Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Cavolinia uncinata näyttää vedenalaiselta kimalaiselta. Sen kuori on väritön, vaikkei se kuvassa siltä näytäkään. Eläin asustaa Atlantin pohjoisosissa.

Cavolinia uncinata näyttää vedenalaiselta kimalaiselta. Sen kuori on väritön, vaikkei se kuvassa siltä näytäkään. Eläin asustaa Atlantin pohjoisosissa.

Solvin Zankl

Sol­vin Zankl

8.11.2018

Eläinakvarelleja meressä

Valtamerten syvyyksissä elää ihmeellisen kauniita pikku olentoja, joita ihmissilmä ei useinkaan näe. Hauraiden siipikiduskotiloiden ja kölijalkaisten viehätys paljastuu vasta mikroskoopin alla.

Sol­vin Zankl on me­ri­bi­o­lo­gi ja va­lo­ku­vaa­ja, jol­la on ai­van eri­tyi­nen suh­de pie­niin sii­pi­ki­dus­ko­ti­loi­hin. Hän koh­ta­si ne en­sim­mäi­set ker­ran vuon­na 2007 sy­vän me­ren tut­ki­mus­ret­kel­lä. Mik­si hän ku­vaa näi­tä pik­ku­rui­sia olen­to­ja vuo­des­ta toi­seen? Näin hän ker­too it­se:

”Sii­pi­ki­dus­ko­ti­lot kieh­toi­vat mi­nua sii­nä mää­rin, et­tä aloin pe­reh­tyä nii­hin enem­män. On­nek­si olen saa­nut vii­me vuo­si­na ol­la mu­ka­na mo­nil­la tut­ki­mus­ret­kil­lä, op­pia tut­ki­joi­den työs­tä ja käyt­tää hei­dän kal­li­sar­voi­sia näyt­tei­tään va­lo­ku­vauk­ses­sa. Elä­vis­tä sii­pi­ki­dus­ko­ti­lois­ta on ker­ty­nyt mit­ta­va ku­va­ko­ko­el­ma, jota kas­va­tan koko ajan.”

”Sii­pi­ki­dus­ko­ti­lot kuu­lu­vat plank­to­niin, jo­ten nii­den elä­mä on toi­sen­lais­ta kuin ylei­ses­ti tun­net­tu­jen ko­ti­loi­den. Ne elä­vät ve­des­sä ja le­pat­ta­vat siel­lä ris­tiin ras­tiin sen si­jaan et­tä ryö­mi­si­vät poh­jal­la. Niil­lä on to­sin ko­ti­lol­le tyy­pil­li­nen kuo­ri, mut­ta sen ää­rim­mäi­sen ke­vyt ra­ken­ne te­kee sii­tä lä­pi­kuul­ta­van ja hau­raan. Sii­pi­ki­dus­ko­ti­loi­den jal­ka on muun­tu­nut kah­dek­si sii­vek­keek­si, joi­ta lii­kut­te­le­mal­la ko­ti­lot ete­ne­vät ve­des­sä.”

Vai­kea pyy­dys­tää…

”Sii­pi­ki­dus­ko­ti­loi­den ke­rää­mi­seen tar­vi­taan eri­kois­ra­ken­tei­nen plank­ton­verk­ko. Lä­hem­pä­nä ve­den­pin­taa elä­viä eli­öi­tä voi­daan ke­rä­tä yk­sin­ker­tai­sil­la ver­koil­la, jot­ka va­rus­te­taan näy­te­as­ti­oil­la ja joi­ta ve­de­tään ve­den­pin­taa pit­kin. Sy­vän­me­ren ko­ti­loi­ta pyy­dys­te­tään sen si­jaan erään­lai­sel­la te­li­neel­lä, jo­hon on kiin­ni­tet­ty usei­ta verk­ko­ja. Ne pys­ty­tään avaa­maan ja sul­ke­maan lai­van kan­nel­ta kä­sin eri sy­vyyk­sis­sä. Näyt­teet ker­ty­vät kun­kin ver­kon pääs­sä ole­vaan as­ti­aan. Näyt­tei­den ke­rää­mi­nen ja nii­den saa­mi­nen aluk­sel­le kes­tää usei­ta tun­te­ja. Kun verk­ko­te­li­ne on saa­vut­ta­nut tar­vit­ta­van sy­vyy­den, se nos­te­taan hi­taas­ti pin­taan si­ten, et­tä ver­kon eri kam­mi­ot sul­je­taan yk­si toi­sen­sa jäl­keen.”

… ja vai­kea ku­va­ta

”Ke­rä­tyis­tä näyt­teis­tä erot­taa en­si al­kuun kor­kein­taan joi­ta­kin sii­pi­ki­dus­ko­ti­loi­den kuo­ria. Lai­val­le saa­vut­tu­aan ko­ti­lot tar­vit­se­vat riit­tä­väs­ti vet­tä, jon­ka läm­pö­ti­la vas­taa nii­den eli­nym­pä­ris­töä, sekä rau­haa. Pys­ty­tän­kin va­lo­ku­vau­sak­vaa­ri­o­ni jääh­dy­tet­tyi­hin ti­loi­hin, jois­sa val­lit­see nel­jän cel­siu­sas­teen läm­pö­ti­la. Pin­taan mat­kan­neet sii­pi­ki­dus­ko­ti­lot ovat en­si al­kuun sok­ki­ti­las­sa, jo­ten jou­dun odot­ta­maan ai­na­kin puo­li tun­tia sen jäl­keen, kun olen las­ke­nut ne ak­vaa­ri­oon – usein kau­em­min­kin. Sen jäl­keen ko­ti­lot il­maan­tu­vat nä­ky­viin, läh­te­vät liik­keel­le ja pal­jas­ta­vat to­del­li­sen ole­muk­sen­sa.”

”Ko­ti­loi­den le­pa­tus, lei­jun­ta ja va­jo­a­mis­liik­keet vai­keut­ta­vat va­lo­ku­vaa­mis­ta. Osal­la la­jeis­ta on mit­taa vain puo­li mil­li­met­riä, toi­set ovat sen­tään 3–4 sen­tin ko­koi­sia. Kun seu­raan ko­ti­loi­den lii­ke­ra­to­ja jon­kin ai­kaa, saan sel­vil­le, mil­le alu­eel­le mi­nun on tar­ken­net­ta­va. Sit­ten pai­nan lau­kai­sin­ta heti kun ko­ti­lo on oi­ke­as­sa asen­nos­sa.

”It­se ra­ken­ta­ma­ni ku­vau­sak­vaa­rio on suun­ni­tel­tu eri­koi­sob­jek­tii­ve­ja var­ten. Va­rus­tuk­seen kuu­luu vii­si sa­la­ma­lai­tet­ta, jois­ta pää­sa­la­ma saa ai­kaan vas­ta­va­lon. Va­lon on osut­ta­va koh­tee­seen epä­suo­ras­ti, jot­ta lä­pi­kuul­ta­vien eläin­ten ää­ri­vii­vat saa­daan nä­ky­viin. Yh­den ko­ti­lon muo­to­ku­van ot­ta­mi­seen voi ku­lua kak­si­kin tun­tia.”

”Stu­di­on koko va­rus­tus on var­mis­tet­ta­va köy­sil­lä, jot­tei voi­ma­kas aal­lok­ko kaa­da mi­tään nu­rin. Pelk­kä va­lo­ku­vaa­mi­nen aal­lo­kos­sa on jo haas­te si­nän­sä.”

”Kieh­to­vaa työs­sä­ni on sel­lais­ten asi­oi­den ku­vaa­mi­nen, joi­ta ei tä­hän men­nes­sä ole va­lo­ku­vat­tu vie­lä mil­loin­kaan. Saan usein häm­mäs­tel­lä asi­oi­ta, joi­ta ih­mis­sil­mä ei muul­la ta­voin sai­si kos­kaan näh­däk­seen.”

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 9/2018.

Lue myös:

Mi­ten käy me­ri­lin­tu­jen?

Va­lo­ku­vaa­jan pa­luu sa­de­met­sään

Suosittelemme

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2