Tässä on taiteilijan näkemys siitä, miltä löytö, harakan kokoinen Caihong juji, saattoi näyttää.
Velizar Simeonovski, The Field Museum, UT Austin Jackson School of Geosciencesin käyttöön
Petri Riikonen
Dinosaurus kimmelsi kuin kolibri
Kiinasta on löydetty pieni muinaispeto, joka loisti yhtä värikkäänä kuin nykyiset trooppiset linnut ja perhoset.
Dinosauruksen höyhenpeite alkaa olla tavanomainen löytö Kiinan parhaiten säilyneillä fossiilialueilla. Hebein maakunnan pohjoisosasta löytyi kuitenkin epätavallinen höyhenversio. Tämä eläin oli aikoinaan välkkynyt yhtä kirkkaissa väreissä kuin nykyiset kolibrit. Näin päättelevät höyhenten rakenteita analysoineet kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat Nature Communications -lehdessä.
Pieni petodinosaurus oli luustoltaan noin 45 sentin mittainen, ja se oli eläessään painanut vajaat puoli kiloa. Tutkijat selvittivät sen värityksen etsimällä höyhenten jäännöksistä mikroskooppisen pieniä pigmenttirakkuloita, melanosomeja. He vertasivat niiden muotoa suureen määrään nykyisten lintujen vastaavia osia.
Useimmiten höyhenten sävy tulee melanosomin pigmenttiväriaineista, jotka imevät osan valon väreistä ja päästävät osan näkyviin. Kolibrimaisten muotojensa perusteella tämän dinosauruksen melanosomit kuitenkin tuottivat värin pigmentin sijasta rakenteellaan: ne taivuttelivat valoa sateenkaaren tavoin.
Lisätietoa tutkimuksesta on englanniksi täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 5-6/2018.
Lue myös:
GEO-lehden lokakuun numeron kansikuvan Araljärven kalastajista otti Didier Bizet.
Sesilja Lindell
Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Lokakuun GEO-lehden kannessa on kuva, jota ei olisi voitu ottaa vielä vuosituhannen vaihteessa. Lopullisesti kuivuneeksi luullussa Araljärvessä lainehtii taas vettä. Lehdessä on myös lukuisia muita kiinnostavia juttuja – tässä toimituksen viisi poimintaa.
Minna Kuuselan kuva on otettu koko perheen lomamatkalla.
Minna Kuusela
Lukijan kuva: Satumainen junamatka
Vauhdikas kuva vaunuja reippaasti perässään kiskovasta höyryveturista on Minna Kuuselalle tärkeä. Miksi – ja mistä se on peräisin?
Baseballissa ja pesäpallossa pallo lähetetään yleensä matkaan yläkautta. Siihen on selvä syy.
Pixabay
Kuinka saat heiton osumaan maaliin?
Harvan elanto on nykyisin kiinni siitä, saammeko heiton osumaan maaliin. Heittotaitoa tarvitaan kuitenkin harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Huippuyliopistojen tutkijat selvittivät, kuinka kovaa kannattaa heittää ja kannattaako heitto lähettää matkaan ylä- vai alakautta.
Naarasleijonan katse porautuu kuvassa luihin ja ytimiin.
Tero Nikulainen
Lukijan kuva: Savannin valtiatar
Kuva naarasleijonasta on Tero Nikulaiselle tärkeä. Mitä hän kuvasta kertoo?
Käärmeen ei ole aina tarpeen kiemurrella edetäkseen tehokkaasti.
Pixabay
Käärme etenee myös kiemurtelematta
Kiemurtelu ei ole käärmeelle välttämätöntä. Se pystyy tarvittaessa etenemään myös suorana. Tässä auttavat muskelit ja suomuinen vatsa.
GEO-lehden lokakuun numeron kansikuvan Araljärven kalastajista otti Didier Bizet.
Sesilja Lindell
Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Lokakuun GEO-lehden kannessa on kuva, jota ei olisi voitu ottaa vielä vuosituhannen vaihteessa. Lopullisesti kuivuneeksi luullussa Araljärvessä lainehtii taas vettä. Lehdessä on myös lukuisia muita kiinnostavia juttuja – tässä toimituksen viisi poimintaa.
Minna Kuuselan kuva on otettu koko perheen lomamatkalla.
Minna Kuusela
Lukijan kuva: Satumainen junamatka
Vauhdikas kuva vaunuja reippaasti perässään kiskovasta höyryveturista on Minna Kuuselalle tärkeä. Miksi – ja mistä se on peräisin?
Baseballissa ja pesäpallossa pallo lähetetään yleensä matkaan yläkautta. Siihen on selvä syy.
Pixabay
Kuinka saat heiton osumaan maaliin?
Harvan elanto on nykyisin kiinni siitä, saammeko heiton osumaan maaliin. Heittotaitoa tarvitaan kuitenkin harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Huippuyliopistojen tutkijat selvittivät, kuinka kovaa kannattaa heittää ja kannattaako heitto lähettää matkaan ylä- vai alakautta.
Naarasleijonan katse porautuu kuvassa luihin ja ytimiin.
Tero Nikulainen
Lukijan kuva: Savannin valtiatar
Kuva naarasleijonasta on Tero Nikulaiselle tärkeä. Mitä hän kuvasta kertoo?
Käärmeen ei ole aina tarpeen kiemurrella edetäkseen tehokkaasti.
Pixabay
Käärme etenee myös kiemurtelematta
Kiemurtelu ei ole käärmeelle välttämätöntä. Se pystyy tarvittaessa etenemään myös suorana. Tässä auttavat muskelit ja suomuinen vatsa.
Valokuvaaja Vincent Munier viihtyy valkoisessa maisemassa. Matkoillaan hän kohtasi myös tämän suden.
Antti Pihlajaniemi
Marras–joulukuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Vuoden viimeisen GEO-lehden kansi johdattaa meidät lempeästi talvikauteen. Siinä komeilee luontokuvaaja Vincent Munier’n ikuistama susi. Lisää hänen upeita kuviaan on lehdessä sisällä. Numerossa on myös lukuisia muita kiinnostavia juttuja – tässä toimituksen viisi poimintaa.
Aasialainen riisikutoja (Ploceus philippinus) rakentaa maljakkomaiset pesänsä usein riisinlehdistä.
Ingo Arndt / Minden Pictures
Oma koti kullan kallis – eläimellekin
Ihmisten talot ovat vain pitkälle viety versio ideasta, jonka evoluutio keksi miljoonia vuosia sitten. Eläimet kaikkialla maailmassa rakentavat ihmeellisiä arkkitehtuurisia taidonnäytteitä.
Kaakkoisaasialainen bajau-kansa on elänyt sukelluskalastuksella jo yli tuhat vuotta.
Melissa Ilardo
Ihminen sukeltaa kuin hylje
Indonesian bajaut pystyvät pidättämään henkeään samalla tavalla kuin hylkeet. Tutkimus osoitti, että kyky tulee perimästä.
Hämähäkki saattaa kauhistuttaa, mutta mistä kammo juontaa juurensa?
Fotolia
Onko hämähäkkikammo geeneissä?
Jos hämähäkki hirvittää, löytyykö syy ympäristöstä vai perimästä? Ruotsalaiset ja saksalaiset tutkijat yhdistivät voimansa ja selvittivät asiaa.
Lukuvinkit
Lukuvinkit