai­nen maa, sen po­liit­ti­nen kult­tuu­ri ei ole ol­lut ko­vin vä­ki­val­tais­ta. Suu­ret­kin mur­rok­set, ku­ten siir­ty­mi­nen so­ti­las­hal­lin­toon 1960-­lu­vul­la ja sen pur­ka­mi­nen 1980-­lu­vul­la, ovat su­ju­neet suh­teel­li­sen rau­ha­no­mai­ses­ti.

”On­kin uut­ta, et­tä po­la­ri­saa­tio ja vä­ki­val­taa ihan­noi­va kie­len­käyt­tö on po­lii­tik­ko­jen kes­kuu­des­sa täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä sel­väs­ti li­sään­ty­nyt.”

Bra­si­lia on pre­si­dent­ti­joh­toi­nen maa, jo­ten pre­si­den­tin­vaa­lit mää­rit­tä­vät suu­res­ti sitä, mitä maas­sa lä­hi­vuo­si­na ta­pah­tuu. Lo­ka­kuus­sa 2018 pi­de­tyt pre­si­den­tin­vaa­lit voit­ti Jair Bol­so­na­ro. Uu­ti­nen ai­hees­ta on tääl­lä.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 4/2018. Sitä on muo­kat­tu lo­ka­kuus­sa 2018. Se on osa GEOn kym­men­vuo­tis­juh­la­jut­tu­sar­jaa, jos­sa pa­lat­tiin leh­des­sä ai­em­pi­na vuo­si­na jul­kais­tui­hin jut­tui­hin.

Lue myös:

Fa­ve­lan kah­det kas­vot

Kuu­ba siir­tyi Cast­ro­jen jäl­kei­seen ai­kaan