Corcovado-kukkulan huipulla seisovasta Kristus-patsaasta on tullut sekä Rio de Janeiron että koko Brasilian symboli.
iStock
Anu Piippo
Kun GEO-lehti vieraili Brasiliassa vuonna 2011, ilmassa oli optimismia. Brasilialaistuotteet kävivät maailmalla kaupaksi paremmin kuin koskaan. Maa oli jopa pystynyt lainaamaan rahaa Kansainväliselle valuuttarahastolle, kun se vain vähän aikaisemmin oli joutunut itse pyytämään rahastosta hätärahoitusta. Merenpohjasta oli löytynyt lupaavia öljyesiintymiä, ja Brasilia valmistautui järjestämään ei vain yhtä vaan kahta maailman suurimmista urheilutapahtumista: jalkapallon MM-kilpailuja ja olympialaisia. Kaikkien huulilla oli lyhenne BRICS, joka tarkoitti nousevia talousmahteja – Brasilian lisäksi Venäjää, Intiaa, Kiinaa ja Etelä-Afrikkaa.
Unelma noususta maailman johtavien valtioiden joukkoon on muutamassa vuodessa murskaantunut. Miksi? Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo, että asiasta kiistellään. Yksi selitys liittyy Brasilian rooliin maataloustuotteiden, metallien ja muiden raaka-aineiden tuottajana.
”Tilanteen taustalla on ilman muuta raaka-aineiden hinnannousun taittuminen maailmanmarkkinoilla. Voi myös kysyä, mikä rooli hintojen nousulla ja Kiinan kasvavalla kysynnällä oli Brasilian nousussa”, Teivainen sanoo. Hän muistuttaa, että soijan viljelyala kasvoi Brasiliassa nopeasti tyydyttämään juuri Kiinan keskiluokan sianlihankysyntää.
On myös niitä, joiden mielestä ulkomaankaupan merkitystä ei pidä Brasilian kohdalla liioitella – 200 miljoonan asukkaan valtiossa on valtavat sisämarkkinat. Tämän koulukunnan edustajat korostavat mieluummin Brasilian hallitusten talouspolitiikassaan tekemiä virheitä.
”Hallitus alkoi etenkin presidentti Dilma Rousseffin kaudella toteuttaa politiikkaa, joka heikensi kansalaisten kysyntää. Monien mielestä hallitus teki virheen myös siinä, kun se ei lähtenyt riittävästi monipuolistamaan raaka-ainevetoista vientirakennetta”, Teivainen sanoo.
Kolmas selitys painottaa syvään juurtunutta korruptiota. Brasiliassa on paljastunut laajoja poliittisen ja talouseliitin välisiä lahjusrakenteita, jotka ovat nakertaneet kansalaisten luottamusta vallanpitäjiin.
Suurmaanomistajia ja maattomia
Appelsiini, kahvi, sokeri, soija, naudanliha, siipikarjanliha. Brasilia on monien maataloustuotteiden suurimpia tuottajia maailmassa, ja sen maatalousmaa suurelta osin suurmaanomistajien hallussa. Suurmaanomistajien ääni kuuluu niin valtakunnan kuin osavaltioiden ja paikallisella tasolla.
Maiden jakamista maaseudun köyhille ajava Maattomien maatyöläisten liike (MST) on Brasilian suurin kansanliike, jota osa brasilialaisista pitää rikollisjoukkona. Väkivaltaiset yhteenotot ja jopa salamurhat ovat Brasiliassa yleisiä, ja murhien kohteeksi on joutunut myös MST:n aktivisteja, Teivainen kertoo.
”Valtionhallinnossa maatalousministeriö on edustanut aika lailla suurmaanomistajien ja maatalousviennin intressejä, ja pienempi maatalouden kehitysministeriö on pyrkinyt ajamaan maauudistusta. Nykyisen presidentin Michel Temerin kaudella paineet vallitsevan tilanteen muuttamiseen ovat kuitenkin vähentyneet.”
Öljyn löytyminen Brasilian rannikon merenpohjasta kymmenkunta vuotta sitten oli symbolisesti tärkeä asia. Tuolloin presidenttinä ollut Luiz Inácio Lula da Silva eli Lula, niin kuin häntä yleisesti kutsutaan, kutsui öljylöytöjä Brasilian passiksi tulevaisuuteen.
Kun öljyn maailmanmarkkinahinta laski, syvällä merenpohjan alla olevassa kalliossa lepäävää mustaa kultaa ei ollutkaan enää kannattavaa porata. Öljybisneksen hiipuminen on iskenyt erityisen pahasti Rio de Janeiron kaupunkiin ja sitä ympäröivään samannimiseen osavaltioon. Teivo Teivaisen yhdessä Maria Mannerin kanssa kirjoittamassa Brasilia-kirjassa vieraillaan öljyn ympärille rakennetussa Itaboraín kaupungissa lähellä Rio de Janeiroa. Jalostamon rakentaminen on siellä edelleen kesken, ja kaupunki osin autioitunut.
Öljy ja korruptio lankeavat yhteen Petrobrasissa. Tämä pörssiin listautunut mutta valtioenemmistöinen öljyjätti on Brasilian suurin yritys. Sen sisältä paljastui yksi maailmanhistorian suurimmista lahjusskandaaleista. Petrobras-skandaali ja Brasiliaa pitkään hallinneen työväenpuolueen korruptio ja virkarikossyytteet ovat tuoneet korruption uudella tavalla kansan tietoisuuteen.
”Lisäksi on viitteitä brasilialaisyritysten harjoittamasta lahjonnasta muissa maissa. Monet brasilialaiset firmat ovat valtion tukemina merkittäviä pelureita Latinalaisessa Amerikassa”, Teivainen muistuttaa.
Korruptiota ja viraltapanoja
Tuuli on puhaltanut kylmästi myös maan korkeimmalle johdolle. Brasilian presidentiksi Lulan jälkeen vuonna 2011 valittu Dilma Rousseff erotettiin virkarikossyytteen takia vuonna 2016. Teivainen kuvaa tilannetta absurdiksi.
”Rousseffin viraltapano oli selkeästi poliittinen operaatio. Virhe, joka tapahtui, käytännössä joidenkin osien siirtely valtion budjetissa paikasta toiseen, oli toki virhe, mutta se oli myös jotain, mitä on tehty Brasiliassa aina. Brasilialaiseksi poliitikoksi Dilma on ainakin toistaiseksi ollut poikkeuksellisen puhtoinen.”
Dilman lisäksi rikoksista on syytetty sekä hänen seuraajaansa että edeltäjäänsä. Vuonna 2016 varapresidentistä presidentiksi noussutta Michel Temeriä on epäilty korruptiosta, ja kahden kauden jälkeen presidentin tehtävät jättänyt Lula sai äskettäin yli kymmenen vuoden tuomion korruptiosta ja rahanpesusta.
”Jotkut näkevät korruption paljastumisen merkkinä siitä, että oikeuslaitoksessa on Brasiliassa uudentyyppinen ote. Osa johtavista syyttäjistä on koulutettu USA:ssa. Maassa on myös säädetty uusia lakeja, kuten se, että ilmiantamisesta palkitaan. Se on saanut tutkintaa edistymään.”
”Toiset ovat sitä mieltä, että syyttäjät ovat perinteisen talouseliitin ohjausnuorassa ja että tekaistun oloisilla syytteillä on saatu kaadettua ensin Dilma ja ehkä myös Lula.”
Teivainen toteaa, että vaikka Brasilia on väkivaltainen maa, sen poliittinen kulttuuri ei ole ollut kovin väkivaltaista. Suuretkin murrokset, kuten siirtyminen sotilashallintoon 1960-luvulla ja sen purkaminen 1980-luvulla, ovat sujuneet suhteellisen rauhanomaisesti.
”Onkin uutta, että polarisaatio ja väkivaltaa ihannoiva kielenkäyttö on poliitikkojen keskuudessa tällä vuosikymmenellä selvästi lisääntynyt.”
Brasilia on presidenttijohtoinen maa, joten presidentinvaalit määrittävät suuresti sitä, mitä maassa lähivuosina tapahtuu. Lokakuussa 2018 pidetyt presidentinvaalit voitti Jair Bolsonaro. Uutinen aiheesta on täällä.
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 4/2018. Sitä on muokattu lokakuussa 2018. Se on osa GEOn kymmenvuotisjuhlajuttusarjaa, jossa palattiin lehdessä aiempina vuosina julkaistuihin juttuihin.
Lue myös:
Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.
Peter Mather / Minden Pictures
GEO-lehden lokakuun numeron kansikuvan Araljärven kalastajista otti Didier Bizet.
Sesilja Lindell
Vaikkei koira itse puhu, se hahmottaa ainakin sanoja.
Unsplash
Käärmeen ei ole aina tarpeen kiemurrella edetäkseen tehokkaasti.
Pixabay
Tim Bird ikuisti yksinäisen hiihtäjän jäällä Helsingin edustalla.
Tim Bird
Eläimet saapuvat, kun tuore ruoho on parhaimmillaan, ja synnyttävät heti tultuaan.
Peter Mather / Minden Pictures
GEO-lehden lokakuun numeron kansikuvan Araljärven kalastajista otti Didier Bizet.
Sesilja Lindell
Vaikkei koira itse puhu, se hahmottaa ainakin sanoja.
Unsplash
Käärmeen ei ole aina tarpeen kiemurrella edetäkseen tehokkaasti.
Pixabay
Tim Bird ikuisti yksinäisen hiihtäjän jäällä Helsingin edustalla.
Tim Bird
Valokuvaaja Vincent Munier viihtyy valkoisessa maisemassa. Matkoillaan hän kohtasi myös tämän suden.
Antti Pihlajaniemi
Aurinko siivilöityy kauniisti lehtien läpi maahan tässä lukijan ottamassa kuvassa.
Tea Tanskanen
Hämähäkki saattaa kauhistuttaa, mutta mistä kammo juontaa juurensa?
Fotolia
GEOn tammikuun numeron kansikuvan otti Laetitia Vançon.
Antti Pihlajaniemi
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2