Di­no­sau­ruk­sen höy­hen­pei­te al­kaa ol­la ta­va­no­mai­nen löy­tö Kii­nan par­hai­ten säi­ly­neil­lä fos­sii­li­a­lu­eil­la. He­bein maa­kun­nan poh­joi­so­sas­ta löy­tyi kui­ten­kin epä­ta­val­li­nen höy­hen­ver­sio. Tämä eläin oli ai­koi­naan välk­ky­nyt yh­tä kirk­kais­sa vä­reis­sä kuin ny­kyi­set ko­lib­rit. Näin päät­te­le­vät höy­hen­ten ra­ken­tei­ta ana­ly­soi­neet kii­na­lai­set ja yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat Na­tu­re Com­mu­ni­ca­ti­ons -leh­des­sä.

Pie­ni pe­to­di­no­sau­rus oli luus­tol­taan noin 45 sen­tin mit­tai­nen, ja se oli elä­es­sään pai­na­nut va­jaat puo­li ki­loa. Tut­ki­jat sel­vit­ti­vät sen vä­ri­tyk­sen et­si­mäl­lä höy­hen­ten jään­nök­sis­tä mik­ros­koop­pi­sen pie­niä pig­ment­ti­rak­ku­loi­ta, me­la­no­so­me­ja. He ver­ta­si­vat nii­den muo­toa suu­reen mää­rään ny­kyis­ten lin­tu­jen vas­taa­via osia.

Useim­mi­ten höy­hen­ten sävy tu­lee me­la­no­so­min pig­ment­ti­vä­ri­ai­neis­ta, jot­ka ime­vät osan va­lon vä­reis­tä ja pääs­tä­vät osan nä­ky­viin. Ko­lib­ri­mais­ten muo­to­jen­sa pe­rus­teel­la tä­män di­no­sau­ruk­sen me­la­no­so­mit kui­ten­kin tuot­ti­vat vä­rin pig­men­tin si­jas­ta ra­ken­teel­laan: ne tai­vut­te­li­vat va­loa sa­teen­kaa­ren ta­voin.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5-6/2018.

Lue myös:

Kuin­ka ko­vaa ty­ran­no­sau­rus juok­si?

Yk­si ei kuu­lu jouk­koon