Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Nuori simpanssi on valikoinut kaksi sopivan kokoista ja muotoista kiveä pähkinöiden särkemiseen.

Nuori simpanssi on valikoinut kaksi sopivan kokoista ja muotoista kiveä pähkinöiden särkemiseen.

Cyril Ruoso / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

1.4.2020

Eläimet ovat työkalumestareita

Ihmisten ja eläinten erona pidettiin pitkään sitä, että vain ihmiset osaavat käyttää työkaluja. Totuus on kuitenkin toinen. Ja mitä työkalulla oikeastaan tarkoitetaan?

Lau­ma jaa­van­ma­ka­ke­ja as­te­lee pit­kin me­ren­ran­taa thai­maa­lai­ses­sa Khao Sam Roi Yo­tin kan­sal­lis­puis­tos­sa. Ne ei­vät et­si he­del­miä, vaan pu­lah­ta­vat yk­si ker­ral­laan ve­den al­le su­kel­ta­maan sim­pu­koi­ta.

Ku­kin ma­ka­ki kan­taa kou­ral­li­sen sim­pu­koi­ta ja kä­teen so­pi­van ki­ven­mu­ri­kan laa­ke­al­le ran­ta­ki­vel­le ja käyt­tää sit­ten ki­veä va­sa­ra­na rik­ko­ak­seen sim­pu­koi­den ko­vat kuo­ret.

Nämä api­nat elä­vät ki­vi­kaut­ta, mut­ta ei­vät eh­kä enää kau­an. Ne ovat niin te­hok­kai­ta, et­tä alu­een sim­pu­koi­den mää­rä hu­pe­nee. Jos ne syö­vät epä­ta­val­li­sen ra­vin­non­läh­teen­sä lop­puun, ki­vi­työ­ka­lu­jen kult­tuu­ri­kin ka­to­aa.

Ei vain ih­mis­ten omi­nai­suus

Työ­ka­lu­jen käyt­töä pi­det­tiin ai­koi­naan yh­te­nä ih­mi­sen ja eläi­men rat­kai­se­vis­ta erois­ta. Aja­tus on elä­nyt sit­ke­äs­ti, vaik­ka Char­les Dar­win kir­joit­ti työ­ka­lu­ja käyt­tä­vis­tä api­nois­ta jo vuon­na 1870.

To­den te­ol­la eläi­mel­li­set työ­ka­lut tu­li­vat tie­deyh­tei­sön tie­toon 1960-lu­vul­la, kun Jane Goo­dall ra­por­toi luon­non­va­rai­sis­ta sim­pans­seis­ta te­ke­mis­tään ha­vain­nois­ta.

Sim­pans­sit ovat­kin työ­ka­lu­mes­ta­rei­ta. Ne val­mis­ta­vat ja käyt­tä­vät mo­nen­lai­sia esi­nei­tä, ku­kin sim­pans­siyh­tei­sö oman­lai­si­aan. Ne on­ki­vat ter­miit­te­jä kuo­ri­tuil­la ok­sil­la, pu­res­ke­le­vat kas­veis­ta pe­su­sie­niä, joil­la voi imeä vet­tä ah­tais­ta puun­ko­lois­ta, pyyh­ki­vät ta­ka­puo­len­sa leh­dil­lä ja jopa te­roit­ta­vat puu­kei­häi­tä pie­nem­pien eläin­ten sei­väs­tä­mi­seen.

Mikä on työ­ka­lu?

On kiis­ta­ton­ta, et­tä sim­pans­sit te­ke­vät ja käyt­tä­vät työ­ka­lu­ja. Luon­to ei kui­ten­kaan sovi siis­tei­hin lo­ke­roi­hin. Lu­ke­mat­to­mil­la eläi­mil­lä esiin­tyy käyt­täy­ty­mis­tä, joka voi­daan tul­ki­ta työ­ka­lu­jen käy­tök­si – riip­pu­en sii­tä, kuin­ka ”työ­ka­lu” mää­ri­tel­lään.

Tut­ki­jat ovat­kin eh­dot­ta­neet mo­nen­lai­sia työ­ka­lun mää­ri­tel­miä. Ne kaik­ki edel­lyt­tä­vät, et­tä työ­ka­lu on eläi­mes­tä ir­ral­li­nen esi­ne, mut­ta muu­ten ne pai­not­ta­vat eri asi­oi­ta.

Jois­sa­kin mää­ri­tel­mis­sä ko­ros­te­taan sitä, et­tä työ­ka­lua kul­je­te­taan mu­ka­na tu­le­vaa käyt­töä var­ten, toi­set edel­lyt­tä­vät, et­tä työ­ka­lu ei voi ol­la sel­lai­se­naan maas­tos­ta löy­ty­nyt, vaan sitä täy­tyy en­sin muo­ka­ta. Kol­man­sis­sa tar­ken­ne­taan, et­tä työ­ka­lua on käy­tet­tä­vä tar­koi­tus­ha­kui­seen ym­pä­ris­tön ma­ni­pu­loin­tiin.

Esi­neis­tä on mo­nek­si

Eläi­met ei­vät mää­ri­tel­mis­tä piit­taa. Ne te­ke­vät mitä ha­lu­a­vat ja jät­tä­vät tut­ki­jat raa­pi­maan pää­tään yrit­tä­es­sään kek­siä nä­ke­mäl­leen toi­min­nal­le ni­meä.

Mo­nien hai­ka­ra­la­jien tie­de­tään käyt­tä­vän syöt­ti­nä pik­ku­e­si­nei­tä, ih­mi­sil­tä saa­tua lei­pää tai jopa elä­viä hyön­tei­siä. Ne aset­ta­vat syö­tin huo­lel­li­ses­ti ve­den pin­nal­le, ja kun ka­lat tu­le­vat tut­ki­maan sitä, hai­ka­ra nap­paa hel­pon saa­liin. Hai­ka­ra ei siis ak­tii­vi­ses­ti käy­tä syöt­tiä ym­pä­ris­tön muok­kaa­mi­seen, mut­ta aset­taa sen pai­kal­leen ja odot­taa ym­pä­ris­tön muut­tu­van. On­ko syöt­ti siis työ­ka­lu?

Toi­nen ra­ja­ta­paus on ison ki­ven käyt­tä­mi­nen ala­si­me­na, jota vas­ten hak­kaa­mal­la eläin rik­koo päh­ki­nän, sim­pu­kan tai muun ko­va­kuo­ri­sen herk­ku­pa­lan. Näin te­ke­vät mo­nen­lai­set eläi­met api­nois­ta me­ri­ah­ve­niin saak­ka. Suur­ta ki­veä ei kul­je­te­ta ei­kä muo­va­ta, mut­ta sil­ti eläin käyt­tää sitä.

Ja sit­ten ovat vie­lä työ­ka­lut, joi­den tar­koi­tus on hu­vi­tus. Ko­ko­nai­sen pääs­kys­par­ven voi näh­dä leik­ki­vän val­koi­sel­la lo­kin­höy­he­nel­lä ke­säi­sen jär­ven yl­lä. Le­lua voi­daan kut­sua työ­ka­luk­si tai sit­ten ei, mut­ta ai­van ku­ten api­nan ki­vi­va­sa­ra, se ker­too, et­tä in­hi­mil­li­sel­lä käyt­täy­ty­mi­sel­lä on sy­vät juu­ret luon­nos­sa.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2020.

Lue myös:

Ar­mot­to­man sa­van­nin lap­set

Eläin­ten yh­tei­nen ruo­ka­het­ki

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2